Abortti ja eutanasia – saako kieltäytyä tappamasta?

Jaa kaverilleTilaa Seura

Kansalaisaloite vaatii terveydenhuollon henkilökunnalle oikeutta olla osallistumatta raskaudenkeskeytyksiin.Pitäisikö kätilön saada poimia rusinat pullasta ja tehdä vain mieluisia työtehtäviä? Onko abortti tappamista? Entä eutanasia?

Terveydenhuollossa työskenteleville halutaan lakisääteinen oikeus kieltäytyä keskeyttämästä raskauksia, mikäli heidän eettinen tai uskonnollinen vakaumuksensa on sitä vastaan.

Oikeutta vaaditaan kansalaisaloitteella Terveydenhuollon henkilökunnalle lakisääteinen oikeus kieltäytyä elämän lopettamisesta vakaumuksellisista syistä. Aloite keräsi niin paljon nimiä, että asia etenee eduskuntaan. Vaadittu 50 000 allekirjoitusta täyttyi myöhään maanantai-iltana.

Iltalehti mainosti aloitetta dramaattisella jutulla kätilöstä, joka oli vastoin vakaumustaan joutunut annostelemaan lääkkeitä myöhäisessä raskaudenkeskeytyksessä. Sikiö syntyi, mutta ei tavallisuudesta poiketen kuollutkaan heti, vaan eli kymmenisen minuuttia.

Kätilölle kokemus oli niin traumaattinen, että hän ei suostu palaamaan alalle töihin, ellei saa oikeutta jatkossa kieltäytyä osallistumasta vastaaviin toimenpiteisiin.

Tapaus on ongelmallinen: terveydenhoitoalalle ei yleensä sovellu henkilö, joka ei kunnioita elämää. Toisaalta varsinkaan julkisiin palveluihin eivät sovellu henkilöt, jotka haluavat poimia rusinat pullasta ja hoidella vain kivoja juttuja.

Pitäisikö alalla työskentelevän saada valita työtehtävänsä muutenkin vakaumuksensa perusteella? Pitäisikö hänen voida vaikkapa kieltäytyä hoitamasta vääräuskoisiksi kokemiaan henkilöitä? Tai väärän värisiä?

Suomessa on tarkat säännöt siitä, koska ja minkälaisissa tilanteissa abortteja voidaan tehdä. Raskausviikon 24 jälkeen raskautta ei enää lain mukaan voi keskeyttää.

Joidenkin vakaumuksen mukaan elämä alkaa heti hedelmöittymisestä. Abortti koetaan näin ollen tappamiseksi, vaikka kyseessä olisi vielä alkio. Laki näkee asian toisin, ja tässä tapauksessa laki menee yksittäisten ihmisten vakaumusten edelle.

Alalle lähtevä tietää pelin hengen.

Mikäli abortit eivät sovi vakaumukseen, tulisi tarmo keskittää ajamaan sellaista lainsäädäntöä, joka kieltäisi abortit kokonaan.

Sairaaloissamme ei olla sellaisessa ihanteellisessa tilanteeseessa, että henkilökuntaa riittäisi niin paljon, että työntekijät voisivat yleisesti valita haluamansa tehtävät. Ei ole järkevää pitää varsinkaan niukkojen resurssien puristuksessa sellaista työväkeä, joka ei voi vakaumuksensa vuoksi tehdä niitä tehtäviä, joita työpaikalla tehdään.

Mikäli terveydenhuollon työntekijä ei voi syystä tai toisesta osallistua aborttiin, ei hänen tulisi edes sellaisia tarjoavaan työpaikkaan hakeutua.

Melko yleisen näkemyksen mukaan sikiön saa tappaa, mutta aikuista ei. Eutanasia eli niin sanottu armokuolema on kuitenkin kerännyt viime vuosina kasvavaa kannatusta. Toistaiseksi ei näytä siltä, että eutanasian mahdollistavaa lakia olisi aivan pian tulossa, mutta vaatimuksia sellaisesta on esitetty.

