Oikeistopoliitikot näyttävät äänestäjistä kauniilta ja komeilta

Jaa kaverilleTilaa Seura
Tutkijoiden mukaan äänestäjät ovat sitä mieltä, että ehdokas on sitä todennäköisemmin konservatiivi, mitä miellyttävämmän näköinen hän on. © Markus Pentikäinen/Kuvaryhmä/SKOY
Kauneus on vahva yhteiskunnallinen voima. Jos politiikka perustuisi pelkkään pärstäkertoimeen, monessa maassa jylläisi oikeisto.

Jos politiikka perustuisi pelkkään pärstäkertoimeen, monessa maassa jylläisivät oikeistovoimat.

Oikeistoon kuuluvat poliitikot näyttävät äänestäjien silmissä keskimäärin paremmilta kuin liberaaleihin tai vasemmistoon lukeutuvat.

Tämä ilmenee Journal of Public Economics -lehdessä helmikuussa 2017 julkaistusta tutkimuksesta, jossa testimateriaalina oli vaaliehdokkaiden kuvia Suomesta, Australiasta ja Yhdysvalloista.

Tutkijat perustelevat Suomen mukanaoloa sillä, että suomalaisessa vaalijärjestelmässä korostuu puolueiden ehdokkaiden sisäinen kilpailu. Toisin on esimerkiksi Yhdysvalloissa, jossa on kaksi pääpuoluetta ja yhden ehdokkaan vaalipiirijärjestelmä.

Viehättävät konservatiivit

Suomessa koehenkilöt arvioivat kunta- ja eduskuntavaaliehdokkaita sekä EU-parlamentin jäseniä ja antoivat näille pisteitä asteikolla 1–5.

Tutkijoiden mukaan äänestäjät ovat sitä mieltä, että ehdokas on sitä todennäköisemmin konservatiivi, mitä miellyttävämmän näköinen hän on.

Tutkimus osoitti myös, että puoluekentän oikealla laidalla ulkonäköetu oli selvästi vahvempi kuin vasemmalla laidalla. Tämä ero oli suurin Suomessa.

Yhden mittauspykälän parannus kuntavaaliehdokkaan ulkonäössä toi oikeistopoliitikolle kaksikymmentä prosenttia lisää äänisaalista, kun vasemmistopoliitikko sai vain kahdeksan prosentin lisähyödyn.

Sen sijaan eduskuntavaaleissa tulokset oikeiston ja vasemmiston välillä olivat samalla tasolla. Yhden pykälän verran parempi ulkonäkö toi 14 prosenttia lisää ääniä molemmilla politiikan laidoilla.

”Ihmiset ovat tutkitusti valmiimpia äänestämään henkilöä, jota he pitävät miellyttävän näköisenä”, sanoo Tampereen yliopiston puheviestinnän professori Pekka Isotalus, joka ei ollut osallisena tutkimuksessa.

Iostalus sanoo, että vuosikymmenien varrella poliitikkojen ulkonäkö on muuttunut viehättävämpään suuntaan.

Otollinen persoonallisuus

Uuden vaalitutkimuksen pohjana olivat aiemmat tutkimustulokset, joiden mukaan hyvännäköisiksi koetut ihmiset ansaitsevat muita enemmän.

Yhdysvaltalainen taloustieteen professori David Hamermesh kertoo Why Attractive People Are More Successful -kirjassaan (2013), että kauneimmat tienaavat 15 prosenttia enemmän kuin ulkonäköasteikoissa alimmaksi sijoittuvat.

Asiantuntijoiden mukaan on johdonmukaista, että koska kauniit ja komeat ansaitsevat paremmin, he eivät kovin todennäköisesti innostu varojen uudelleenjaosta. Tällaiset ihmiset ovat todennäköisemmin poliittisilta mielipiteiltään oikeistossa.

Viehättyvyys itsessään ei kuitenkaan riitä vaurauden selittäjäksi. Viehättävimmillä ihmisillä arvellaan olevan tienaamiselle ”otollisempi persoonallisuus”. He ovat lisäksi keskimäärin terveempiä ja älykkääm- piä.

