Mis sie tarviit oikein hyvää miestä kertomaan tarinoita jääkiekosta, täs siul on Elmo Aittola

Jaa artikkeli
Elmo Aittola HC Dukla Michalovcen vaihtoaitiossa. © Tomas Feigl / HC Dukla Michalovce
Elmo Aittola on kolmosdivarista, Mestiksestä ja Slovakian pääsarjasta tunnettu jääkiekon monitoimimies, jolla on paljon mielipiteitä. Nyt hän kertoo niistä osan.

Elmo Aittola on slovakialaisen jääkiekkoseura HC Dukla Michalovcen urheilutoimenjohtaja. Aittola on hyvin tunnettu hahmo ja henkilö etenkin kaikille, jotka ovat viimeisen 10-15 vuoden aikana seuranneet joko Mestis-kiekkoa tai ylipäätään turkulaista jääkiekkoa.

Elmo Aittola työskenteli vuosina 2011-2020 TUTO Hockeyssa eri rooleissa, enimmäkseen urheilutoimenjohtajana, apuvalmentajana sekä A-junioreiden vastuuvalmentajana.

Hän on sosiaalisessa mediassa esiintynyt hyvin suorapuheisena kaverina, eikä ole juuri väistellyt ketään netissä, kaukalossa tai kabineteissa. Todellinen oman tien kulkija ja kovan pelin ystävä.

Siksi Seuran mies otti 21. syyskuuta videopuheluyhteyden Slovakiaan, maahan jossa Seuran mies itsekin on vieraillut kohtalon oikusta reilut kymmenisen kertaa.

[Toimituksellinen huomio, kaikki Aittolan käyttämät kirosanat on tässä tekstissä korvattu sanalla kettu.]

Hyvää päivää Elmo Aittola, sä olet siellä tittelillä sports manager, mikä suoraan suomennettuna tarkoittaa urheilujohtajaa. Mutta käytännössä sun duuni on käsittääkseni aika laaja-alaista ja monipuolista?

”Se oli sama juttu Tutossa ja sama juttu täällä. Liigassa olevien urheilutoimenjohtajien työnkuva tuntuu olevan selata Eliteprospectsia ja käydä harrastamassa, mutta mulla se tehtävä on ollut aina paljon laajempi, toki nyt ei ole valmennustehtäviä. En tiedä ajaudunko vain sellaisiin tilanteisiin, vai onko luonteessani jotain sellaista, että haluan tehdä kaikkea. Ehkä se on yhdistelmä molempia. Olen tottunut tekemään paljon töitä, ja haluan tehdä paljon töitä. Jos joku homma tarvitsee tehdä, tartun siihen mieluummin itse kuin odotan, että joku muu hoitaa sen.”

Mutta sun pääasiallinen tehtävä on rekrytointi?

”Pääasiallisesti joo pelaajien skouttaus ja rekrytointi, ja sopimusten laatimiset myös. Alkukaudella on ollut paljon muutakin hommaa tehtävänä, kansainvälinen kotiturnaus vei paljon energia ja on pitänyt muun muassa järjestää pelimatkoja, tehdä asuntolistoja, tarkastaa kämppiä, asuttaa pelaajia ja ylläpitää pelaajien ruokailuja paikallisissa ravintoloissa. Elokuussa tuli eteen myös varustepäällikön tehtävät uutena lisäyksenä ansioluetteloon.”

Elmo Aittola & somefilofia

No siinähän sitä riittää. Joo, Elmo, mä ajattelin, että sä olisit hyvä haastateltava, kun olen sua pari vuotta somessa seurannut ja otat siellä aika selkeästi ja kaartelematta kantaa asioihin. Sellainen on aina piristävää ja totta kai aiheuttaa ihmisissä myös kaikenlaisia reaktioita laidasta laitaan. Niin mikä se sun somestrategia tai somefilosofia on?