Varsinkin työntekijöiden näkökulmasta asia on vielä astetta ongelmallisempi kuin abortti. Raskauden voi keskeyttää, koska alkiota tai sikiötä ei katsota vielä ihmiseksi. Eutanasiassa ei henkensä menettävän ihmisyyttä voi kiistää millään.

Jos eutanasia sallittaisiin Suomessa, pitäisikö terveydenhuollon ammattilaiset velvoittaa osallistumaan ihmisen tappamiseen samalla tavalla kuin minä vaadin kätilöt velvoitettavan jatkossakin keskeyttämään raskauksia?

Pitäisikö koko terveydenhoito ajatella uusiksi siten, että kuolema miellettäisiinkin oleellisemmaksi osaksi elämää? Pitäisikö ammattitaito ulottaa elämän ylläpitämisen lisäksi sen inhmilliseen päättämiseen?

Noihin kysymyksiin minä en osaa ainakaan vielä vastata.

Mitä mieltä sinä olet?

Aiheesta internetissä:

Kansalaisaloite.fi: Terveydenhuollon henkilökunnalle lakisääteinen oikeus kieltäytyä elämän lopettamisesta vakaumuksellisista syistä

Iltalehti: Kätilö joutui jättämään työnsä traumaattisen abortin vuoksi

*************

Isän pikajuna Facebookissa | Bloggaaja Twitterissä

Isän pikajuna Bloglovinissa | Isän pikajuna Blogilistalla

 

Jaa kaverilleTilaa Seura

Lisää aiheesta

Lue lisää samalta kirjoittajalta

Yhteistyössä

Kommentointi

Abortteja suoritetaan pääasiassa vain naistentauteihin erikoistuneessa osastossa/yksikössä. Ko. lohkossa työnkuva on erittäin laaja; siellä hoidetaan myös mm. keskenmeno-, gyn. tulehdus-, rintasyöpä- ja gyn. operatiiviset potilaat. Raskaudenkeskeytykset ovat vain yksi pieni osa naistentautien toimintaa.

Olen itse ollut töissä naistentautien osastolla ja toimittanut siis myös abortteja – sekä alku- että keskiraskauden tapauksissa. Minusta kenenkään, joka ei ole ko. hommaa koskaan tehnyt tai edes nähnyt, ei pitäisi alkaa kyseenalaistamaan kätilöiden soveltuvuutta alalle tai käskeä heidän pysyä poissa ko. osastolta. Abortin toimittaminen (oli se millä viikolla hyvänsä tehty) on kamalaa hommaa KELLE TAHANSA. Etenkin noin pitkillä viikoilla tehty keskeytys on enemmän tai vähemmän traumaattinen kokemus, oli miten karaistunut työntekijä tahansa. Ei tässä hommassa välttämättä kyse ole aina vakaumuksesta, vaan IHMISYYDESTÄ.

On ihan tietoinen juttu, että raskaudenkeskeytykset pyritään pitämään tabuna – se on nimittäin todella epäinhimillistä ja sotkuista hommaa. Jos kaikki abortin tekevät naiset tietäisivät ihan oikeasti, mihin ovat ryhtymässä, laskisi keskeytysten määrä varmasti ainakin jonkin verran. Mahdollisuus raskaudenkeskeytykseen pitäisi minusta ehdottomasti turvata jokaiselle naiselle, mutta mielestäni myös keskeytyksen todellisuudesta (ja mahd. seurauksista!!!) pitäisi kertoa rehellisemmin.