Journal of Business and Psycholog –lehdessä helmikuussa 2017 julkaistun tutkimuksen mukaan viehättävimmät ihmiset ovat muita tunnollisempia, ulospäin suuntautuneempia ja vähemmän neuroottisia.

”Nämä persoonallisuuspiirteet todennäköisesti tekevät ihmisistä miellyttävämpiä työkumppaneita, ja he ovat sen takia todennäköisesti kysytympiä kollegoiksi ja työntekijöiksi”, tutkimuksia johtanut evoluutiopsykologi Satoshi Kanazawa kertoo Medical Daily -lehdelle.

Lihavalla laihempi tilipussi

Yleisen viehättävyyden lisäksi myös painolla on merkitystä. Työntekijän lihavuus syö tuntuvan siivun palkasta.

Keväällä 2016 julkaistussa suomalaistutkimuksessa ilmeni, että yhden yksikön lisäys merkittävästi lihavan ihmisen painoindeksissä alensi hänen palkkaansa 6,6 prosenttia.

Tutkimuksia johtaneen Turun yliopiston terveystaloustieteen professorin Petri Böckermanin mukaan tärkein syy pienemppän palkkaan on se, että lihavuus heikentää terveyttä, mikä puolestaan voi johtaa siihen, että ihminen on vähemmän tuottava työelämässä.

Böckermanin mukaan on myös mahdollista, että työnantajat syrjivät lihavampia työntekijöitä. Tämä taas johtaa heikompaan menestykseen työuralla ja palkkauksessa.

Työntekijä ensisilmäyksellä

Yhä useamman työ on asiakaspalvelua, jossa ulkoisella olemuksella on merkitystä. Työhaastattelussa ensimmäiset sekunnit voivat ratkaista työn saannin jo ennen kuin yhtään sanaa on vaihdettu.

Suomalaiset rekrytointikonsultit tekevät huomattavan paljon päätelmiä työnhakijan ensivaikutelman ja ulkonäön perusteella, heidän omin sanoin ”perstuntumalla”. Tämä ilmenee teoksessa Ruumiillisuus ja työelämä: työruumis jälkiteollisessa taloudessa (2016) esitetyistä kyselytutkimuksista.

Torjuvia tuntemuksia konsulteissa herättivät muun muassa näkyvät tatuoinnit, lävistykset, ylipaino, boheemi hiustyyli, kaljuus, vakava ihosairaus ja yleinen epäsiisteys.

Yksi rekrytointikonsultti kertoi, että erikoisissa tapauksissa oli aiheellista vähintään varoittaa asiakasta eli työnantajaa etukäteen, jotta tämä välttyy ”turhalta shokilta”.

Lisäpisteitä oli tarjolla sellaisille työnhakijoille, joilla oli treenattu ja hoikka vartalo. Monilla aloilla urheilullisuus viestii terveydestä, kurista, kyvykkyydestä ja voimasta. Tutkijoiden mukaan tämä heijastelee myös fitness-ideologian läpimurtoa.

”Haastatteluissamme kävi ilmi, että hyvää tyyppiä ei löydetä psykologisilla kyky- ja persoonallisuustesteillä. Testit pystyvät konsulttien mukaan vain karkeasti ’haistamaan’ eroja persoonallisuustyyppien välillä”, sanoo yksi kirjan kirjoittajista, Itä-Suomen yliopiston kulttuuriantropologian yliopistonlehtori Taina Kinnunen.

Kinnusen mukaan kyse on tunteisiin vaikuttavasta reagoimisesta, jonka ruumiillinen kohtaaminen aiheuttaa. Tämä on paljolti tulosta tiedostamattomasta kulttuurisesta oppimisesta.

Lue myös:

Kauneuskäsitys ei ole opittua – Sokeakin mies rakastaa tiimalasivartaloa

Naispoliitikko: älä ole liian kaunis, muuten sinua vähätellään

X