”No nykyään mulla on jonkinlainen filosofia. Ennen ei ehkä ollut. Tai jossain vaiheessa tein ainakin semitietoisen päätöksen kokeilla, että voisiko somea tai oikeastaan yleisemmin mediaa tehdä työkseen, ainakin jollain tasolla. En halunnut kuitenkaan tehdä sitä niin, että esitän jotain hahmoa, niin kuin jossain vaiheessa esimerkiksi Petteri Sihvonen oli hahmo, sellainen Pelikirja-Petteri.”

Joskus on tullut somessa niin sanottuja ylilyöntejä?

”Puolitoista vuotta sitten homma lähti laukalle, kun mulla oli siinä elämän tuomaa painolastia, mitä jotenkin sitten purin siellä somessa. No, huomiota tuli, mutta kun sen huomion olisi pitänyt jollain keinolla kääntyä myös euroiksi. Mutta niin ei käynyt, joten siinä ei oikein lopulta ollut järkeä. Nyt olen tehnyt someen jonkinlaisen comebackin, mutta en mä vieläkään osaa pitää päätäni kiinni. Jos jonkun kommentit alkavat sapettaa, niin kyllä mä siitä sanon.”

Mulla on jo tosi monta vuotta ollut somessa semmoinen linja, etten vain lähde mukaan mihinkään vääntöön. Jos joku haluaa tosi paljon olla eri mieltä, sanon vaan, että ookoo ja homma on siinä.

”Mä vähän jopa nautin siitä, että ihmiset, jotka vääntävät paljon muiden kanssa, antavat mulle valkoisen lipun aika nopeasti. Mutta joo, onhan se somevääntäminen myös ajanhallintakysymys. Nyt tämän elo-syyskuun olen tehnyt käytännössä 12-13-tuntisia työpäiviä, koska tämän kokoisesta urheiluorganisaatiosta eivät työt lopu. Joskus voi mennä viikko, etten kommentoi mitään, mutta jos on sopivasti luppoaikaa, niin voihan siellä vähän vääntää.”

Ilkeän koneen synty

Kyllä. No ennen kuin mennään ajankohtaisiin jääkiekkoasioihin, niin sähän olet ollut perustamassa ja pitkään johtamassa jääkiekkoseura HC Mean Machinea. Vuonna 2006 perustettu seura on valtaosan kausistaan tahkonnut kolmosdivaria ja lisäksi muutama kausi viime aikoina on mennyt nelosdivarissa. Elmo Aittola, kerro vähän tarkemmin, että minkälaisesta seurasta on kyse?

”Lopetin jääkiekon pelaamisen B-junnuikäisenä pitkälti polvivaivojen vuoksi. Siinä meni monta vuotta välissä, kunnes eräänä iltana olin kaverin kanssa ihan vaan höntsäilemässä ulkojäillä. Siinä tuli mahtava fiilis, että olisi kiva pelata jääkiekkoa taas uudelleen. Aloin ottaa selvää, että mihin pääsisi pelaamaan, mutta silloin ei ollut harrastesarjoja ja muutamasta kakkosdivarijoukkueesta tuli ei kiitos. Ajattelin silloin, että kettu, mä perustan oman joukkueen. Salmelan Juha tuli mulle siihen kaveriksi sitä puuhaamaan ja alettiin kysellä kavereita ja kaverin kavereita mukaan joukkueeseen. Facebookia ei ollut, joten kyseltiin ihmisiä mukaan muun muassa Koulukaverit.comin kautta.”

Ja siitä se sitten lähti liikkeelle?

”Se oli jännä fiilis, kun ensimmäistä kertaa pyysin jätkiä maksamaan seuran tilille 400 euroa kausimaksua, ja sinne alkoi tilisiirtoja pudota. Ajattelin, että kettu sentään, nämä ihmiset todella luottavat muhun. Olin nimennyt itseni pelaajavalmentajaksi, ja kun eka treenipeli tuli, ajattelin, että kettu, miten joukkuetta oikein edes peluutetaan. Siinä selvisi jääkiekkoseuran johtamisesta aika paljon ihan itse tekemällä.”

