Saimaannorppa tarvitsee rauhaa pesimäaikaan

Jaa kaverilleTilaa Seura
© Jussi Nukari/LK
Helmi-maaliskuussa synnyttävät saimaannorpat tarvitsevat pesimärauhaa.

Saimaalla on nyt kunnon kinokset. Helmi-maaliskuussa synnyttävä saimaannorppanaaras saa kaivettua niihin kunnon poikaspesän.

Myös urokset ja synnyttämättömät naaraat muovaavat nietoksiin omat makuupesänsä.

Viime talvena norpille jouduttiin kolaamaan vapaaehtoisvoimin pesäkinoksia. Tänä vuonna olosuhteet ovat norpille ja syntyville kuuteille paremmat.

”Emot ja kuutit ovat erittäin herkkiä häiriöille. Takavuosina kuolleita kuutteja tutkittaessa on käynyt ilmi, että osa niistä on menehtynyt koviin iskuihin”, kertoo WWF Suomen suojelujohtaja Jari Luukkonen.

”Kuuttien yli on joko ajettu moottorikelkalla tai muulla ajoneuvolla tai ne ovat rutistuneet moottoreiden ääntä säikähtäneiden emojensa alle. Toivottavasti tänä vuonna Saimaalla kunnioitetaan saimaannorpan pesimärauhaa.”

Vaarojen verkot

Saimaannorppa elää ainoastaan Suomessa ja Saimaalla. Norpan tämänhetkisen talvikannan kooksi arvioidaan noin 310 yksilöä. Otollisena talvena syntyy noin 60 kuuttia.

Silti norppien kokonaismäärä kasvaa vuosittain vain muutamalla prosentilla. Iäkkäimmillä yksilöillä aika tulee täyteen ja pesäpoikaskuolemat saattavat verottaa syntyneitä kuuteista jopa 20–30 prosenttia.

”Jos vedenpinnan taso ei vaihtele liikaa ja pesäkinokset kestävät, hyvällä tuurilla vain muutama kuutti menehtyy”, Luukkonen huomauttaa.

Viiden kilon painoinen kuutti kasvaa 2–3 kuukauden imetyksen aikana peräti 20-kilon norppanuorukaiseksi. Kevättalvella syntyneellä kuutilla on kuitenkin edessään uusi uhka, kun se alkaa etsiä omaa elinaluettaan.

Kuutteja on juuttunut kalastajien verkkoihin ja menehtynyt. Saimaalle asetetuilla verkkokalastusrajoituksilla ja pyydyksiä muuttamalla kuuttikuolemia on kuitenkin saatu vähennettyä.

Kuivattelua kivellä

Saimaannorppa on yksineläjä. Naaras ja uros kohtaavat ainoastaan parittelun aikana maaliskuussa. Naaras synnyttää kolmen vuoden aikana keskimäärin kaksi kuuttia.

Norppa viettää elinajastaan 65–80 prosenttia vedessä ja siitä peräti 80 prosenttia veden alla. Sillä on hyvä hapenottokyky ja sukellusreaktion seurauksena hapekas veri kulkeutuu norpan keuhkoihin ja sydämeen, jonka lyöntitiheys laskee sukelluksen ajaksi.

Otollisin aika nähdä saimaannorppia on alkukesästä, jolloin ne nousevat rantakiville ja luodoille kuivattamaan karvojaan auringossa ennen karvanvaihtoaan.

Saimaannorppa saavuttaa sukukypsyyden vasta 5–6 vuoden iässä. Norpat elävät noin 20-vuotiaksi, mutta todistettavasti vanhin saimaannorppa on ollut 33 vuoden ikäinen.

Venla vaihtoi maisemaa

Saimaannorppa elää käytännössä kalalla. Vielä 1900-luvun alussa norpan miellettiin kilpailevan ihmisen kanssa kalasaaliista ja norpasta maksettiin jopa tapporahaa.

Saimaan norppakanta oli alimmillaan 1970–80-lukujen taitteessa, jolloin niitä oli ainoastaan noin 120–150 kappaletta.

”Saimaannorpan välittömän sukupuuton uhan on arvioitu hellittävän, jos niiden määrä nousee yli 400 yksilön. Jo se edesauttaisi saimaannorpan säilymistä, mutta 400 yksilöä on vain kymmenen vuoden välitavoite kohti elinvoimaista kantaa.”

Saimaalla on kuitenkin alueita, missä norppaa ei esiinny lainkaan. Harvalukuista ja paikkauskollista norppaa uhkaa myös geneettisen perimän kapeus. Tähän mennessä yksi naaras on siirretty Savonlinnan edustalta etelämmäs.

”Venla on jättänyt nykyiselle elinalueelleen jo monta kuuttia ja siellä paikallinen kanta on kasvussa. Ehkä siirtoja tehdään tulevaisuudessa lisää.”

Kalastusrajoitukset Saimaan norppa-alueella: http://norppakartta.wwf.fi/

X