Golf on lajina koronavuoden harvoja voittajia – Suurin kasvu harrastajamäärissä tuli yllättävästä suunnasta
Kun koronavuotta eri elämänalueilla tarkastellaan nyt vuoden päättyessä, useimmat toteavat, että pieleen meni, enemmän tai vähemmän. Myös useimmat urheilulajit ovat olleet hätää kärsimässä pandemian kourissa. Golfpiirit ovat rakentaneet lajin imagoa vuosia. Lopulta koronavirus muutti innostuksen harrastamiseksi.
Golf kasvatti lajina suosiotaan koronasta huolimatta.
Yksi laji teki nyt loppusyksystä tilinpäätöstä päättyneestä kaudesta, vuosi oli valtava menestys. Se laji on golf. Kun ihmiset joutuivat luopumaan sisäharrastuksista, moni heistä suuntasi golfkentälle. Kauden aikana suomalaisiin golfseuroihin ilmoittautui noin 8 000 uutta jäsentä. Kurssin käyneitä on vielä reilusti enemmän.
”Siinä mielessä mukaan on tullut vakavia harrastajia, että ovat ottaneet askelia aloittaakseen lajin. Onhan se valtava kasvu siinä mielessä että neljä-viisi vuotta tätä ennen meni ihan tasaisena harrastajamäärien suhteen Suomessa. Ei vähentynyt eikä lisääntynyt”, kertoo Keski-Suomen Laukaassa sijaitsevan Peurunkagolfin pro eli valmentaja Petri Parviainen.
”Meilläkin oli kurssilaisia eniten varmaankin kymmeneen vuoteen. Parhaiten kasvu näkyi pelaajamäärissä. Seura on ollut olemassa vuodesta 1989 asti, eikä yhdelläkään kaudella ennen tätä ole ollut yli 30 000 lähtöä. Nyt oli 36 000.”
”Golf on turvallista”
Yksi suurimmista kasvuista nähtiin Oulussa. Oulun Golfin toimitusjohtaja Jaakko Latvala kertoo, että edellinen ennätys pelattujen kierrosten määrässä oli noin 73 000 lähtöä, kun tänä vuonna niitä oli noin 90 000.
”Ihmiset eivät lähteneet ulkomaille, eivät matkustelemaan, ja moni löysi golfin uudestaankin. Jäsenmääräkin kasvoi 1963:sta 2209:ään.”
Lisäystä oli siis yli kymmenen prosenttia.
”Lisäksi keväällä lehdissä puhuttiin että golf on turvallista. Meilläkin on 200 hehtaaria ja vaikka 300–400 on kerralla kentällä siellä on tilaa. Varmaankin kasvu tuli osittain turvallisuuden kautta”, Latvala summaa.
Keväällä pelättiin kauden peruuntumista
Golfliiton puheenjohtaja Hanna Hartikainen kertoo, että kevättalvella pandemian alettua koko Suomen aktiivinen golfväki oli huolissaan, miten kauden käy. Nopeasti alkoi selvitä, että huolet olivat turhia.
”Alkujärkytyksen ja hankaluuksien jälkeen golf on ollut laji, jota voi harrastaa”, Hanna Hartikainen sanoo.
Hän kuvailee kauden tilannetta uskomattoman hyväksi.
”Maaliskuussa näytti pahalta. Näytti alkuun, että menis täysin jumiin. Meillähän oli tavoitteena, että saadaan golfkentät auki, olisi turvallista ja ylipäätään pääsisi pelaamaan.”
Kentät avattiin lopulta aikataulun mukaan, eikä ongelmia ilmennyt.
”Suomalsgolfarit ottivat kaikki säännöt hyvin tosissaan.”
Hartikaisen mukaan golfissa keskityttiin heti kehittämään oloja poikkeustilanteen mukaan.
”Pelaaja voi ilmoittautua, maksaa ja täyttää jäsenkortin täysin ilman ihmiskontaktia. Ykköstiille voi mennä ilman, että kohtaa ihmistä.”
Golfkentillä nähtiin yhä enemmän nuoria lajin parissa, erityisesti tytöt löysivät uuden lajin itselleen. © Suvi Laine / Otavamedia
Erityisesti tytöt kiinnostuivat
Hanna Hartikainen on erityisen ilahtunut siitä, että suurin kasvu harrastajamäärissä tuli yllättävästä suunnasta.
”Ilahduttavinta tyttöjen jäsenmäärän lisääntyminen, joka on ollut selvästi yli 20 prosenttia. Poikienkin määrä on kasvanut melkein yhtä paljon”, Hartikainen sanoo.
”Lopulta golf näyttäytyy kaikkien lajina. On kaikkia ikäryhmiä, naisia ja miehiä. Kasvu on kaikkiaan tullut hyvin tasaisesti.”
Petri Parviainen kertoo keskustelleensa perin juurin suosion kasvun syistä muiden suomalaisten kouluttajien kanssa. He ovat tulleet johtopäätökseen, että koronapandemia oli varmaankin laukaiseva tekijä, mutta innostus on kasvanut viime vuosina.
”Kyllähän tässä muutamankin vuoden on ollut sellainen meininki, että kiinnostus on kasvanut. Lajin imago on muuttunut, onneksi. Sitten tuli korona, ja kun ei oikein mitään voinut tehdä, moni ajatteli, että nythän sitä voisi kokeilla.”
Suomalaisella golfilla on ollut muutaman viime vuoden ajan vaikutusvaltaisia puolestapuhujia juuri nuorten keskuudessa.
”On julkisuudessa sellaisia hahmoja, kuin JVG ja Mikael Gabriel, jotka tykkäävät golfista ja pitävät golfia esillä omasta tahdostaan”, Parviainen sanoo.
Korona viimeisteli aktiivisen imagotyön
Hanna Hartikainen mainitsee, että golfpiirit ovat tehneet aktiivisesti töitä aktiivisesti töitä lajin imagon kansanomaistamiseksi.
”On viestitetty, että golf sopii kaikille, on sitten räppäri, rokkari, jääkiekkoilija tai kuka vain. Olemme korostaneet aloittamisen helppoutta hästägillä ”#muntapapelata”. On ollut tosi kiva, että esimerkiksi Mikael Gabriel ja Jare ovat ottaneet sen käyttöön.”
Hartikaisen mukaan myöskään esimerkiksi NHL-tähti Patrik Laineen julkinen golfinnostus ei ole haitaksi lajin imagolle.
”Kyllä varmasti on ollut Mikael Gabrielilla ja muilla ollut vaikutusta. Tämä on hirveän hieno tarina lajista, joka ei aiemmin ole ollut ihan kiinnostavin. Idoleilla on is merkitys, ja sillä myös, että Suomen naiset ja miehet ovat pärjänneet tosi hyvin.”
Hanna Hartikainen ja Petri Parviainen molemmat mainitsevat, että jos golfbuumi jää pysyväksi, lajilla on edessään uusi ongelma, joskin positiivinen.
”Miten saadaan uudet jäsenet pidettyä ja innostettua uusia? Jos se onnistuu, miten kentät pystyvät hoitamaan isonkin jäsenmäärän”, Hartikainen sanoo.
”Pääkaupunkiseudulla ja muutenkin etelässä on niin paljon kenttiä että aina johonkin pääsee pelaamaan. Muualla jos ne on täynnä, ne on täynnä. Sitä pitää pohtia, jos buumi jatkuu”, Parviainen sanoo.