Salolainen turpasauna

Mikä teillä oli se pelaamisen asenne niinä aikoina?

”Itse olin ainakin täysin tosissani ja lähdin voittamaan niitä pelejä. Varsinkin vielä alkupuolella oli semmoisia hetkiä, että touhu näytti täysin lässähtävän. Mentiin yhdeksällä äijällä Saloon pelaamaan ja hävittiin 1-22. Ajattelin, että mahtaako seuraaviin treeneihin tulla yhtään ketään. Mutta sitten jostain tupsahtikin taas pari-kolme uutta pelaajaa. Eräs hienoimpia asioita Mean Machinessa on se, että sitä kautta on moni saanut tosi hyviä ystäviä. Ja on meillä ollut usein aivan ketun hauskaa, sanotaan vaikka jostain Maarianhaminan-pelireissuilta saisi helposti rakennettua jonkun Hangover-tyyppisen elokuvasarjan. Siinä ei Luokkakokoukset ole kettu mitään.”

Elmo Aittola, sä olet HC Mean Machinen perustaja ja pitkäaikainen puheenjohtaja ja valmentaja, mutta kauhean monta peliä ei lopulta tullut mittariin?

”Joulukuussa 2006 sarjapelissä polveni hajosi lopullisesti, minkä jälkeen keskityin sitten valmentamiseen ja seurajohtamiseen. Samoihin aikoihin irtisanouduin mun tavallisesta palkkatyöstä elokuvateatterissa ja heittäydyin tyhjän päälle. Keväällä pääsin videovalmentajaksi Tutoon, ja siitä alkoi matka ammattilaisjääkiekon parissa. Nyt en ole enää useisiin vuosiin ollut mukana Mean Machinen toiminnassa.”

Joo jos mennään siihen ammattilaisuraan niin sähän olet työskennellyt pari kautta Tepsissä videovalmentajana, mutta eikö voikin sanoa, että pääosa sun kiekkourasta on mennyt Tutossa urheilutoimenjohtajana, apuvalmentajana ja A-junnujen päävalmentajana?

”Joo, Tutossa tein myös joukkueenjohtajan ja video/katsomokoutsin hommia. Mulla on ollut se ajatustapa, että jos tiedän, että joku asia jää hoitamatta, jos mä en tee sitä, niin silloin mä teen sen. Muutenhan se on valmentajilta ja pelaajilta pois.”

Hyvä koutsi tuo hyviä pelaajia

No sä olit tosiaan pitkään Tutossa duunissa. Mua kiinnostaisi, että mitkä sun aikoina oli ne tekijät, joilla pelaajia saatiin värvättyä teille? Jos markkinoilla oli vaikka pelaaja, josta tiedettiin, että se on sarjassa parhaimpien joukossa, niin mikä sai sen pelaajan silloin valitsemaan juuri Tuton?

”Se vaihtui lähestulkoon joka kausi, pelaajabudjetti vaihteli aika merkittävästikin. Ja tietysti sillä oli merkitystä, mitä muut sarjan seurat tekivät, että millä lihaksilla he pystyivät hankkimaan pelaajia. Mutta ennen kaikkea se vaikuttaa pelaajahankintaan, joukkueeseen ja koko seuraan, että onko Liiga auki vai ei. Osan mun Tuton ajastahan liigakarsintoja oli ja sittemmin ei ollut. Kun Liiga meni kiinni, sehän vaikutti merkittävästi esimerkiksi yhteistyökumppaneiden kiinnostukseen seuraa kohtaan. Mutta esimerkiksi yksi asia, jota me voitiin Tutossa tarjota, oli hyvät valmentajat. Esimerkiksi Ika Lehkosella oli tosi hyvä maine pelaajien kehittäjänä, ja moni halusi tulla katsomaan, että selviävätkö he siitä Ikan myllystä. Samoin Miika Elomolla oli pelaajien kesken loistava maine.”

