EU-byrokratia suojelee liito-oravaa, vaikka se ei ole enää uhanalainen
Oravakannan elpyminen on ilouutinen kaikille muille paitsi rakentajille.
Liito-orava on aiheuttanut päänvaivaa monelle kaavoittajalle.
Suomen Ympäristökeskus on pudottanut liito-oravan uhanalaisten lajien listalta. Viime vuonna tehty uhanalaisuusarvio on toteutettu kansainvälisesti vertailukelpoisella Maailman luonnonsuojeluliiton (IUCN) kriteeristöllä.
Liito-orava kuuluu nyt silmälläpidettävien lajien listalle yhdessä ilveksen ja metsäpeuran kanssa.
Mutta vaikka suojelustatus on mennyttä, liito-orava nauttii edelleen lain tarjoamaa erityissuojelua. Suoja tulee EU:n luontodirektiivistä, joka rajoittaa kaavoitusta liito-oravan asuinalueella.
”EU:n lisääntymis- ja levähdyspaikkasuoja säilyy niin kauan kuin luontodirektiivi on tuollaisenaan voimassa”, ympäristöministeriön ylitarkastaja Matti Osara sanoo.
Liito-orava vaikuttaa edelleen rakentamiseen
Jähmeä byrokratia tarjoaa oravalle suojaa. Osaran mukaan liito-oravan asema arvioidaan EU:ssa seuraavan kerran vuonna 2020.
Osaran mukaan liito-oravan kannan elpyminen saattaa johtaa myös luonnonsuojelulain uudelleen tarkasteluun. Isoja muutoksia ei kuitenkaan ole luvassa.
”Voi olla, että sitä byrokratiaa vähän kevennetään.”
Rakennuttajalle liito-oravakannan elpyminen voi tuottaa harmaita hiuksia.
Ihmisen ja liito-oravan välinen kaavoituskärhämä on kotimainen klassikko, jota ratkotaan välillä korkeinta hallinto-oikeutta myöten. Viime keväänä esimerkiksi SOK joutui kikkailemaan 10
miljoonan euron logistiikkakeskuksen kanssa Kuopiossa, jotta tontilla asuvan liito-oravan papanapuuta ei kaadettaisi.
Virkamiesten sitkeän työn tuloksena ihminen ja orava mahtuivat lopulta samalle tontille.
Jos oravakanta kasvaa, jatkossa nähdään ehkä lisää vastaavanlaisia prosesseja.