On hyvä muistaa, että joskus kuolema voi olla myös elämän palvelua – niin raskaudenkeskytyksissä kuin eutanasiassakin 🙂

Eutanasian laillistamiseksi kerätään jälleen allekirjoituksia osoitteessa https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1713
Eduskunnan käsittelyyn aloite menee, jos sen allekirjoittaa vähintään 50 000 allekirjoittajaa.
Aloitteen keskeisiä periaatteita ovat:
• Eutanasiaa voi hakea vain itselleen, ei toiselle ihmiselle.
• Eutanasian saaminen edellyttää parantumatonta sairautta, johon liittyy vaikeasti hallittavia oireita.
• Eutanasian saaminen edellyttää sitä, että ihminen on oikeustoimikelpoinen.
• Kuolinavun voi antaa vain lääkäri, jonka on valvottava potilasta siihen saakka, kun tämä on kuollut.

Systeemi hyväksyy abortit. Jos ei hyväksy systeemiä, on sen sisällä hankala työskennellä. Jos nostetaan tätä yleisemmälle tasolle, niin esimerkiksi poliisi ei voi työssään toimia oman vakaumuksensa mukaan, jos se on vastoin lakia. Kunniamurhia ei voi katsoa sormien läpi, vaikka itse ne hyväksyisikin.

Näistä aborteista voitaisiin aivan hyvin sopia työsopimuksessa, kun työtehtäviä määritetään. Lakiin tällaista ei pitäisi kirjata. Jos abortteja vastustetaan, pitäisi keskittyä vaatimaan yleisesti tiukempia asiaa koskevia lakeja.

Mielestäni on aika posketonta verrata jonkun kunniamurhan hyväksymistä siihen, että henkilö ei suostu tekemään toimenpidettä, jonka katsoo murhaksi. Se ei välttämättä ole vertailukelpoinen myöskään sen kanssa, että valitsisi hoidettavansa jonkun etnisen ryhmän perusteella, koska ei kukaan kieltäydy hoitamasta henkilöä, joka on tehnyt abortin, vaan nimenomaan tekemästä aborttia. Jos itse ei miellä syntymätöntä lasta ihmiseksi, tota pointtia voi olla vaikea käsittää, mutta ne, joiden mielestä se on murha, todella kokevat niin.

Kunniamurhia ei meillä sallita. Abortti sallitaan. Noissa puitteissa pitäisi alasta riippuen pystyä työskentelemään. Ellei pysty on viisasta hakeutua toiselle alalle tai neuvotella sellainen työsopimus, että on vain kivoja työtehtäviä.

Ja lisätään vielä, että en minäkään pystyisi ketään tappamaan. En todellakaan halua olla toimettomana todistamassa, kun abortoitu taistelee hengestään.

On paljon uskonnollisia sääntöjä, joiden rikkominen johtaa kohteen ja/tai tekijän tuomitsemiseen helvettiin. Ikuinen helvetin tuli lienee kuitenkin rankempi rangaistus kuin ”vain” kuolema. Jos siihen siis tosissaan uskoo, ja ihmisethän uskoo.

Jos siis joku saa vakaumuksensa perusteella kieltäytyä abortin tekemisestä, niin sitten jonkun toisen pitää saada kieltäytyä myös oman vakaumuksensa vastaisista toimenpiteistä. Kuten esimerkiksi jehovantodistajalääkärin tekemästä verensiirtoa, tai muslimin hoitamasta vääräuskoisia. Ei ole mahdollista antaa erioikeutta vain jollekin tietylle uskomukselle, vaan se on sitten pakko antaa kaikille.

En käsitä näkemystäsi siitä, että joku haluaisi vain ”kivoja työtehtäviä” koska ei halua auttaa abortin teossa. Järki käteen! Tai vähintäänkin sydän!!! On aivan eri asia olla kätilö ja auttaa uutta elämää alkuun, mahd jopa pelastaa keskosia tehden kaikkensa niiden ihmisalkujen eteen, kuin tappaa pieni ihmisen alku! Ehkä abortin tekemisen voisi siirtää kätilöiltä teurastajien hommaksi, niin sinun ei tarvitsisi tuomita normaaleja ihmisiä ronkeleiksi ”kivojen töiden” valitsijoiksi. Yleensä tykkään lukea kirjoituksiasi mutta en tämän jälkeen. -pettynyt.

