Rakkautta & Anarkiaa esittää koskettavan tositarinan futaajasta, joka teki unelmiensa sopimuksen Inter Milaniin 17-vuotiaana, mutta lopetti uransa kaksi vuotta myöhemmin

Jaa artikkeliTilaa Seura
Ruotsalainen jalkapalloilija Martin Bengtsson teki unelmiensa sopimuksen 17-vuotiaana. Kaksi vuotta myöhemmin hän lopetti peliuransa. © HIFF / Art of Panic / Tigrar
Tässä on syksyn paras ja tärkein jalkapalloelokuva. Sen tarjoilee Rakkautta & Anarkiaa -elokuvafestivaali.

Rakkautta & Anarkiaa eli Helsinki International Film Festival esittää tänä vuonna muiden elokuvien joukossa myös aimo annoksen urheiluelokuvia. Niistä kärkeen nousee Tiikerit.

Minkälaista on unelmoida koko lapsuus jalkapalloammattilaisuudesta Euroopan suurilla kentillä, ja sitten saavuttaa se unelma? Mitä jos kroppa on huippukunnossa, mutta mieli sairastuu? Entä, jos elämässä on sittenkin muutakin kuin jalkapalloa? Keneen elämässä voi luottaa?

Nämä kysymykset ovat lähtökohtia, joista kertoo vuonna 2020 valmistunut ruotsalaiselokuva Tiikerit. Se on tositapahtumiin perustava kertomus jalkapalloilija Martin Bengtssonin tähdenlennosta huippujalkapallon parissa.

Bengtsson on todellinen, nykyään 35-vuotias henkilö, joka 2000-luvun alussa nousi rytinällä junioritähtenä aikuisten ammattilaiskentille. Elokuvan mukaan hän sanoi jo päiväkodissa haluavansa isona jalkapalloilijaksi.

Juniorimaajoukkueissa pärjännyt Bengtsson pelasi ensimmäisen ottelunsa Ruotsin pääsarjassa 17-vuotiaana ja hype sai eksponentiaaliset mittasuhteet, kun hän kauden jälkeen teki sopimuksen legendaarisen italialaisseuran Inter Milanin kanssa. Siellä ura alkoi Primavera-joukkueesta, eli edustuksen nuorten pelaajien reservijoukkueesta.

Mutta ennemmin kuin menestyksestä, tässä elokuvassa on kyse menestyksen hinnasta. Joukkueurheilussa puhuttaessa keskitytään usein hyvään joukkuehenkeen, ja sivuutetaan yleensä kovan kilpailun tylyys ja armottomuus.

Ihmisen arvo

Martin Bengtssonin kroppa oli huippukunnossa ja taidot riittävät, mutta elämä tuli väliin. Yhdeksän Italiassa vietetyn kuukauden jälkeen masennuksesta kärsinyt Bengtsson palasi Ruotsiin.

Hänen pelaajauransa päättyi lopullisesti 19-vuotiaana.

Tiikerit voi parhaimmillaan olla sana kuvaamaan joukkuetta, mutta pahimmillaan kuvaavampi termi voisi olla hyeenat. Jo alle 20-vuotiaat pelaajat arvottavat elokuvassa toisiaan siirtosummien perusteella.

”Minä olen 500 000 euron arvoinen, hän ehkä juustohampurilaisen arvoinen”, eräs nuorukaisista heittää, kun toinen on emotionaalisessa kriisissä.

Tiikerit on koskettava elokuva ja erilainen silmäys joukkueurheilun maailmaan. Se herättää minussa ajatuksia paitsi jalkapallon katsojana, myös futiksesta innostuneen pikkujuniorin isänä.

On harvoja niin glorifioituja ja etuoikeutettuja paikkoja kuin Inter Milanin edustusjoukkueen pelajaana maailmassa on. Silti heillekin maailma voi olla ankara ja karu.

Vuosi sitten Yle kertoi monen entisen ja nykyisten huippu-urheilijoiden kärsineen tai kärsivän erilaisista mielenterveyden ongelmista. Se on aihe, joka ponnahtaa pinnalle nykyään yhä useammin, mutta ansaitsisi edelleen laajempaa ja aktiivisempaa käsittelyä julkisuudessa.

Ronnie Sandahlin ohjaama Tiikerit on keskimmäinen teos urheilun maailmaan keskittyvässä trilogiassa. Ensimmäinen elokuvista oli vuonna 2017 valmistunut tenniselokuva Borg/McEnroe. Trilogian kolmas osa liikkuu telinevoimistelun maailmassa.

R&A-festareilla esitettäviä muita jalkapalloelokuvia ovat Captains of Zaatari ja What Do We See When We Look At The Sky.

 

Tiikerit 19.9. Kinopalatsissa & 20.9. Kino Tapiolassa.

Tiikerit myös elokuvateatterilevityksessä, ensi-ilta 15.10.

 

Lue myös: Reportaasi Tanskan EM-kisoista: Näin elämä voitti Huuhkajien historian ensimmäisessä arvokisaottelussa

Seuran mies Twitterissä

Seuran mies Instagramissa

Lue myös: Kaikki Seuran miehen kirjoitukset tästä linkistä

X