Futiksen Suomen Cup kehittyy viime hetkellä ja nyt keskiössä on urheilun tärkein asia: Yhteisöllisyys

Jaa artikkeli
Kuopion KuPS on hallitseva jalkapallon miesten Suomen Cupin mestari. KuPS nosti pokaalia toukokuussa Helsingin Olympiastadionilla. © Heikki Saukkomaa / Lehtikuva
Huh huh, ohhoh ja wautsiwau & ai ettien että! Nyt tuulee lämmintä, kevyttä ja nostavaa tuulta suoraan jalkapallonostalgikon sydämeen.

Jalkapallon kaunein asia on yhteisöllisyys.

Jalkapallon Suomen Cup on historiassaan ollut Suomen tärkeimpiä, arvostetuimpia ja mielenkiintoisimpia kilpaluita. Jalkapallon cupien keskeinen idea on, että vaikkapa kolmannen tai neljännen sarjatason joukkue voi pärjätessään saada arvonnoissa vastaansa pääsarjan joukkueita. Voittaja jatkoon, häviäjä ulos. Aina välillä altavastaaja on onnistunut taistelemaan voiton.

Tämä on halki vuosikymmenten synnyttänyt meillä ja maailmalla jalkapalloromantiikkaa, sillä mikäpä sielujamme syvemmin urheilussa koskettaisi, kun pienen ja suuren kohtaaminen.

Ei mikään.

Suomessa tämä kaunis asetelma on kuitenkin vuosien ajan ollut rikki. Voi sanoa, että jalkapallo on ollut rikki. Suomen Cupista on vähitellen luotu omituinen häkkyrä, jossa Kolmosen ja Nelosen porukoilla ei käytännössä ole mahdollisuutta päästä kohtaamaan edes Ykkösen jengejä, pääsarjatasosta nyt puhumattakaan. Lisäksi cupeja on pelattu keskellä talvea halleissa niin, että peleistä ovat tienneetkin vain kovimmat lajiniilot.

Suomen Cupin suosio on suomalaisten jalkapalloseurojen, kannattajien ja potentiaalisten katsojien silmissä laskenut jo vuosia.

Kilpailuun osallistuvien seurojen määrä on pudonnut dramaattisesti. Kun vielä vuonna 2005 cupissa oli mukana 392 joukkuetta, vuonna 2018 cupin voitosta eli Antero Nymanin muistopalkinnosta kisasi enää 65 joukkuetta.

Ja kun seuroja ja seurayhteisöjä ei kiinnostanut, ei pian kiinnostanut enää yleisöä, yhteistyökumppaneita tai mediaakaan. Jalkapalloyhteisö oli hajoamassa yhä pienemmiksi erillisiksi saarekkeiksi. Järkyttävää!

Palloliitossa herättiin

No, Palloliitossa sentään vihdoin herättiin kammottavaan tilanteeseen, ja toukokuussa liitto palkkasi Suomen Cupin ja pääsarjojen kehityspäälliköksi Tomi Leivo-Jokimäen.

Hän on osoittautumassa erinomaiseksi rekrytoinniksi, sillä Leivo-Jokimäki tuntee kotimaisen futiksen kaikissa rooleissa. Leivo-Jokimäki pelasi muun muassa Porin Pallo-Tovereissa, FC Jazzissa, TPV:ssa ja Ilveksessä. Suomen mestaruutta hän juhli kahdesti: vuosina 1994 ja 1996. Peliuransa jälkeen Leivo-Jokimäki on jatkanut jalkapallon parissa muun muassa FC Jazzin puheenjohtajana ja toiminnanjohtajana.

Nyt hänen kädenjälkensä tuottaa jo toivottua tulosta.

Palloliitto tiedotti 18. lokakuuta, että Suomen Cupia uudistetaan vuodelle 2022. Nyt lohkovaiheista luovutaan, ja palataan täyteen pudotuspelimuotoiseen cupiin. Niin kuin cupit on tarkoitettu pelattaviksi.

Nyt cupin pelit siirtyvät talvelta etupäässä keväällä ja kesälle, mikä sopii mainiosti juuri alemmilla sarjatasoilla pelaaville joukkueille ja totta kai myös ylemmillä tasoilla pelaavien seurojen kannattajille. Onhan se nyt hemmetti soikoon kivempi katsoa futista aurinkoisessa kaljakatsomossa kuin ankeassa sisähallissa tai kaksissa päällekkäisissä pitkissä kalsareissa kevään tai syksyn puolipakkasissa.