Niin, vaihtoehtohan sekin tietysti olisi, että kaikki kätilöt vapautettaisiin aborteista ja homma siirtyisi joillekin alaan erityisesti vihkiytyneille.

Ymmärrän, että joidenkin mielestä abortti on murha. Ymmärrän, että joidenkin mielestä elämä alkaa jo hedelmöityksestä. Minä olen kuitenkin toista mieltä.

Olen myös sitä mieltä, että kätilöt ovat ammattitaidoltaan ja kokemuksiltaan sopivia toimimaan aborttitilanteissa. Edelleen olen sitä mieltä, että lailla ei pitäisi säätää oikeutta kieltäytyä työhön kuuluvista tehtävistä. Asian voinee halutessaan neuvotella jo nyt työsopimusta tehtäessä.

Ymmärrän myös, että ainakin yli 50 000 ihmistä on kanssani eri mieltä koko asiasta.

Bloginaapurisi ja tuleva kätilö täällä! Tämä aihe on mielenkiintoinen. Tästä voisi varmasti itsekin kirjoittaa. Mutta itse tulevana kätilönä tulen olemaan mukana aborteissa, koska taustalla on aina yksilö, nainen, jonka päätöksen taustalla on joku tarina. Minä en voi tuomita kenenkään päätöstä keskeyttää raskautta. Abortti ei ole ehkäisykeino ja siinä tulee taas hoitohenkilökunta vastaan ja heidän vastuu ohjata oikeaoppisen ehkäisyn käyttöön. Mutta raskaaksi voi tulla vaikka käyttääkin ehkäisyä. Keskeytyspäätös ei ole helppo, eivätkä ne toimenpiteet, mutta se on osa elämäämme. Jos keskeytyksistä tehtäisiin vaikeita saada, niin kohta tapahtuisi laittomia kotikeskeytyksiä, jossa on henki vaarassa. Huh, sekava vastaus näin iltaan. Tuohon uskonnolliseen vakaumusasiaan on paha sanoa mitään, mutta alalle hankkiutuessa tulee ottaa huomioon kaikki ne alueet, jotka kuuluvat kätilön työhön ja ammattiin!

Ei niinkään sekavaa, vaan varsin viisaasti sanottu.

Tämä on päättymätön juupas – eipäs – keskustelunaihe. Olen bloggaajan kanssa samaa mieltä, että jos se on lakiin kirjoitettu, lain mukaisesti on toimittava ellei työsopimuksessa muuta erikseen sovita.
Siitä, mihin tämä ”teurastajille ym. muille asiaan sopiville henkilöille” abortoinnin siirtäminen johtaa, on mielestäni historiasta jo niin selkeät todisteet, että siitä puhuminen on jo silkkaa sivistymättömyyttä.

Siitä olen samaa mieltä, että abortin haluaville pitää kertoa tarkemmin riskeistä. Tällä hetkellähän on muutenkin vain erikoisluvalla mahdollista saada keskeytys loppuvaiheessa. Miten käy pienissä sairaaloissa, joihin on jo muutenkin pitkät jonot ennen kuin saat ensimmäisen ajan? Mitäs jos ainut asiaa hoitava lääkäri vastustaa aborttia? Mielestäni abortti on sitä pahempi mitä myöhemmin tehdään ja mahdollinen henkilökunnan kieltäytyminen(joita on muutenkin liian vähän) pidentää prosessia ja on aina vaan vaikeampi operaatio.. Onko se jumalan tahtoa, että nainen kantaa 9 kk vakavasti sairasta lasta, joka kuolee täysiaikaisena heti synnytyksen jälkeen? Mielestäni kenelläkkään ei pitäisi tehdä sosiaalisista syistä alkuviikkojen jälkeen aborttia vaan pakollinen ohjaus ehkäisyneuvolaan..