Joskus noin kymmenen vuotta sitten Mestiksen seurat pystyivät kilpailemaan esimerkiksi niistä pelaajista, jotka olisivat Liigassakin kelvanneet nelosketjuun?

”Kyllä, esimerkiksi vaikka Ville-Vesa Vainiola, jolle Liigasta oli tarjolla pieni rooli nelosessa ja meillä Tutossa ykkösessä. Vielä siihen aikaan ei ollut itsestään selvää, että pelaaja valitsee ennemmin viiden minuutin peliajan Liigassa kuin 20 minuuttia Mestiksessä. Nyt se ero Liigan ja Mestiksen välillä on revennyt sellaiseksi, että yksikään pelaaja, jolla on mahdollisuus saada liigasopimus, ei jätä sitä ottamatta. Jos emme pystyneet tarjoamaan jotain tietynlaista palkkaa, niin se mitä pystyin tekemään, oli järjestää pelaajille työpaikkoja. Pelaajiamme kävi töissä esimerkiksi koulunkäyntiavustajina. Mutta kaiken kaikkiaan se mitä kykenimme pelaajille tarjoamaan, oli aito mahdollisuus päästä urallaan eteenpäin.”

NHL saapuu Kupittaalle

Teillä oli silloin NHL:n työsulkukaudella 2012-2013 siellä näitä NHL-apuja kuten Matt Bradley ja Jesse Winchester sekä ennen kaikkea Jared Boll. Tää Boll on siis eräs aktiivisimpia NHL-tappelijoita omana aikanaan, oliko hän sinun hankinta?

”Siinä muut seurat alkoivat ottaa näitä NHL-miehiä, niin ajateltiin, että otetaan mekin. Meille oli tulossa siinä itseasiassa ihan toiset pelaajat, mutta silloinen päävalmentaja Juhani Tamminen veti sen homman jäihin. Viikkoa myöhemmin hänen kelkkansa oli kääntynyt, ja ensin meille tuli Matt Bradley. Ehdin viikon hänen kanssaan siinä työskennellä, ja oli upeaa seurata, miten aivan todellinen huippuammattilainen toimii. Sitten hän loukkaantui ja lähti kotiin, Tutohan jäi hänen viimeiseksi seurakseen pelaajana. Winchester oli hyvä pelaaja, en ole koskaan aiemmin nähnyt kenenkään pelaajan kärsivän Mestiksen tuomareista niin paljon kuin hän. Winchesteriä sai jostain syystä hakata aivan ketusti. No samasta suunnasta tuli vielä Jared Boll. Sanoin Tamille silloin, että tämä äijä on ikään kuin jääkiekkoväkivallan massatuhoase. Tami totesi vain, että siinä tapauksessa hiiriltä loppuu vinkuminen, kun herra Boll saapuu.”

Boll pelasi lopulta viisi matsia Tutossa. Millä meiningillä hän Turkuun saapui?

”No, ei hän aivan täpöllä Turkuun tullut. Olin hakemassa häntä Helsinki-Vantaan lentoasemalta, ja jo siellä käytiin mielenkiintoinen keskustelu koskien yöelämää ja naisia. Kyllä Turku oli hänelle vähän liian pieni kaupunki. Hän on ainoa pelaaja, jolle olen antanut strippiklubin osoitteen maanantaina keskellä päivää. Hän oli Turussa pelaamassa puolilla valoilla ja selvästi oli tullut pitämään hauskaa.”

Väkivallan aura

No hyväksytkö sä sen, että pelaaja, olkoonkin NHL-ammattilainen, tulee tänne lomailemaan?

