”Tein vähän omaa tutkimusta” – SM-liiga ei olekaan mediapiilossa, sitähän tulee joka tuutista

Jääkiekon SM-liiga on syksyllä saanut osakseen arvostelua, mutta ainakin sen medianäkyvyys on edelleen todella kovaa luokkaa.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Hei jee, me ollaan telkkarissa ja ihan joka tuutissa! Kärppien Mika Pyörälä ja Jesse Koskenkorva tuulettivat maalia Helsingissä 8. lokakuuta 2021.

Jääkiekon SM-liiga on syksyllä saanut osakseen arvostelua, mutta ainakin sen medianäkyvyys on edelleen todella kovaa luokkaa.
(Päivitetty: )
Teksti:
Jukka Vuorio

Jääkiekon SM-liiga, tai Liiga, kuten virallinen nimi tätä nykyä kuuluu, alkoi jälleen syyskuun alkupuolella, melko tarkkaan kuukausi sitten.

Tämän kuluneen kuukauden aikana olen huomannut yhä kasvavissa määrin Twitterissä ja muutamissa podcasteissa harmistunutta valitusta siitä, ettei ”Liiga näy missään” ja että ”Liiga on piilossa”. Että Liigaan ei törmää missään.

Vaikka itse toki törmään Liigaa koskeviin uutisiin, kommentteihin ja mielipiteisiin ihan joka päivä, olin silti aluksi näiden päivittelyiden kanssa ainakin osittain samaa mieltä.

Tosin siten kuin minä tässä yhteydessä tarkoitan, kyse ei ole vain kuluvasta kaudesta, vaan jo useamman vuoden ajan Liigan näkyvyys on pienentynyt tietyissä suurissa medioissa, kuten Ilta-Sanomissa, Iltalehdessä ja Helsingin Sanomissa.

Vielä joitakin vuosia sitten – ajattelussanihan esimerkiksi vuosi 2010 oli aivan äskettäin – jääkiekkoliiga näkyi näissä lehdissä isosti niin verkossa kuin etenkin printissä. Ei ollut aivan harvinaista, että IS ja IL kirjoittivat täyden liigakierroksen tapahtumista 4-5 printtisivun verran kuvineen. Jokaisesta matsista oli isompi tai pienempi juttu myös verkkosivuilla.

Muutama vuosi sitten IS, IL ja HS kuitenkin ottivat käytännöksi, että suurinta osaa liigakierroksen matseista käsitellään yhdessä koontijutussa. Poikkeuksen muodostavat yleensä vain HIFK:n kotona pelaamat kärkimatsit sekä ne ottelut, joissa tapahtuu jotakin poikkeuksellista, kuten loukkaantuminen ja/tai ulosajo. Tavallinen 3-1 KooKoon ja KalPan kesken sen sijaan ei oikein enää ylitä uutiskynnystä, paitsi toki kummankin seuran maakuntalehdissä.

Eikö se olekaan totta?

No, vaikka medianäkyvyys tosiaan on pienentynyt näissä edellä mainituissa medioissa, ymmärsin lopulta viikonlopun aikana, että väite Liigan piilossa olemisesta ei vain pidä paikkaansa. Todellisuudessa Liigaa tulee ”joka tuutista”, ja lukemattomat ihmiset näkevät Liigaa ja sen viittätoista seuraa koskevaa materiaalia jatkuvasti.

Otetaan tähän nyt esimerkiksi lauantaina 9.10. pelattu seitsemän ottelun kierros, jolloin siis neljätoista joukkuetta nähtiin tositoimissa. Tarkastellaan Liigan saamaa mediatilaa.

Illan tv-urheilun pääuutislähetys, kello 21.10 esitetty Ylen Urheiluruutu kertoi Liigan asioista kaksi minuuttia ja 48 sekuntia. Maikkarin kello 22.25 esitetty Tulosruutu puolestaan raportoi Liigan kierroksesta kaksi minuuttia ja 53 sekuntia. Nämä ovat pitkiä televisiominuutteja aivan mille tahansa asialle, puhutaan sitten Huuhkajien pelistä, Elokapinasta, urheilusta, taloudesta tai politiikasta.

Totta kai myös minulle erittäin rakas uutiskanava, Ylen Teksti-tv, kertoo reaaliajassa Liigan matsien tilanteet, maalintekijät ja torjuntamäärät.

Ja vaikka edellä mainitut isot printtimediat IS, IL ja HS ovat pienentäneet ottelujuttujen tekemistä, silti maakuntalehdet kertovat kyllä edelleen joukkueiden voitoista ja tappioista, joten kyllä sunnuntain printtilehdissä on taas Aamulehdestä Kalevaan ja Hämeen Sanomista Keskisuomalaiseen ollut printtimillimetriä toisensa perään liigakiekkoa.