Se olisi tehtävä kaikille – varsinkin nuorille – hyvin selväksi, että abortti ei ole mikään ehkäisymenetelmä.

Abortti ja eutanasia

Johdanto

Vaikeimpia ja raskaimpia eettisiä kysymyksiä ovat ne, jotka liittyvät kuolemaan. Tällä sivulla käsitellään näistä aborttia ja eutanasiaa. Nämä kaksi kysymystä ovat tärkeitä senkin takia, että ne ovat ajankohtaisia joka päivä Suomessakin, toisin kuin esim. kysymys kuolemanrangaistuksesta.

ABORTTI ELI RASKAUDEN KESKEYTYS

ABORTTI eettisenä ongelmana

Abortin eli raskauden keskeytyksen tekee eettisesti hyvin hankalaksi toisaalta kysymys sikiön/lapsen oikeuksista ja ihmisyydestä sekä toisaalta naisen/äidin oikeuksista ja päätösvallasta:

Toisessa ääripäässä ovat näkemykset, joiden mukaan jo hedelmöittynyt munasolu (tsygootti) on ihminen. Tällainen näkemys on mm. tiukoissa kristillisissä piireissä USA:ssa ja myös katolinen kirkko on tätä mieltä.

Toisessa päässä ovat näkemykset, jotka korostavat yksinomaan naisen/äidin päätösvaltaa asiassa – sikiön/lapsen oikeudet häviävät kokonaan ja sitä/häntä kohdellaan aivan kuin vain kasvainta. Naisjärjestöt ovat yleensä korostaneet naisen asemaa aborttia koskevassa päätöksenteossa. Naisen tulisi vapaasti saada valita abortti.

Molemmat edellä mainitut ääripäät ovat eettisesti ongelmallisia. Hedelmöittyneistä munasoluista (tsygooteista) abortoituu aivan luonnostaan (ihmisten puuttumatta asiaan) suuri määrä, koska epäkelvot ja sairaat ihmisalkiot eivät kykene kehittymään. Siten hedelmöittyneiden munasolujen julistaminen jo ihmisiksi johtaisi vaikeaan tilanteeseen, jossa niitä, mahdollisesti elämään kykenemättömiä, yritettäisiin pelastaa nykyaikaisella lääketieteellisellä taidolla.

Toisaalta myös lapsen/sikiön pitäminen ei-ihmisenä, ikäänkuin pelkästään kasvaimena, joka voidaan ilman moraalisia ongelmia poistaa koska vain, on outo. Lääketieteellisesti katsottuna on aivan selvää, että kohdussa oleva lapsi on jo paljon ennen normaaliaikaista synnytystä (lapsi yhdeksän kuukauden ikäinen) ihminen: jäsenet ovat valmiit, elimet toimivat, sydän lyö sekä aivot oppivat ja reagoivat ympäristöön.

Suomalainen oikeuskäytäntö tukee sikiön / kohdussa olevan lapsen ei-ihmisyyttä eräässä oikeustapauksessa siten, että raskaana olevan naisen surmaajaa ei tuomita kaksoissurmasta (jos kohdussa oleva vauvakin kuolee).

Yleensä näiden edellä mainittujen kahden ääripään väliltä on yhteiskunnissa eri puolilla maailmaa tehty kompromissi siten, että on määritelty tietty aikaraja, jota ennen abortti on sallittu tietyin edellytyksin.