”Kyllä hän sen sitten itsekin tajusi ja lähti takaisin kotiin. Eihän tuolla menolla olisi pitkässä juoksussa tullut kettuakaan. Ei hän pyytänyt edes mitään palkkaa, ja ylipäätään nämä NHL-pelaajat olivat aivan naurettavan halpoja pelaajia, puhutaan tyyliin jostain satasesta per peli. Meille seuran kannalta heidän hankkimisessaan oli kyse suurilta osin markkinoinnista.”

Näiden viiden pelin aikana Suomessa Bollilla taisi olla maineestaan huolimatta vain yksi tappelu?

”Tavallaan jossain mielessä olin pettynyt siihen, että hänessä ei ollut sellaista väkivallan auraa. Häntä tökittiin ja hakattiin mailalla aika paljonkin. Sitten oli se yksi peli LeKiä vastaan, jossa Tommi Välimaa tökki Bollia pitkään ja vaikutti siltä, että hän haluaa niin sanotusti mennä. Sitten hän otti yhden iskun vastaan, ja kaikki menohalut loppuivat siihen.”

Elmo Aittola & Tomekin kutsu

Niin se voi äkisti mieli muuttua. No mennään sitten nykyhetkeen, eli vastailet näihin kysymyksiin Slovakiassa Dukla Michalovcen toimistolla sports managerin tuolistasi käsin. Olet ollut siellä viime kaudesta saakka ja teillähän on siellä aivan hirveä lauma suomalaisia. Tomek Valtonen on päävalmentaja, on pari muutakin suomalaista valmentajaa, sinä ja sitten vielä kentällinen suomalaisia pelaajia. Sinäkö tämän suomalaisvyöryn syypää olet?

”Periaatteessa menee enemmän Tomekin piikkiin, koska hän minut tänne toi (naurua). Viime kauden alussa kävin Tanskassa kääntymässä ja toteamassa, että siellä eivät puheet ja teot kohdanneet. Se toiminnan laatu ja ajatusmaailma seurassa ei ollut sitä mitä puheiden perusteella piti olla. Se tuntui mun jääkiekkouralla askelelta taaksepäin. Tulin takaisin kotiin ja kun Tomekin kanssa on muutenkin pidetty yhteyttä, puhuttiin, että tulisin mukaan videovalmentajaksi ja apukoutsiksi. Helmikuuhun mennessä istuin kuitenkin jo mukana jokaisessa pelaajapalaverissa ja maaliskuussa mulle tarjottiin tyhjäksi jäänyttä urheilujohtajan paikkaa seuraavaksi kaudeksi. Tomekin kanssa olemme yhdessä rakentaneet tätä juttua, ja olemme kokeneet, että suomalaisen pelaajan palkkaaminen ei ole riski. Toisaalta emme ole palkanneet ketään myöskään pelkästään sillä perusteella, että hän on suomalainen. Jos pelaaja on tarpeeksi hyvä, kansalaisuudella ei ole merkitystä. Nyt meidän pelaajista esimerkiksi Janne Keräsellä on aika kova ansioluettelo, ja suomalaiset maalivahdit taas oli sikäli helppo valinta, että he ovat kavereita, jotka tiedän ja joihin uskon. En ole koskaan ollut yhden maalivahdin taktiikan fani, vaan uskon tandemiin.”

Katsoin tuota teidän rosteria, niin onko siellä kovin stara pakiston 35-vuotias Vladimir Mihailik? Löytyy kuitenkin NHL-otteluita ja maajoukkuepelejä.

”Hän on joukkueen kapteeni ja cv on kova. Tärkeimpiä puolustavia pelaajia ja alivoimapelaajia. Hän on meille äärettömän tärkeä, ja on sitä myös kentän ulkopuolella. Hän osallistuu uusien pelaajien vastaanottamiseen ja heidän asuttamiseensa ja järjestelee ruokia ja erilaisia asioita. Hänestä näkee, että on nähnyt vähän muutakin maailmaa kuin vain kotikylänsä.”

