Kuka komeileekaan yhä EM-kisojen ennätystilastossa?

Jaa artikkeliTilaa Seura
Yleisurheilun 22:nnet EM-kisat alkavat tiistaina 12. elokuuta Zürichissä Sveitsissä. Heti aamupäivän karsinnoissa nähdään useita suomalaisurheilijoita.

Ensimmäiset yleisurheilun EM-kisat järjestettiin 80 vuotta sitten Torinossa. Kilpailuihin kelpuutettiin silloin vain miehet. Miehet ja naiset kilpailivat ensimmäisen kerran samoissa kisoissa Oslossa 1946.

Suomi menestyi Torinossa yleisurheilun kultavuosien jatkeena häikäisevästi, 20 urheilijan joukkue toi kaikkiaan 13 mitalia, joista viisi oli kultaisia.

Ensimmäiset suomalaiset Euroopan mestarit olivat Kalevi Kotkas korkeudessa, Ilmari Salminen kympillä, Armas Toivonen maratonilla, Ville Pörhölä kuulassa ja Matti Järvinen keihäässä (ME-tuloksella 76,66).

Suomi ei ole koskaan saavuttanut EM-kisoista suurempaa mitalimäärää kuin Torinossa 1934. Kauaksi ennätystahdista jäädään tälläkin kerralla.

Suomi on isännöinyt EM-kisoja Helsingin Olympiastadionilla kolme kertaa, vuosina 1971, 1994 sekä 2012.

Ensimmäisissä kotikisoissa Juha Väätäinen hullaannutti kotiyleisön kahdella mestaruudellaan.

Karvonen hallitsi maratonia

Sveitsi järjesti edellisen kerran EM-kisat tasan 60 vuotta sitten. Suomi saavutti Bernissä 25.–29. elokuuta 1954 käydyissä EM-kisoissa kaikkiaan yhdeksän mitalia.

Euroopan mestareita saatiin kaksi: Veikko Karvonen maratonilla ja Eeles Landström seipäässä.

EM-kisojen historiasta löytyy muuten sellainen kummajainen, että mitalitilaston kaksi kärkimaata Neuvostoliitto/Venäjä ja Iso-Britannia eivät ole koskaan itse järjestäneet EM-kisoja.

Kerran mitaleitta

Eniten suomalaisurheilijoita on EM-kisoissa esiintynyt kotiareenalla 1994, kaikkiaan 86. Määrä ei kuitenkaan korvannut laatua, sillä Suomi saavutti vain kaksi mitalia: Sari Essayah käveli 10 kilometrillä kultaa ja Seppo Räty heitti keihäässä hopeaa.

Suomi on jäänyt vain kerran 80 vuoden aikana EM-kisoissa mitaleitta. Häpeä tapahtui Budapestissa 1966.

Kaksissa edellisissä kisoissa Suomen mitalisaalis on molemmissa jäänyt yhteen pronssiin. Maineen pelastajia olivat – ketkäpä muut kuin keihäänheittäjät, Tero Pitkämäki Barcelonassa 2010 ja nyt niukasti EM-joukkueesta pudonnut Ari Mannio Helsingissä 2012.

Jos Pitkämäki voittaisi myös Zürichissä mitalin, hän tekisi samalla historiaa. Ilmari Salminen on suomalaisurheilijoista voittanut kolme EM-mitalia (1934–38). Myös aitajuoksija Arto Bryggare saavutti urallaan kolme EM-mitalia. Pitkämäellä on koossa nyt kaksi mitalia, joten hän nousisi Salmisen ja Bryggaren rinnalle tilastoykköseksi.

Prahassa mentiin kovaa 

Lopuksi urheilupähkinä: vain yhdellä suomalaisurheilijalla on yhä nimissään EM-kisojen ennätys. Kenellä?

Oikea vastaus: Martti Vainiolla.

Voittaessaan EM-kisojen kympin 1978 Prahassa Vainio juoksi ajan 27.30,99, joka on edelleen myös Suomen ennätys.

Vainion ajalla haviteltaisiin mitalia myös Zürichissä. Kauden kärkiaika Euroopassa 27.36,40 on belgialaisella Bashir Abdinilla.

Prahan 1978 muistona on kisaennätys myös miesten 800 metriltä. DDR:n Olaf Bayer juoksi voittoajaksi 1.43,84.

Vainion ja Bayerin EM-kisaennätykset ovat sekä miesten että naisten lajit huomioiden vanhimmat.

X