Yllätysten kaupunki - 3 syytä matkustaa Petroskoihin

Karjalan tasavallan pääkaupunki Petroskoi – sodanaikainen Äänislinna – yllättää hyvällä tunnelmallaan, rikkaalla kulttuurillaan ja herkuillaan. Suomalaiselle se kaikki on kuin kulman takana.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Petroskoin keskusta sykkii kuin suurkaupungissa. ©JUHA METSO/OTAVAMEDIA

Karjalan tasavallan pääkaupunki Petroskoi – sodanaikainen Äänislinna – yllättää hyvällä tunnelmallaan, rikkaalla kulttuurillaan ja herkuillaan. Suomalaiselle se kaikki on kuin kulman takana.
(Päivitetty: )
Teksti:
Hannu Toivonen

1. Rantakatu viettelee

Petroskoi

Petroskoilaiset viihtyvät Rantakadun leppeässä tunnelmassa melkein ympärivuotisesti. ©JUHA METSO/OTAVAMEDIA

Petroskoi on lähellä: Joensuusta Venäjän Karjalan pääkaupunkiin kertyy tuskin 300 kilometrin automatka, Helsingistäkin matkaa on vain 700 kilometriä.

Itärajalta sinne porhaltaa vielä nopeammin. Mukavinta on, että tunnelmaltaan Petroskoi on samalla kertaa kotoisa ja eksoottinen.

Moni aloittaa tutustumisensa kaupunkiin Rantakadulta. Se sijaitsee valtavan Äänisen rannalla. Petroskoin sydän siirtyy sinne kesäksi, eivätkä autot pääse alueelle.

Mutta hyväntuulista vilskettä riittää. Nuoret ja vähän varttuneemmatkin pariskunnat hurmaantuvat Äänisen aalloista, maisemista ja toisistaan.

Kauniina iltana rannalle spatseeraamaan hakeutuvat ihan kaikki. Iloinen venäläinen pajatus täyttää tienoon, toisinaan voi seasta erottaa myös karjalan tai suomen sanasen.

Fyysisiä tarpeita ravitsevat Rantakadun värikkäät, mitä moninaisimmat virvoke- ja olutkojut. Herkullisia grillivartaita – sašlikkeja – taas kaupustelevat osaavat lihamestarit.

Henkistä nälkää helpottavat rannan taideteokset. Eri puolilta maailmaa lahjaksi saatuja taiteen riemuvoittoja on sijoiteltu pitkin Rantakatua.

Latvian Riiasta on saatu vuonna 2010 vitsikäs Rahakukkaro. Leningradin lääni on puolestaan lahjoittanut Petroskoille vähäpukeista sankarihahmoa esittävän teoksen. Myös kalevalaisen Väinämöisen viisas olemus tutkii Rantakadun vilinää.

Täältä löytyy Ahdille, vesien muinaisjumalalle, omistettu patsas. Sen tuntumassa kelpaa paikallisten kalamiesten huitoa ongillaan Ääniseen. Vain kivenheiton päässä kohoaa Yhdysvaltain Duluthista vuonna 1991 lahjoitettu Kalastajapatsas.

Rantakadulla patsaana pönöttää myös Otto Wille Kuusinen, Neuvostoliiton johtoon asti kiivennyt suomalainen kommunisti, jonka muistomerkkiä petroskoilaiset kutsuvat Kalavahdiksi. Yhtä suurta pystiä ei ole ulkomailla saanut kukaan muu suomalainen.

2. Kulttuurihistoria vangitsee

Jylhässä Musiikkiteatterissa Kirovin aukiolla esitetään oopperoita, operetteja ja baletteja. ©JUHA METSO/OTAVAMEDIA

 

 

Karjalan tasavallan Kansallisteatteri löytyy osoitteesta Karl Marxin katu 9. Sen yhteydessä toimii myös Petroskoin suomalainen teatteri. Siellä käydessämme ohjelmistoon kuului ainakin Seppo Kantervon, Laura Ruohosen ja Joel Lehtosen töitä.