Ja televisiosta kun puhutaan, täytyy tietenkin muistaa, että kaikki seitsemän ottelua, kuten kaikki muutkin liigakauden matsit, esitetään suorina lähetyksinä C Moren ja Maikkarin kanavilla. Liigakiekkoa voi siis katsoa, ja katsotaankin, televisioista ja/tai älylaitteilta aivan missä tahansa, kotisohvilla, junien ravintolavaunuissa, baareissa ja niin edelleen.

Television lisäksi Liigaa tulee myös radiosta, useimmat ottelukierrokset lähetetään Yle Puheen Jääkiekkokierroksella, tosin juuri lauantaina 9.10. Jääkiekkokierrosta ei kuultu, sillä Yle pani radiopaukkunsa Huuhkajien matsiin. En tiedä kuinka moni paikallisradiokanava lähettää lätkää, mutta käsittääkseni lähes jokaisen (ellei jokaisen?) joukkueen pelit voi paikallisradioista kuunnella.

Parasta paikan päällä

Ja tietenkin Liigaa katsotaan edelleen myös niin kuin urheilua on tarkoitettu katsottavan, eli paikan päällä. Ynnäilin lauantain yleisömäärälukemat yhteen, ja liigapaikkakunnilla lipustaan maksoi yhden illan aikana yhteensä 23 583 henkilöä. Onko se paljon vai vähän, riippuu mihin vertaa, mutta kyllä se mielestäni kuulostaa aika monelta asiakkaalta SM-liiga Oy:lle vain yhdessä päivässä.

Yleisömääräkeskustelu olisi ihan oma aiheensa. Mutta voin heittää siihenkin tässä nopeasti yhden kommentin. Ehkä on nimittäin niin, että meidän ei pitäisi enää katsoa vain tuota yhtä mittaria, jäähalliin lipun ostaneiden määrää. Nyt, kun Liigan seuraaminen missä tahansa, kuten edellä todettua, on helpompaa kuin koskaan ennen, on ihan täysin loogista, että Liigaa myös seurataan yhä enemmän missä tahansa. Eikö? Eikö ole aivan hemmetin loogista, noin niin kuin itseasiassa? Tämä asia Liigan ja liigaseurojen täytyy tietenkin huomioida seuraavaa televisiosopimusta tehdessä. Sen sopimuksen täytyy olla niin suuri, että se kattaa sitä eurojen menetystä, joka syntyy siitä, kun ihmiset valitsevat matsin katsomisen kotona eivätkä hallissa.

No, takaisin itse aiheeseen, eli niin sanottuun Liigan mediapiiloon, joka ei siis ole totta.

Television, radion ja livekatsomisen lisäksi myös sosiaalinen media on liigakiekkoa täynnä. Liigan sekä sen viidentoista seuran somet tavoittavat hirvittävän määrän ihmisiä. Instagram, Facebook, Twitter on kaikilla hallussa, joillakin, kuten Ilveksellä jopa aivan timanttisesti, siis katsokaa nyt vaikka tämä lauantaina julkaistu 90-vuotisjuhlavideo, tämä on aivan priimaa kun otetaan huomioon ihan kansainvälinenkin taso.

Ilveksestä tulikin nyt muuten mieleen, että en onnistunut löytämään esimerkiksi Tapparan virallista IG-tiliä, mutta kai nyt sentään hyvänen aika sellainen on olemassa? Anyway onhan näillä Liigan ja seurojen somekanavillakin nyt yhteensä aivan törkeä määrä seuraajia, tykkääjiä, kommentoijia ja jakajia. Ja on keskustelupalstoja kuten Jatkoaika.com ja monilla seuroilla vielä omat, ”Jatkiksen” ulkopuoliset keskustelupalstansa.

Podcastit vyöryvät tajuntaan

Ja sitten vielä podcastit, joita nykyihmiset kuuntelevat kaiken aikaa ja joita yhä syntyy aina vain uusia. Liigaa käsitellään niissä jatkuvasti. On Urheilucastia, Liigalizea, Petopodia, Ilves Podcastia, Hunajacastia ja hei you name it, tuskin sitä saa ihminen kuulokkeita korvilleen niin jo vyöryy liigakiekkoa tajuntaan.

Tämän kaiken jälkeen ainakin minusta tuntuu, että liigakiekolta voi välttyä vain, jos elää ämpäri päässä maakellarissa itselleen hokien, että ”Liiga ei näy missään”.

Jos olet kanssani eri mieltä, luen näkemyksesi erittäin mielelläni. Laita palautetta somekanavillani tai sähköpostilla jukka.vuorio@otava.fi, lupaan palkita parhaat perustelut edelliseen kappaleeseen liittyen Seura-ämpärillä!

Lue myös: Liigakausi 2021-2022 starttaa – tässä lista joka viikko maksutta katsottavista liigapeleistä

Lue myös: Mis sie tarviit oikein hyvää miestä kertomaan tarinoita jääkiekosta, täs siul on Elmo Aittola

Seuran mies Twitterissä

Seuran mies Instagramissa

Lue myös: Kaikki Seuran miehen kirjoitukset tästä linkistä

X