Banska Bystrican jäälato

No tästä on kyllä jo pitkä aika, 12 vuotta, mutta olin siis vuonna 2009 katsomassa pari matsia Slovkian liigaa Banska Bystricassa. Silloin se halli oli olosuhteiltaan ja palveluiltaan sellainen, että jäi ainakin nykyisen Forssan jäähallin taakse, vaikkakin kaljatuoppi maksoi vain euron ja sen sai ottaa katsomoon. Minkälainen se hallien taso nykypäivänä on?

”Meidän halli on esimerkiksi sellainen, että voin sanoa sen olevan parempi kuin vaikka Kouvolassa tai Lappeenrannassa. Paras vertailukohta meidän hallin ja tunnettujen suomalaishallien välillä olisi varmaan Hämeenlinna. Meillä on oma punttisali, sauna, videohuone ja pyörähuone, eli taso on hyvä. Bratislavassa on tietysti halli aivan omassa modernissa luokassaan. Koko liigassa noin 2/3-osaa halleista on tosi hyvällä tasolla. Se Banska Bystrican hallikin remontoidaan juuri, joten ei täällä enää mitään kellari- tai latohalleja ole.”

Mikä siellä muuten tilanne on nyt kauden alkaessa, pääseekö yleisöä ja onko minkälaisia rajoituksia?

”Otteluihin pääsee rokotteella tai pcr-testillä, tosin maa on aika rokotevastainen. Meillä on koko joukkue rokotettu. Slovakiassa on yritetty motivoida ihmisiä ottamaan rokote järjestämällä rokotteen ottaville arvonta, jossa voi voittaa puoli miljoonaa euroa. Tällä hetkellä odotan, että kotipeleihin tulee parituhatta katsojaa matsia kohden, eli noin puolet kapasiteetista.”

Pelaajien palkat

Hei sä olet muuten jonkin verran pitänyt somessa esillä pelaajien palkka-asiaa, tätä vertailua Suomen ja keskisen Euroopan kiekkoliigojen välillä. Jotenkin näin, että keskitason liigapelaaja kuittaa sieltä jostain Tshekin liigasta tai muista vastaavista paremman tilipussin kuin Suomen Liigasta. Niin onko se todella näin?

”On. Ja miten näitä numeroita nyt sitten lähestytään, jos vaikka jätetään pois Liigan aivan kärkijätkät, jotka tienaavat 180 000 euroa bruttona. Ja siitäkin summasta lähtee aika paljon sivukuluja pois ennen kuin se on tilillä. Ja jätetään tästä vielä tähtien lisäksi pois ne junnut, jotka pelaavat jollain tonnilla kuussa. No sitten jos liigapelaajan keskipalkka on 65 000 euroa, niin siellä on aika monta jätkää, jotka eivät todellakaan sitä summaa vuodessa saa. Sillä keskiarvosummalla ei ole monenkaan pelaajan näkökulmasta kosketusta todellisuuteen. Eli tienaat Suomessa vaikka 40 000 vuodessa bruttona, maksat siitä asumisen ja elämisen, Suomihan on aika kallis maa, niin ei siitä paljon säästötilille jää. Mutta jos tulet vaikka Slovakiaan ja saat nettona vaikkapa 35 000 ja päälle asumisen, auton käyttöön ja ruuan kaksi kertaa päivässä. Ja Slovakia on aika halpa maa, ei sulla täällä mene rahaa ollenkaan samalla lailla kuin Suomessa. Kyllä siitä alkaa saada halutessaan jo rahaa säästöön. Sitten jos rupeat miettimään, että kuinka paljon sun täytyy Suomessa ja suomalaisella verotuksella tienata, että saat pakollisten menojen jälkeen vielä kaksi tonnia kuussa säästötilile.”

Aika paljon.

