EU-byrokratia suojelee liito-oravaa, vaikka se ei ole enää uhanalainen

Jaa kaverilleTilaa Seura
Liito-orava suojelu uhanalaisuus
Liito-orava on aiheuttanut päänvaivaa monelle kaavoittajalle. © Lehtikuva
Oravakannan elpyminen on ilouutinen kaikille muille paitsi rakentajille.

Suomen Ympäristökeskus on pudottanut liito-oravan uhanalaisten lajien listalta. Viime vuonna tehty uhanalaisuusarvio on toteutettu kansainvälisesti vertailukelpoisella Maailman luonnonsuojeluliiton (IUCN) kriteeristöllä.

Liito-orava kuuluu nyt silmälläpidettävien lajien listalle yhdessä ilveksen ja metsäpeuran kanssa.

Mutta vaikka suojelustatus on mennyttä, liito-orava nauttii edelleen lain tarjoamaa erityissuojelua. Suoja tulee EU:n luontodirektiivistä, joka rajoittaa kaavoitusta liito-oravan asuinalueella.

”EU:n lisääntymis- ja levähdyspaikkasuoja säilyy niin kauan kuin luontodirektiivi on tuollaisenaan voimassa”, ympäristöministeriön ylitarkastaja Matti Osara sanoo.

Liito-orava vaikuttaa edelleen rakentamiseen

Jähmeä byrokratia tarjoaa oravalle suojaa. Osaran mukaan liito-oravan asema arvioidaan EU:ssa seuraavan kerran vuonna 2020.

Osaran mukaan liito-oravan kannan elpyminen saattaa johtaa myös luonnonsuojelulain uudelleen tarkasteluun. Isoja muutoksia ei kuitenkaan ole luvassa.

”Voi olla, että sitä byrokratiaa vähän kevennetään.”

Rakennuttajalle liito-oravakannan elpyminen voi tuottaa harmaita hiuksia.

Ihmisen ja liito-oravan välinen kaavoituskärhämä on kotimainen klassikko, jota ratkotaan välillä korkeinta hallinto-oikeutta myöten. Viime keväänä esimerkiksi SOK joutui kikkailemaan 10
miljoonan euron logistiikkakeskuksen kanssa Kuopiossa, jotta tontilla asuvan liito-oravan papanapuuta ei kaadettaisi.

Virkamiesten sitkeän työn tuloksena ihminen ja orava mahtuivat lopulta samalle tontille.

Jos oravakanta kasvaa, jatkossa nähdään ehkä lisää vastaavanlaisia prosesseja.

X