Kansallisteatterin vieressä Kirovin aukiolla kohoaa jyhkeän vanhanaikainen Musiikkiteatteri. Siellä esitetään oopperoita, baletteja ja operetteja, ja se on kuuluisa korkeasta tasostaan,

Jos oikein kalevalaiselle päälle sattuu, aukion toisella laidalla esiintyy soitinyhtye Kantele. Vain muutaman askeleen päässä Kanteleen kotipaikasta ylvästelee Marxin ja Engelsin patsas.

Kun Karl Marxin katua jatkaa keskustan suuntaan, edessä nousee Karjalan sisäministeriö. Rakennusta vartioivat kotka, miekka ja kilpi, jotka petroskoilaisten mukaan ilmentävät Neuvostoliiton tiedustelupalvelun KGB:n ja Venäjän kirkon epäpyhää liittoa.

Tuntemattoman sotilaan liekki lepattaa Leninin aukiolle saavuttaessa. Venäjän värien loimussa lukee: ”Nimesi on tuntematon, sankaritekosi kuolematon.” Voitto natseista on kunniassaan Karjalassakin.

Leninin aukio on pyöreä. Kaiken päällä valtakuntansa yli itään silmäilee Vlamir Iljitš Lenin. Hän tuo mieleen komentotalouden.

Leninin patsaan vieressä on Kansallismuseo. Se on saanut ensimmäiset tiilensä jo 1700-luvulla. Kannattaa käydä katsomassa, jos Karjala kiinnostaa.

On Petroskoissa Pietari Suurenkin patsas. Tulihan tsaari suoneeksi kaupungille nimensäkin, kun sinne vuonna 1703 perustettiin Petrozavodskin rauta- ja tykkitehdas. Itse patsas löytyy rannempaa.

3. Herkkusuu lankeaa

Cafe Petrozavodskissa tarjoillaan edukkaaseen hintaan myös venäläistyyppisiä lounaita. Samaan ketjuun kuuluva Cafe Yabloko Kansallisteatterin kyljessä puolestaan keskittyy kahveihin ja leivonnaisiin.

Macaron-kahvila sijaitsee keskustassa valtakatu pr. Lenina 8:ssa. Macaronin omat leivonnaiset ovat ihania ja kahvilan väritys aistikas.

Macaron-kahvila löytyy kaupungin valtakadulta, Lenina 8:sta. ©JUHA METSO/OTAVAMEDIA

Pikkuista Macaronia melkein vastapäätä on ravintola Kukhnya. Trendikäs kuppila tarjoilee annoksia tyylillä mannermaiseen makuun.

Pariisilaistyylisestä luksuksesta puolestaan nautiskellaan La Parisienne -kahvilassa. Taatusti paikallisia herkkuja tarjoilee ravintola Karelskaya gornitsa. Siellä tuntuu kuin sukeltaisi vuosisatain taa karjalaiseen kotiin. Monipuolinen ruokalista on sen mukainen.

Venäläisempään tyyliin einehditään ja asutaan perinteikkäässä hotelli Pohjolassa eli Severnyassa. Sen juhlavat puitteet ja annokset tekevät vaikutuksen. Yhtä oiva asumispaikka ravintoloineen on hotelli Onega Palace Rantakadun äärellä.

Kulinaarikokemuksista suurin jätettäköön Petroskoissa viimeiselle illalle. On mentävä georgialaiseen ravintola Caucasusiin. Herkutellaan yllin kyllin ja edullisesti.

Lue myös:

Muistojen Petroskoi

Petroskoi muuttui Äänislinnaksi

Näin sinne pääsee

  • Helsingistä on noin 3,5 tunnin matka Pietariin Allegro-junalla. Sieltä venäläisjunalla Petroskoihin kestää aseman vaihdon jälkeen noin 5,5 tuntia.

  • Bussimatka Helsingistä Petroskoihin kestää noin seitsemän tuntia. Joensuusta matka Petroskoihin vie bussilla noin 5 tuntia.

  • Omalla autolla Petroskoihin matkustaa edellisiä nopeammin. Rajan ylittämiseen sopii hyvin esimerkiksi Niiralan raja-asema Joensuun ja Kiteen läheisyydessä.

Petroskoi

  • Asukasluku noin 261 000 (2010).

  • Karjalan tasavallan pääkaupunki Venäjällä.

  • Venäjäksi Petrozavodsk.

X