Moukarimestarin juhlapäivä

Jaa kaverilleTilaa Seura
Olli-Pekka Karjalainen hallitsi moukaririnkiä myös Ruotsi-maaotteluissa. Kuva: SKOY.

Aktiiviuransa jo lopettanut Olli-Pekka Karjalainen on viikonvaihteen Ruotsi-maaottelun yksi päätähdistä. Hän ei osallistu varsinaiseen maaottelun moukarikisaan, jonka muuten voitti urallaan ennätykselliset 11 kertaa peräkkäin. Ikänsä puolesta 34-vuotias Karjalainen voisikin vielä pyörähdellä ringissä.

Karjalainen pokkaa sunnuntaina Olympiastadionilla vuoden 2006 Göteborgin EM-kisojen kultamitalin.

Hän oli varsinaisessa EM-kisassa kahdeksan vuotta sittten toinen, mutta mestarin dopingkäry kultasi hopean.

Voittajan Valko-Venäjän Ivan Tihonin kaikki tulokset ja saavutukset hylättiin dopingkäryn seurauksena vuosilta 2004–06.

Tihon menetti myös Ateenan 2002 olympiahopeansa ja Helsingin 2005 MM-kultansa.

Karjalainen oli moukarin suomalainen supermies toistakymmentä vuotta. Hän heitti yhä voimassa olevan moukarin SE:n 83,30 kymmenen vuotta sitten Lahdessa ja voitti peräti 15 kertaa putkeen moukarin Suomen mestaruuden (1998–2012).

Suomi hakee voittoja

Suomi hakee Helsingin Olympiastadionilla voittoa viimevuotisten kirvelevien tappioiden jälkeen. Vuosi sitten maaottelu oli suomalaisittain nöyryyttävä, eli silkkaa ruotsalaisjuhlaa.

Ruotsin miehet rökittivät suomalaiset peräti 72 pisteellä. Ruotsin naiset voittivat oman maaottelunsa 20 pisteellä.

Sopu säröili

Ensimmäinen Suomi-Ruotsi-maaottelu järjestettiin syyskuussa 1925 Eläintarhan kentällä. Sen voitti Suomi pistein 99–86, kun taas kaksi seuraava maaottelua vei Ruotsi nimiinsä.

Vuoden 1931 maaottelu oli dramaattinen. Tunnelma oli jo ennakkoon sähköinen, kun ruotsalaiset vainosivat Paavo Nurmea ammattilaissyytöksillä.

Maaottelussa radalla oli tönimistä 800 metrin juoksussa, mistä SUL:n silloin 30-vuotias puheenjohtaja Urho Kekkonen sai lisäsyyn ruotsalaisvihaan. Hän ilmoitti maaottelubanketissa uutisen: Suomi lopettaa Ruotsi-maaottelut.

Taukoa kesti kahdeksan vuotta. Maaottelu järjestettiin seuraavan kerran 1939. Sodan takia ei oteltu vuosina 1941–44.

Ruotsintappaja Hellsten

Maaottelut muistetaan erityisesti 1950- ja 60-lukujen hurmiosta, kun pisteistä Ruotsia vastaan taisteltiin viimeiseen mieheen. Katsomo oli yleensä viimeistä istumapaikkaa myöten loppuunmyyty.

Yksi 1950-luvun legendaarisista suomalaistaistelijoista oli pikajuoksija Voitto Hellsten. Hän osallistui kahdeksaan maaotteluun ja urakoi niissä peräti 20 lajivoittoa. Yleensä aina tiukan kirikamppailun siivittämänä.

Naiset ovat osallistuneet yhteiseen maaotteluun vasta vuodesta 1964 lähtien.

Perinteikäs maaottelu on eläkeiässä. Miehillä ohjelmassa on jo 74. maaottelu. Voitot ovat Suomelle 45–28. Naisten maaottelutilastoa johtaa Ruotsi voitoin 34–24.

Narinkkatorilla hypätään

Maaottelu alkaa jo perjantaina. Ensimmäistä lajia yleisöä pääsee seuraamaan aivan kisapaikan ja kilpailijoiden tuntumassa – mielenkiintoinen kokeilu viedä ensimmäistä kertaa maaottelulaji stadionin ulkopuolelle.

Naisten seiväshypyn maaottelupisteistä kamppaillaan Helsingin keskustassa Kampin Narinkkatorilla. Kisa alkaa klo 17.00.

 

X