Sukkanauharitarikunta on Britannian vanhin ja korkea-arvoisin ritarikunta - edes kuninkaalliset eivät pääse jäseneksi helpolla
Brittihallitsijat jakavat korkea-arvoisinta kunniamerkkiään säästeliäästi, ja edes kuninkaalliseksi syntyminen ei ole automaattinen pääsylippu maan arvostetuimman ritarikunnan jäseneksi.
Kuningas Charles ja kuningatar Camilla Sukkanauharitarikunnan juhlapäivänä 19. kesäkuuta 2023.
Sukkanauharitarikunta on Britannian vanhin ja korkea-arvoisin ritarikunta, johon liittyy monenlaisia perinteitä ja sääntöjä. Millainen on ritarikunnan historia ja keitä sen jäsenet ovat?
Sukkanauharitarikunta perustettiin jo 1340-luvulla
Englannin kuningas Edvard III perusti Sukkanauharitarikunnan vuonna 1348 tukemaan vaatimustaan myös Ranskan kruunuun. Kuningasta olivat innoittaneet tarinat kuningas Arthurista ja pyöreän pöydän ritareista.
Ritarikunnan nimen historiasta on erilaisia versioita, mutta legenda kertoo kuningas Edvardin osallistuneen kerran tanssiaisiin Calais’n kaupungissa Pohjois-Ranskassa. Vierasjoukko naureskeli, kun Salisburyn kreivittären sukkanauha irtosi tanssilattialla, mutta kuninkaan kerrotaan ritarillisesti poimineen sukkanauhan lattialta ja toruneen naureskelijoita lausahduksella “Honi soit qui mal y pense” eli häpeä sille, joka tästä pahaa ajattelee.
Ranskankielinen lausahdus on edelleen ritarikunnan motto, mutta todellisuudessa se viittasi alkujaan kuninkaan vaatimukseen Ranskan kruunusta.
Sukkanauharitarikunnan vuosittainen juhlajumalanpalvelus järjestetään ritarikunnan kotikirkossa eli Windsorin linnan Pyhän Yrjön kappelissa. Tuolloin näemme myös ritarikunnan juhla-asun: tummansiniset samettiviitat, mustat strutsinsulilla koristellut samettipäähineet, kultaiset käädyt ja tummansiniset sukkanauhat. Alla kuvassa kääty ja sen Pyhää Yrjöä kuvaava riipus.
The 'founder knights' of the order were military men, skilled in battle and tournament. The saint chosen to be their patron was St George – already the patron saint of soldiers – who still appears on the insignia today. pic.twitter.com/yZmBYuD5Rs
— The Royal Family (@RoyalFamily) June 18, 2018
Ketkä pääsevät jäseniksi?
Sukkanauharitarikuntaan voi kuulua hallitsijan ja kruununperijän lisäksi korkeintaan 24 varsinaista jäsentä, jotka ovat arvonimeltään Knight Companion tai Lady Companion.
Jäsenet ovat nykyisin esimerkiksi julkisessa virassa tai muuten kansan palveluksessa kunnostautuneita Britannian kansalaisia, miehiä ja naisia. Aikoinaan jäsenet olivat miespuolisia aateliston edustajia. Nykyisiin jäseniin kuuluu mm. entisiä pääministereitä, pitkän linjan poliitikkoja ja kansallisten instituutioiden johtajia. Nimityksistä päättää hallitsija.
Varsinaisten ritareiden lisäksi Sukkanauharitarikuntaan kuuluu myös niin sanottuja kuninkaallisia ritareita, jotka ovat Britannian kuninkaallisen perheen jäseniä, sekä erityisiä ylimääräisiä ritareita, jotka ovat ulkomaisia monarkkeja. Brittikuninkaallisia ja ulkomaisia monarkkeja ei lasketa 24 varsinaisen ritarin joukkoon.
Kaikki kuninkaalliset eivät pääse jäseniksi
Sukkanauharitarikunta on hyvin eksklusiivinen ja arvostettu kerho, ja brittihallitsijat tapaavat jakaa jäsenyyttä säästeliäästi myös omille perheenjäsenilleen. Brittikuninkaallisista jäseniksi pääsevät yleensä vain syntyperäiset kuninkaalliset sekä hallitsijan tai kruununperijän puoliso.
Koska kunnianosoitus on korkein mahdollinen, sen saa yleensä vasta kypsemmällä iällä. Esimerkiksi kuningatar Elisabetin lapsista prinsessa Anne, prinssi Andrew ja prinssi Edward olivat yli 40-vuotiaita jäseniksi päästessään.
Walesin prinssi William ja prinsessa Catherine yhdessä Edinburghin herttuatar Sophien ja prinssi Edwardin kanssa. Takana Gloucesterin herttuapari. © Press Association
Walesin prinssi Williamista tuli jäsen poikkeuksellisesti jo 25-vuotiaana vuonna 2008, vaikka hän oli vasta toisena perimysjärjestyksessä eikä vielä työskennellyt kokopäiväisesti kuninkaallisena. William sai kruununperijänä erityisen kunnian olla ritarikunnan historian 1000. jäsen.
Syntyperäisistä kuninkaallisista jäseniä ovat myös kuningatar Elisabetin serkut Kentin herttua prinssi Edward, Kentin prinsessa Alexandra sekä Gloucesterin herttua prinssi Richard. Kaikki kolme ovat tehneet pitkät urat hovin palveluksessa.
Sukkanauharitarikunnan juhlapäivä on iso tapahtuma Windsorissa. Kuva vuodelta 2015.
Edes kuninkaallinen syntyperä ei kuitenkaan ole automaattinen pääsylippu Sukkanauharitarikuntaan. Kuningatar Elisabet ei koskaan tehnyt sisarestaan prinsessa Margaretista jäsentä.
Ritarikunnan ulkopuolelle on jäänyt myös Kentin prinssi Michael, joka ei vanhempien sisarustensa tavoin ole työkuninkaallinen. Prinssi Harrysta olisi normaalisti odotettu jäsentä hiukan vanhempana, mutta hovin jättäneen prinssin lienee turha enää unelmoida tästä kunniamerkistä.
Hallitsijoilla oli aiemmin tapana tehdä puolisoistaan Sukkanauharitarikunnan jäseniä valtaannousunsa myötä, mutta prinssi Philip ja kuningatar Camilla nimitettiin jäseniksi jo kruununperijöiden puolisoina. Kuningatar Elisabetin päätös tehdä miniästään Camillasta jäsen viimeisen elinvuotensa aikana oli merkittävä suosionosoitus.
Muiden perheenjäsenten puolisoille ei ole ollut tapana myöntää Sukkanauharitarikunnan jäsenyyttä. Tästä johtuen kaikki ansioituneet perheenjäsenet, kuten pitkät urat edustuskuninkaallisina tehneet Gloucesterin herttuatar Birgitte ja Edinburghin herttuatar Sophie, eivät todennäköisesti tule tätä kunnianosoitusta koskaan saamaan.