Aiemmin ”abortointi” lapsen vamman, sairauden tai väärän sukupuolen perusteella tehtiin vasta synnytyksen jälkeen. Lapsi vietiin synnytyksen jälkeen isälle, perheen päälle, joka tarkasti lapsen ja päätti, ottaako lapsen perheeseensä. Jos lasta ei otettu, se surmattiin suoraan tai vietiin metsään kuolemaan. Joskus kävi niin, että joku ulkopuolinen sääli lasta ja alkoi kasvattaa sitä omanaan.
Näin tapahtui antiikin Kreikan Oidipus-kertomuksessa, jossa paimen sääli vauvaa, ei surmannut sitä ja antoi sen toiselle paimenelle kasvatettavaksi – tunnetuin seurauksin…

Joskus vaaditaan, että abortti tulisi kieltää kokonaan. Tämä ei kuitenkaan olisi hyvä asia kolmesta syystä:

Jos abortteja eivät tee lääkärit sairaaloissa, niitä tekevät sitten kouluttamattomat puoskarit epähygieenisissä olosuhteissa. Aiemmin epätoivoiset naiset yrittivät itsekin aborttia ronkkimalla itseään mm. sukkapuikoilla. Seuraukset olivat usein vakavat – tulehduksia, lapsettomuutta ja jopa äidin kuolema verenvuotoon.

Seurauksena olisi ”aborttimatkailu” abortin salliviin maihin.

Jotkut abortin perustelut ovat erittäin hyvin ymmärrettäviä. Esim. raiskaus – olisi epäinhimillistä vaatia, että naisen tulisi synnyttää raiskauksesta syntynyt lapsi ja luovuttaa se sitten adoptoitavaksi.

ABORTTI Suomessa

Raskauden keskeytys tulee tehdä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Keskeytys voidaan tehdä ennen 12. raskausviikkoa (lapsi kolmen kuukauden ikäinen) kahden lääkärin lupapäätöksellä.

Raskauden keskeytystä haluavan naisen tulee mennä terveyskeskukseen, jossa lääkäri kirjoittaa luvan keskeytykseen. Samalla hän neuvoo raskauden keskeytykseen liittyvissä asioissa ja sairaalaan siirtymisessä. Itse abortti tehdään sairaalassa.

Suomessa abortti eli raskauden keskeytys voidaan tehdä seuraavilla perusteilla:

jos lapsen synnyttäminen ja hoito olisi kohtuuton rasitus ( SOSIAALINEN PERUSTELU )
lapsi on saanut alkunsa raiskauksesta ( RAISKAUS-PERUSTELU )
äiti on yli 40-vuotias tai alle 17-vuotias ( ÄIDIN IKÄ -PERUSTELU )
naisella on jo 4 lasta ( MONILAPSISUUS-PERUSTELU )
lapsen epäillään olevan vammainen ( VAMMAISUUS-PERUSTELU )

Aiemmin mainitut viisi perustelua pätevät ennen raskausviikkoa 12. Myöhempään raskaudenkeskeytykseen tarvitaan aina lupa Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselta. Tällöin ei enää voi käyttää sosiaalista perustelua, vaan abortti myönnetään vain äidin nuoren iän, lapsen vakavan vamman tai muiden painavien syiden perusteella. Viimeinen takaraja on 20 raskausviikkoa (lapsi viiden kuukauden ikäinen), lapsen vamman kohdalla 24 raskausviikkoa (lapsi kuuden kuukauden ikäinen).

Suomen ev.lut. kirkon piispojen kannanotossa ”Kasvamaan yhdessä” ( 1984 ) mainitaan kolme hyväksyttävää perustetta aborttiin:

Tilanteissa, joissa äidin henki on uhattuna, voidaan syntynyt elämä asettaa syntymättömän edelle eli lapsi voidaan abortoida äidin pelastamiseksi.
Raiskauksesta alkunsa saanut lapsi voidaan abortoida. Raiskauksen uhrin eli naisen ei voida katsoa olevan moraalisesti vastuussa vasten omaa tahtoaan tapahtuneesta hedelmöittymisestä.
Vakavasti vammainen, vajaamielinen tai sairas lapsi voi olla perusteltu syy aborttiin. Monien vanhempien tahto voi kuitenkin olla saada synnyttää myös vammainen lapsi. Vanhemmat tarvitsevat vaikeassa tilanteessaan tukea, ohjausta ja apua.

