Yleisurheilun supersunnuntai

Jaa artikkeliTilaa Seura
Antti Ruuskanen toi Lontoon olympialaisista pronssia, onko nyt EM-kullan vuoro? Kuva: Hannu Teider.
EM-kisat huipentuvat sunnuntaina huikeaan reiluun puolituntiseen. Aistittavissa on samankaltaista jännitettä kuin 1972 Münchenin olympialaisten päätöspäivänä.

Münchenissä Lasse Virén voitti ensin kultaa 5 000 metrillä. Hieman myöhemmin Pekka Vasala kiri 1 500 metrin olympiavoittajaksi.

Suomalaiset ovat Zürichin Letzigrundilla kahdessa lajissa mitalisuosikkeja, jopa mestariksi saakka.

Mitalijahdin aloittaa Sandra Eriksson naisten 3 000 metrin esteissä. Miesten keihäänheitossa kolmisen minuuttia esteiden startin jälkeen kamppailee EM-kullasta koko Suomen keihäskolmikko.

”86-87 metriä riittää voittoon”

EM-kisojen ajan Tero Pitkämäestä ja erityisesti Antti Ruuskasesta on huokunut levollisuus ja itsevarmuus. Pitkämäkikin on vaikuttanut totuttua rennommalta.

Molemmat keihäsässät ovat huippukuntoisia ja voiton vireessä. Pohjatyö vuoden aikana on tehty niin hyvin kuin on olosuhteisiin nähden voitu. Nyt on odotettu juhlahetki; sadonkorjuun aika.

”Uskon, että voittoon riittää 86-87 metriä” laski Pitkämäki.

Pitkämäen ennustama voittotuloshaarukka on molempien keihäskuninkaiden tavoitteena.

Pitkämäki on kilpaillut Timanttiliigan tasoisissa kisoissa Letzigrundilla aikaisemmin kaikkiaan viisi kertaa. Karsinta oli kuudes kilpailu. Saldona on viisi voittoa, mikä kertoo heittopaikan sopivan Pitkämäelle.

Keihäsfinaali heitetään  vastakkaisesta päästä kenttää kuin karsinta. Sehän sopii Suomen keihäskuninkaalle.

”Juuri siitä päästä olen heittänyt parhaat tulokseni”, Pitkämäki ilmoitti.

Hän heitti 2005 Letzigrundin ennätyksensä. Voittotulos oli silloin yli 88 metriä.

Kalaonni ennakoi hyvää kisaa

Jos Antti Ruuskasen kalaonneen on vähänkin uskomista, Zürichistä tulee menestystä.

Ruuskasen tapana on ennen suurkilpailua käydä kalassa. Sama rituaali toistuu palautuksena kisojen jälkeen.

Tälläkin kertaa Ruuskanen kävi kokeilemassa kalaonnea ennen EM-kisoihin lähtöä. Saalis oli tavallista runsaampi.

”Hyvin oli kala syönnillään. Kuhhaa tuli ja semmonen 7-8 kiloinen hauki”, Ruuskanen levitti käsiään näyttäessään kalan mittaa.

Ensimmäisen kerran EM-kisoissa kilpaileva Ruuskanen näytti karsinnassa, että tekniikka on hallinnassa. Heitossa oli takana voimaa ja ennen kaikkea nyt tuli myös korkeutta.

Keihäs lensi korkealla ilmojen halki.

Suomen kolmas edustaja Lassi Etelätalo on arvokisan finaalipaineissa arvoitusten mies. Tosin hän saattaa onnistuessaan jokerina räväyttää pitkälle, kuten Joensuun Eliittikisoissa tapahtui.

Fougberg vaarallinen

Sandra Erikssonin kovin haastaja Ruotsin Charlotta Fougberg on kivenkova kilpailija.

Ruotsalaista ei syytä aliarvioida, vaikka kokemus estekisoissa on vähäinen. Häneltä löytyy myös kirikykyä.

Fougberg juoksi Glasgow:n estekisassa 12. heinäkuuta neljänneksi Euroopan kärkiajalla. Samassa kisassa Eriksson kiri ruotsalaisen jäljessä Suomen ennätyksen.

Erikssonia nelisen vuotta vanhempi Fougberg, 29, kiinnostui estejuoksusta  tosi mielellä vasta runsas vuosi sitten. Siihen saakka hän oli takonut keskinkertaisia kansallisia tuloksia 800 ja 1 500 metrillä.

Erikssonilla on pidempi kokemus estejuoksijana. Hän on voittanut kahdeksana viime vuonna Suomen mestaruuden juuri esteissä.

Kooltaan estejuoksun voittajasuosikit ovat langanlaihoja, kuin samasta puusta veistettyjä: Eriksson 165 sentttiä ja 51 kiloa, Göteborgissa asuva Fougberg 163 senttiä ja 48 kiloa.

Päättyykö pitkä mitaliton kausi?

Jos Sandra Eriksson juoksee tänään mitalin, se on historiallinen. Pitkä, vuosikymmeniä kestänyt suomalaisten naisjuoksijoiden mitaliton jakso päättyy.

Peräti 40 vuoteen suomalaisnainen ei ole voittanut EM- tai MM-kisoissa eikä olympialaisissa juoksumitalia.

Rooman EM-kisoissa 1974 naiset juoksivat useampia mitaleita, peräti viisi.

Nina Holmén ja Riitta Salin voittivat EM-kultaa, 4 x 400 metrin viestijoukkue EM-hopeaa ja Mona-Lisa Pursiainen 200 metrillä EM-pronssia.

Lähimmäksi arvokisojen mitalia pääsi Pirjo Häggman Montrealin olympialaisissa 1976 Hän juoksi 400 metrillä neljänneksi ajalla 50,56. Se oli vain sekunnin sadasosan hitaampi kuin DDR:n pronssijuoksijan Ellen Streidtin loppuaika.

Päivi Tikkanen oli neljäs 1991 Tokion MM-kisoissa. Tikkanen juoksi 3 000 metrillä SE:n 8.41,30, mutta jäi parisen sekuntia pronssista.

Koossa jo kuusi pistesijaa

Suomi oli jo ennen kisojen päätöspäivää tavoitteiden edellä pistesijoituksissa. Koossa oli kuusi pistesijaa, kaksi enemmän kuin SUL oli asettanut viralliseksi tavoitteeksi.

”Urheilijoista nuoret ja naiset ovat nousseet ilahduttavasti kansainväliselle tasolle. Siihen on kaksi syytä: valmennuksen tehostaminen ja panostus terveydentilan seurantaan. Urheilijat ovat tällä kaudella harjoitelleet terveempinä kuin aikaisemmin”, SUL:n valmennusjohtaja Jorma Kemppainen listasi.

Suomen pistesijaurheilijat ennen päätöspäivää:

Jukka Keskisalo, kuudes 3 000 metrin estejuoksussa (8.32,70)

Sanna Kämäräinen, seitsemäs naisten kiekonheitossa (60,52 oma ennätys)

Hanna-Maari Latvala, seitsemäs naisten 200 metrillä  (23,48, välierässä 22,98 oma ennätys)

Minna Nikkanen, seitsemäs naisten seiväshypyssä (435, karsinnassa 445)

Oskari Mörö, kahdeksas 400 metrin aitajuoksussa 50,14 (välierässä 49,08 SE)

David Söderberg, kahdeksas moukarinheitossa (76,55).

Lue Zürichin EM-kisojen päätöspäivän tapahtumista ja tunnelmista ensi torstain Seurasta.

 

X