Kesä on oikea aika pelata cupia myös siitä syystä, että keväällä pienten seurojen kentät ovat vielä jäässä, syksyllä ne puolestaan ovat usein mutavelliä.

Palloliiton mukaan muutoksilla tavoitellaan jalkapalloromantiikan ja yhteisöllisyyden lisäämistä.

Aki Riihilahti kritisoi

Kaikki eivät tietenkään olleet muutoksesta mielissään. HJK:n toimitusjohtaja Aki Riihilahti kyseenalaisti Twitterissä Suomen Cupin pelaamisen kesällä. Hänen mielestään se riskeeraa europeleissä pelaavien joukkueiden urheilullisia tavoitteita.

Minähän olen pienimuotoinen Aki Riihilahti -fani. Yleensä olen hänen kanssaan samaa mieltä jotakuinkin kaikesta, ja hän on etenkin jalkapalloon liittyvässä tekemisessä ja ajattelussa ehdottomasti mielipidejohtaja.

Mutta tällä kertaa minä sanon, että Riihilahden mielipiteistä viis.

Mikään ei ole suomalaiselle futikselle – tai millekään urheilulle – yhtä tärkeää kuin yhteisöllisyyden kasvattaminen.

Yhteisöllisyys pitää seuran ja sen edustusjoukkueen relevanttina kullekin kaupungille ja maakunnalle, ja jos oikein hyvin käy, koko maalle.

Kun puhutaan Suomen suurimmista jalkapalloseuroista, niiden edustusjoukkueet ovat vain seurapyramidien huippuja. Nämä pyramidit on kuitenkin rakennettu kaikkien muiden seuran joukkueiden varaan.

Otetaan esimerkiksi vaikka Kakkosessa pelaava HJS. Seuran merkitys Hämeenlinnalle ei ole siinä, että miehet pelaavat Kakkosessa, vaikkakin jo sillä pitäisi olla merkitystä sinänsä, sillä Kakkonen on ainakin minun kirjoissani merkittävän aliarvostettu sarja.

Se, mikä HJS:n tekee ennen kaikkea merkitykselliseksi Hämeenlinnalle ja sen asukkaille on seuran aktiivinen junioritoiminta. Mitä enemmän juniorijoukkueissa on mukana lapsia, sitä enemmän sen mukana on myös lapsien elämässä mukana olevia aikuisia. HJS kiinnostaa, kun oma lapsi pelaa siellä. Kun itse valmentaa, huoltaa, johtaa joukkuetta ja leipoo mokkapaloja.

Mokkapaloja, joiden ympärillä jumankauta koko suomalainen junioripalloilu pyörii!

Yhteisöllisyys!

Kun perhe on mukana seuran toiminnassa, syntyy yhteys ja yhteydestä kehittyy yhteisöllisyys.

Se on kaiken joukkueurheilun perusta. Se tuo ihmiset katsomoihin ja saa yhteistyökumppanit raottamaan kukkaroidensa nyörejä.

Yhteisöllisyys, hei!

Ja voi sitä yhteisöllisyyden kokemusta, oli kyseessä sitten Hämeenlinnan HJS, Salon SalPa tai Heinolan HP-47, kun joukkue pärjää Suomen Cupissa ja eräällä ottelukierroksella vastaan tulee Tampereen Ilves, Kuopion KuPS tai jopa sen kaikkein toivotun Helsingin HJK. Siitä yhteisö saa tapahtuman, joka on paljon enemmän kuin vain yksi jalkapallo-ottelu.

Siitä tulee merkityksellinen kokemus, jonka yhteisö muistaa vielä vuosienkin kuluttua.

Lue myös: Kirkkoherra Kari Kanala, miksi fanitat Arsenalia, kun Helsinki on täynnä hienoja jalkapalloseuroja?

Lue myös: KuPS on Suomen Cupin mestari 2021 – Urheilun flow-festivaali tyhjälle Olympiastadionille

Seuran mies Twitterissä

Seuran mies Instagramissa

Lue myös: Kaikki Seuran miehen kirjoitukset tästä linkistä

X