Piispat ovat siis hyvin kriittisiä ns. sosiaalista syytä kohtaan. Joskushan abortin voi saada niinkin helpolla perusteella, kuin että ”muuten perhe ei voisi lähteä etelänmatkalle”.

ABORTTI muualla maailmassa

Aborttiin suhtautuminen vaihtelee voimakkaasti eri puolilla maailmaa. Toinen ääripää taitavat olla monet entiset (tai nykyiset) kommunistiset maat, joissa abortteja on tehty ja tehdään valtavasti. Toinen ääripää ovat sitten monet katoliset maat, joissa abortti voi olla täysin kielletty tai siihen suhtaudutaan hyvin tiukasti.

Entisissä (tai nykyisissä) kommunistisissa maissa oli suuri puute ehkäisyvälineistä, joten abortista tuli käytännössä ehkäisykeino. Nainen, jolle oli tehty viisikin aborttia, ei ollut harvinainen. Noiden maiden virallinen ideologia kommunismi oli ateistinen, joten kristinuskon tai muiden uskontojen puhetta heikomman (=lapsen) suojelemisesta ei tarvinnut lainkaan kuunnella.

Monissa katolisissa maissa on abortti joko täysin kielletty tai siihen suhtaudutaan hyvin tiukasti. Entisen paavin Johannes Paavali II:n tiukka linja tässä asiassa on jatkunut ja nykyinen paavi Benedictus XVI ei ole muuttanut käytäntöä. Katolisen kirkon mielestä abortti on syntymättömän lapsen murhaamista. Euroopassa tällainen maa on Irlanti, jossa myös avioero on kielletty.

Katolinen kirkko haluaa nostaa abortin tilalle adoption ja lastenkodit. Monet katoliset sisarjärjestöt (=nunnajärjestöt) ottavat vastaan löytölapsia tai sisarten luo voi mennä synnyttämään ja jättää sitten lapsen adoptoitavaksi. Täten toimi myös kuuluisa Kalkutan köyhien ja sairaiden auttaja, 1997 kuollut Äiti Teresa.

Tuollaisesta synnytysklinikasta, lastenkodista ja adoptiota odottavista lapsista kertoo kuuluisa elokuva ”Oman elämänsä sankari”, ”Cider House Rules”, pääosissa Tobey Maguire, Charlize Theron ja Michael Caine, ohjaus Lasse Hallström. Elokuva perustuu John Irvingin romaaniin.

USA:ssa tiukka kristillisesti perusteltu aborttien vastustaminen on johtanut jopa terroritoimintaan: aborttiklinikoille on tehty iskuja ja niiden lääkäreitä on ammuttu. Näiden iskujen tekijät ovat yleensä ääri-protestantteja eikä katolisia.

Kiinassa ja Intiassa abortit sikiön sukupuolen mukaan ovat yleisiä. Molemmissa maissa arvostetaan poikia enemmän kuin tyttöjä, joten usein sikiön sukupuoli tarkistetaan ultraäänitutkimuksella ja jos kyseessä on tyttö, se abortoidaan. Kiinassa käytännön taustalla ovat vanhat arvostukset ja syntyvyyttä rajoittava ns. yhden lapsen politiikka – ainoaksi lapseksi halutaan usein poika.
Intiassa taustalla on hyvin vaativa myötäjäistapa: avioliiton solmimisen yhteydessä tulee morsiamen perheen antaa hyvin suuret myötäjäiset (viihde-elektroniikkaa, tavaroita, rahaa…). Köyhille perheille tämä on suuri rasitus ja ne eivät usein halua perheeseensä enemmän kuin yhden tytön.

EUTANASIA eli armokuolema

Sana ”eutanasia” tulee kreikankielestä ja sen suora käännös on ”hyvä kuolema”. Sanan osat ovat ”eu” = ”hyvä” ja ”thanatos” = ”kuolema”.

