Luonnonsuojelubiologian yliopistonlehtori Panu Halme varoittaa metsien hakkuista: ”Silti päättäjät kuuntelevat mieluummin metsäalan tai vastaavan edustajaa”
Aktiivinen luontovaikuttaja Panu Halme jaksaa pitää luonnon puolta. ”Negatiivinen palaute valuu kuin vesi hanhen selästä. Se sattuu, mutta ei vie yöunia.”
”Kansat ovat yhdessä YK:ssa sopineet, että luonnolla ja sen monimuotoisuudella on itseisarvo. Meillä on velvoite suojella ja turvata myös sellaista luontoa, josta ei ole meille suoraa hyötyä”, Panu Halme sanoo.
Luonnonsuojelubiologian yliopistonlehtori Panu Halme on varoittanut liian suurista metsien hakkuista jo vuosia. Hän on yksi tutkijoista, jotka tekivät aiheesta julkilausuman neljä vuotta sitten.
Joulun alla varoitukset todistettiin oikeiksi. Luonnonvarakeskus julkaisi silloin tutkimuksen, jossa se kertoi Suomen hiilinielujen romahtamisesta. Suomen maankäyttö muuttui vuonna 2021 ensimmäistä kertaa hiilinielusta päästölähteeksi.
Käänne johtuu kasvaneista metsien hakkuumääristä, ja toisaalta metsien kasvun hidastumisesta. Aiempaa kuumemmat kesät ovat heikentäneet männyn kasvua.
Johtavat oppositiopoliitikot Petteri Orpo (kok) ja Riikka Purra (ps) kyseenalaistivat laskelmat äänekkäästi.
”Tämä on hyvin arkista meille luonnon monimuotoisuuden kanssa työskenteleville. Koetamme osoittaa, että asiat kannattaisi tehdä jollain tietyllä tavalla jopa kansantalouden kannalta. Silti päättäjät kuuntelevat mieluummin metsäalan tai vastaavan edustajaa”, sanoo Halme.
Ensiharvennushakkuista 60 prosenttia rikkoi metsälakia
Metsäkeskuksen vuosina 2019–2020 tekemän selvityksen mukaan 60 prosenttia ensiharvennushakkuista rikkoi metsälakia.
”Metsäkoneen kuljettajat ovat ammattilaisia, jotka tietävät tuollaisessa tilanteessa tekevänsä laittoman isoja harvennuksia.”
Metsälakia valvovana viranomaisena Metsäkeskuksen pitäisi tehdä jokaisesta laittomasta hakkuusta tutkintapyyntö poliisille. Samalla se on kuitenkin myös metsäalan edistämisorganisaatio.
Halmeen mukaan Metsäkeskus tekee tutkintapyyntöjä mutta ei riittävästi.
Talouskin kärsii luontokadosta
Metsien monipuolisesta eliöyhteisöstä huolehtiminen olisi Halmeen mukaan myös metsäteollisuuden etu. Monimuotoisessa metsässä on esimerkiksi petohyönteisiä, jotka säätelevät erilaisten metsätuholaisten kantoja.
”Metsätaloutemme kärsisi myös, jos esimerkiksi mykoritsasienet vähenisivät. Ympäristöön päästämiemme kemikaalien vaikutusta niihin ei tiedetä.”
Metsäteollisuus on tärkeä osa Suomen taloutta, ja sen tuomien työpaikkojen sekä verotulojen menettäminen heikentäisi valtion taloutta voimakkaasti.
Luonnonsuojelu on Panu Halmeen mukaan myös ihmisten hyvinvoinnin ja turvallisuuden suojelua. Esimerkiksi merkittävä osa maailman ruoantuotannosta kaatuisi pölyttäjien kuollessa sukupuuttoon. On jo alueita, joilla sadot ovat pienentyneet, kun pölyttäjät ovat hävinneet.
Kesymehiläisellä yritetään pelastaa tilannetta. Mutta jos jäljellä olisi vain yksi pölyttäjälaji, sen sairastuttua meiltä katoaisi kasvit omenoista ja rypsiin.
Kulutusmuutos välttämätön
Metsien suojeluakin suurempi vaikutus luonnon monimuotoisuuden säilymiseen on Panu Halmeen mukaan syömisellämme. Ilman kulutusmuutosta saatetaan joutua tilanteeseen, jossa tuotantoeläinten tarvitsemaa rehuviljaa on pakko viljellä yhä tehokkaammin vielä suojelemattomilla alueilla.
Tämä otettiin huomioon, kun maa- ja metsätalousministeriön (MMM) alaisuudessa valmisteltiin tulevaisuuteen katsovaa ilmastoruokaohjelmaa.
”Siinä oli kunnianhimoisia tavoitteita siitä, kuinka Suomessa lisättäisiin kasvisten, järvikalan ja sienten käyttöä ruokana.”
Ohjelmassa sanottiin myös suoraan, että meidän täytyy vähentää lihankulutusta.
Maa- ja metsätalousministeriksi keväällä 2022 noussut Antti Kurvinen (kesk) peruutti ensitöikseen oman ministeriönsä valmisteleman ilmastoruokaohjelman julkistamisen.
”Tutkijaurani aikanani ei ole ollut luonnon kannalta näin ongelmallista maa- ja metsätalousministeriä. Olen monta kertaa huomannut kaipaavani Jari Leppää (kesk) takaisin ministeriksi, vaikka hänenkin kanssaan oli omat vääntönsä.”
Elä niin kuin opetat
Luonnonsuojelubiologin lautasella ei tehotuotettua lihaa näy. Riistaa ja luonnonlaidunlihaa ajoittain. Maitotuotteiden käyttöä Halme on vähentänyt voimakkaasti.
