Eksentrikko ja visionääri Kari Aro teki Koho-jääkiekkomailoista maailman johtavan kiekkobrändin

DocPoint esittää uuden elokuvan eksentrikko, visionääri, urheilija ja yrittäjä Kari Arosta, joka unelmoi paremmista jääkiekkomailoista ja paremmasta maailmasta. Toinen haaveista toteutui.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Jääkiekkoilijana Kari Aro ymmärsi hyvin, minkälaisia mailoja hänen yrityksensä tulisi valmistaa.

DocPoint esittää uuden elokuvan eksentrikko, visionääri, urheilija ja yrittäjä Kari Arosta, joka unelmoi paremmista jääkiekkomailoista ja paremmasta maailmasta. Toinen haaveista toteutui.
Teksti:
Jukka Vuorio

Yrittäjä, jalkapalloilija ja jääkiekkoilija Kari Aro (1935-2003) jätti vahvan jäljen niin kotimaiselle kuin kansainvälisellekin jääkiekkokartalle. Hän oli Koho-merkkisiä jääkiekkomailoja valmistaneen Koho-tuote Oy:n perustaja. Näitä mailoja on myyty maailmalla lukemattomia, joka tapauksessa miljoonia kappaleita. 1960-70-lukujen vaihteessa Forssa oli eurooppalaisen mailabisneksen keskus.

Mielenkiintoista on, että Aro oli hyvin paljon muutakin kuin yrittäjä ja urheilija. Hän oli eksentrikko, jonka mielenkiinnon kohteita olivat monet hyvin korkealentoiset ilmiöt ja teemat, kuten ufot ja uuden ajan talousjärjestelmät. Ufojen, tai tarkemmin avaruuden sivilisaatioiden, hän uskoi pelastavan ihmiskunnan, joka kaipasi ulkopuolista ohjausta.

Nyt elokuvafestivaali DocPoint tuo yleisön eteen Sakari Suurosen uuden dokumenttielokuvan Koho – Utopia Forssasta, joka esittelee Kohon ja Aron tarinan. Kansainvälisen jääkiekkomailabrändin Kohon tarina alkoi vuonna 1964 Forssasta, pikkukaupungista, jonka asukkaat saivat vuosikymmenten ajan nauttia paitsi Kohon tuomasta talousvaikutuksesta, myös Aron monenkirjavista avaruusajatuksista, joita hän esitteli niin mediassa kuin järjestämissään näyttelyissä.

Elämää suurempi myytti

Valmentaja Alpo Suhonen kuvailee elokuvassa Aroa mieheksi, joka nousi elämää suuremmaksi myytiksi.

”Hän loi tyhjästä maailman johtavan jääkiekkomailayrityksen, ja päätyi tragediaan”, Suhonen kuvailee.

Jääkiekkoilijana Aro tiesi, minkälainen hyvän mailan tulee olla. Hänen mukaansa jääkiekkomaila on taiteilijan instrumentti. Tämä edusti uudenlaista ajattelua, sillä Kohon aloittaessa toimintansa 1960-luvulla, useimmat Suomen kaukaloissa nähdyt mailat olivat helposti rikkoontuvia kepukoita.

Maila oli fantastinen, mutta uudella yrityksellä ei ollut resursseja markkinoida sitä. Mailaa ei tunnettu, ei ollut asiakkaita, ei tuloja. Uusi yritys oli lähellä ajautua konkurssiin jo vuoden kuluttua perustamisestaan. Spoilaamatta elokuvaa sen enempää, kerron kuitenkin, että pelastus löytyi siitä, kun Aro kävi jakamassa kasan mailoja Tampereen vuoden 1965 MM-kisojen pelaajille. Välineistä innostuivat yhtä lailla niin Kanadan kuin Neuvostoliitonkin pelaajat. Loppu on – kirjaimellisesti – historiaa.

Massiivista näkyvyyttä Koho sai myös vuoden 1972 Kanadan ja Neuvostoliiton välillä pelatussa legendaarisessa Summit Series -turnauksessa, jossa itänaapurin pelaajat käyttivät Kohon mailoja ja hanskoja. Välineiden Koho-logot oli suunniteltu niin, että ne varmasti näkyivät niin tv-kuvissa kuin lehtikuvissakin.

Ei kapitalisti eikä sosialisti

Yhteiskunnassa vallitsi vahva jaottelu ja vastakkainasettelu kapitalismin ja sosialismin leireihin. Visionääri Kari Aro ei uskonut kumpaankaan, vaan puhui aina, että on oltava kolmas tie. Tätä kolmatta tietä hän itse aktiivisesti sekä etsi että kulki. Hän uskoi omistamisen ja työväen välisen ristiriidan ratkaisemiseen. Jos ratkaisua ei siinä hetkessä ollut olemassa, Aron ajattelussa se ei kuitenkaan tarkoittanut, etteikö sellaista voitaisi keksiä.

Teollisuuskaupunki Forssan historiassa yritykset olivat rakentaneet kirjaston, puiston, hotellin, koulun ja taloja työntekijöille. Juuri tällainen aktiivinen yhteiskunnallinen toimija Aro halusi myös Kohon olevan. Hänen tavoitteenaan oli, että jokaisella Kohon työntekijällä olisi mahdollisuus hankkia perheelleen omakotitalo. Kun ylellisyyden sijaan kaikki tavoittelisivat kohtuullisuutta, yhä useammalle riittäisi hyvinvointia, Aro uskoi.

Hänen vetämänään maaliin saatiin myös Forssan jäähallihanke, mikä 70-luvun alussa oli poikkeuksellista noin pienelle paikkakunnalle. Juuri jäähalli oli ratkaisevassa osassa siinä, että pikkukaupungin joukkue FoPS nousi jääkiekon SM-liigaan vuosiksi 1975-77.

Tämä elokuva on todellinen urheilukulttuuriteko, ja nostaa sekä Kohon että Aron tarinan ansaitusti jälleen suuren yleisön tietoisuuteen. Innoittakoon jälleensyntymään uskoneen Aron henki meitä tulevaisuudenkin ihmisiä.

Ehdottomasti viiden tähden arvoinen elokuva.

x

Koho – Utopia Forssasta DocPoint-elokuvafestivaaleilla koronatilanteesta johtuen verkossa. DocPoint järjestetään valtakunnallisena verkkofestivaalina 31.1.-6.2. www.docpointfestival.fi

x

Lue myös: Essee: Isyysloma sai uutta sykettä matkalla sateiseen ja pimeään Forssaan

Seuran mies Twitterissä

Seuran mies Instagramissa

Lue myös: Kaikki Seuran miehen kirjoitukset tästä linkistä

X