Aktiivinen eutanasia tarkoittaa sitä, että lääkäri surmaa kärsivän ja parantumattomasti sairaan potilaan esim. kuolettavalla ruiskeella. Aktiivinen eutanasia on kielletty Suomessa ja melkein kaikkialla maailmassa. Se on todellisuutta tarkoin säädöksin ja ehdoin mm. Hollannissa. Potilaan tulee tietysti itse toivoa kuolemaa.

Aktiivinen eutanasia, Astan kuva

Eutanasia sai 1900-luvulla synkän maineen, kun Natsi-Saksassa toteutettua vammaisten tappamista kutsuttiin ”eutanasiaksi”.

Passiivinen eutanasia tarkoittaa sitä, että kärsivän ja parantumattomasti sairaan potilaan tehohoidosta luovutaan (kipulääkitystä jatketaan). Potilas esim. irrotetaan hengityskoneesta ja hänen annetaan kuolla luonnollisesti. Potilaan tulee itse toivoa kuolemaa.

Passiivinen eutanasia on arkipäivää Suomessa ja ympäri maailmaa. Potilas voi ilmaista oman tahtonsa joko suoraan tai ns. hoitotestamentissa. Suomessa tulee lääkäreiden noudattaa täysi-ikäisen ja täysivaltaisen potilaan tahtoa. Hoitotestamentti mahdollistaa potilaan tahdon tietämisen myös silloin, kun hän on tajuton tai kommunikointikyvytön.

KYSYMYKSET

Mitkä ovat ääripäät suhtautumisessa sikiön/lapsen oikeuksiin ja ihmisyyteen?
Miksi on ongelmallista ajatella, että jo hedelmöittynyt munasolu olisi ihminen?
Miksi on ongelmallista ajatella, että äiti/nainen saa itse täysin vapaasti päättää ruumiistaan – tällöin lasta/sikiötä pidetään vain ikäänkuin kasvaimena?
Millaisesta muinaisesta ”aborttikäytännöstä” kertoo antiikin Kreikan Oidipus-kertomus?
Mitkä seikat ovat abortin täydellistä kieltämistä vastaan?
Mitä aikarajaa ennen tulee Suomessa pääsääntöisesti tehdä abortti?
Millä perusteilla voi Suomessa saada abortin?
Hyväksytkö kaikki Suomessa mahdolliset syyt aborttiin? Perustele!
Mitkä ovat Suomen ev.lut. kirkon piispojen hyväksymät kolme perustetta aborttiin?
Mitä aborttiperustelua Suomen ev.lut. kirkon piispat eivät hyväksy?
Missä maissa maailmassa on vapain abortti?
Missä maissa maailmassa on tiukin suhtautuminen aborttiin?
Mikä kirkkokunta suhtautuu tiukimmin aborttiin?
Millä asialla katolinen kirkko haluaa korvata abortin?
Mikä asia on keskeinen syy monille Kiinassa ja Intiassa tehdylle aborteille?
Mitä ”eutanasia” tarkoittaa sananmukaisesti?
Mitä on aktiivinen eutanasia?
Missä toteutetaan aktiivista eutanasiaa?
Miten Suomessa suhtaudutaan aktiiviseen eutanasiaan?
Mitä on passiivinen eutanasia?
Missä toteutetaan passiivista eutanasiaa?
Miten Suomessa suhtaudutaan passiiviseen eutanasiaan?
Mitä kutsuttiin Natsi-Saksassa ”eutanasiaksi”?

Teksti: Timo Muola
Piirroskuva: Asta Vu
Nettisivun teko: Timo Muola

TAKAISIN ETIIKKA -SIVULLE

TAKAISIN RAAMATTUNETIN PÄÄSIVULLE

TAKAISIN ETIIKKA -SIVULLE

TAKAISIN RAAMATTUNETIN PÄÄSIVULLE

Kertaalleen riittää ja silloinkin voisi olla ihan vain sellainen tiivistelmä ja kenties linkki, jonka takaa voi lukea lisää.

Aikas jännä

lisää jännää

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

X