Kalastusharrastuksen myötä lautaselle päätyy ahvenia ja haukia. Halme kalastaa syödäkseen, ei huvin vuoksi. Uhanalaiset kalalajit, kuten taimenen, hän jättää rauhaan.
Elintarvikkeet, jotka aiheuttavat merkittäviä haittoja kaukaisissa maissa, eivät myöskään kuulu Halmeen ruokavalioon. Esimerkiksi jättikatkaravun tuottaminen tropiikissa tuhoaa mangrovemetsiä.
”Se on yksi luonnolle tuhoisimmista Suomeen tuoduista elintarvikkeista.”
Panu Halmeen omat opit näkyvät muutenkin kulutusvalinnoissa. Vaatteiksi kelpaavat jo olemassa olevat, vaikka hieman nuhjuisia olisivatkin.
Äänekäs kyseenalaistaja
Neljäsosa Halmeen työajasta kuluu yhteiskunnalliseen vuorovaikuttamiseen. Hän istuu eri asiantuntijatyöryhmissä ja kirjoittaa lausuntoja tutkimuksestaan.
Kansanedustajan tai ministerin mielipide tutkijasta ei hetkauta. Mutta se harmittaa, jos Halmeen opiskelijat eivät pidä tämän sosiaalisen median pikaviestipalvelu Twitterissä käymän keskustelun tyylistä.
Hyvä esimerkki Halmeen vaikutustyöstä on hänen kritiikkinsä luonnonsuojelulakiesityksen heikentymiseen ympäristövaliokunnassa. Halme mietti juuri opiskelijoitaan ja nuoria, jotka ovat kiinnostuneita luonnonsuojelusta. Hän näki vaivaa asian selvittämiseen, jotta nuoret näkisivät luonnonsuojelulla olevan toivoa.
Hallitus esitti uuteen luonnonsuojelulakiin pykälää, jonka avulla olisi voitu säätää tiettyjä uhanalaisia luontotyyppejä suojelluiksi. Pykälä poistettiin laista maa- ja metsätalousministeriön virkamiehen paperinkulmaan tekemien laskelmien ansioista.
Niiden mukaan uhanalaiseksi säädettävien luontotyyppien pinta-ala olisi yli kaksi miljoonaa hehtaaria ja pääosa niistä metsätalouskäytössä. Tämän MMM väitti johtavan siihen, että näiltä uhanalaisia luontotyyppejä sisältäviltä alueilta ei enää uskallettaisi ostaa metsää.
Halme alkoi selvittää asiaa. Tunnin asiaa tutkittuaan hän ymmärsi kahden miljoonan hehtaarin laskelman olevan hatusta vedetty.
”En usko, että asia oli vilpittömästi esitetty. Olen sitä mieltä, että maa- ja metsätalousministeriössä on tajuttu, että tämä on sellainen radikaalin kuuloinen juttu, jolla saadaan tämä lakiesitys muuttumaan.”
Seuraavan viikon aikana Halme laski alkuperäisen lakiesityksen pykälien vaikutusarvion. Selvisi, että metsäalueista puolet on jo suojeltu ja valtaosaa muusta alasta turvataan jo metsäsertifioinnilla.
Omassa nuoruudessaan esimerkkiä luonnonsuojeluun Halmeelle näytti Lahden kaupungin limnologi Juha Keto. Järviin ja vesiin erikoistunut biologi Keto vaikutti voimakkaasti siihen, että saastunut Lahden Vesijärvi kunnostettiin 90-luvun alussa.
”Keto taisteli jätevesiasiat kuntoon ja sai päättäjät uskomaan, että järvi on pakko aktiivisesti pelastaa.”
Kedon esimerkin kautta Halme ymmärsi, että luontoa voisi tutkia ja suojella ammatikseen.
Pienet piirit päätöksenteossa
Vaikuttamisellaan Panu Halme pyrkii kehittämään yhteiskuntaamme. Yksittäinen tapaus ei välttämättä ole kovin merkityksellinen. Isompi tavoite on muuttaa päätöksenteon tapaa.
Halme ei näe Suomessa olevan suoraa korruptiota, jossa raha vaihtaisi omistajaa. Mutta valtaapitävien piirit ovat hänen mukaansa pienet. Maa- ja metsätalousministeriön johtopaikoille palkataan ihmisiä, joilla on vahva tausta metsäteollisuudessa.
”He ovat kavereita keskenään ja säätävät lait niin että hommat sujuvat mukavasti.”
Valtion virastojen kollegat ovat kertoneet Halmeelle, että heitä on kielletty kommentoimasta medialle.
Rajuin kokemus tästä oli, kun Halme huomasi yhdessä kollegansa kanssa Metsäkeskuksen itsenäisesti tekemän metsälain tulkintamuutoksen vuonna 2019.
”Huomasimme, että tulkintamuutos poistaa metsälain suojelustatuksen isolta kohdejoukolta metsää. Asiasta ei oltu tehty poliittista päätöstä.”
Halme kertoi asiasta osana esitelmäänsä ympäristöministeriön seminaarissa. Kaleva kirjoitti aiheesta ja sai Metsäkeskuksen asiantuntijalta hyvät kommentit.
Halmeen mukaan pian jutun julkaisun jälkeen Metsäkeskuksessa oli annettu sisäisellä sähköpostilla kielto kommentoida metsälakia. Vain Metsäkeskuksen ylin tarkastuspäällikkö sai tämän jälkeen kommentoida metsälakia.
Yksikään media ei saanut sen jälkeen kommenttia Metsäkeskuksen metsälakikohteiden käsittelyn tai luonnon hoidon monimuotoisuuden asiantuntijoilta.
Keskustelu kuihtui kasaan.