”Aika paljon. Mutta jos sä täällä saat sanotaan vaikka kolme tonnia kuussa käteen, niin jos ei ole uhkapeliongelmaa tai muita vastaavia juttuja, niin kyllä se kaksi tonnia jää joka kuukausi säästöön. Asumisesta ei tarvitse maksaa ja ruoka on käytännössä ilmaista. Tästä kaikesta se pointti tulee, Slovakiassa maksettu 35 000 nettopalkka on suurempi kuin Suomessa maksettu 65 000 euron bruttopalkka, etenkin kun kaikki elämisen kulut huomioidaan.”

Mestiksen nykytila

Aivan. No ehditäänkö käsitellä vielä vähän Mestiksen nykytilaa?

”Anna tulla vaan.”

No mulla olisi aika paljon sellaista potentiaalista kiinnostusta Mestistä kohtaan. Olen sitä 90-luvulta saakka enemmän tai vähemmän seurannut ja kävin viime kaudella katsomassa pelejä Espoossa ja Forssassa. Ja siis vielä joitakin vuosia sitten Mestis oli aika kova, mielenkiintoinen sarja. Mikä Elmo sun mielipide on siihen, että mitä pitäisi tehdä, että Mestikseen saataisiin enemmän rahaa, pöhinää ja kiinnostusta?

”Jos Mestis halutaan elinvoimaiseksi, niin Liiga kahdentoista joukkueen sarjaksi, Liiga auki ja sen jälkeen meillä on kaksi sarjatasoa. Olen työskennellyt Mestiksessä avatun Liigan aikana ja suljetun Liigan aikana, ja jos ajattelee vaikka jotain yhteistyökumppanitoimintaa avatun ja suljetun sarjan aikana, niin se ero on valtava.”

Niin lätkässäkin on kyse aika paljolti taloudesta ja työpaikoista. Osa seuroista toimii ihan eri talouslogiikalla kuin toiset.

”No jos ollaan ihan rehellisiä, niin olisiko Turun Palloseuraakaan edes olemassa ilman omistajia Paanasta ja Kodisojaa. Jos vuodessa tulee takkiin 2,6 miljoonaa, niin kuinka terveellä pohjalla ollaan? Tuolla Tepsin mallilla saataisiin hyvät puitteet pelata lätkää vaikka Kalajoelle tai Kajaaniin. Mutta samaan aikaan se, että on omistajan tasku, josta kuitata tappiot, tappaa myös sen muiden yhteistyökumppaneiden halun laittaa rahaa sisään.”

Sarjat auki

Mutta siis sarjat auki?

”No nyt on nähty, että pelkkä Mestis itsessään ei vain kiinnosta. Eikä tämä ole kritiikkiä Mestiksessä työskenteleviä ihmisiä kohtaan. Ajattelen, että Mestis tekee parhaansa ja siellä olevat seurat tekevät kyllä parhaansa, mutta se on aivan tosi tekemätön paikka. Suomalaisten jääkiekkopäättäjien pitäisi tajuta, että jos Liiga aiotaan pitää kiinni, nykymuotoinen Mestis pitäisi tappaa kokonaan, ja sarjasta tehdä ihan avoimesti akatemiajoukkueiden sarja. Tai sitten luoda jonkinlainen A-junnujen SM-joukkueiden ja tavoitteellisten mestisjoukkueiden yhdistelmäsarja, jos Liiga on kiinni.”

Jokin aika sitten Mestiksessä oli paljon sellaisia väliporraspelaajia, että ei ollut selvää, onko se status liigapelaajan vai mestispelaajan. Mutta nyt tuntuu, että hyväkään mestiskausi ei vielä riitä liigasopimukseen.

”Vielä 8-10 vuotta sitten Mestiksessä oli paljon liigatasoisia pelaajia, siis jopa kaksi kentällistä liigatasoisia pelaajia joka joukkueessa. Vielä viisi vuotta sitten Mestiksessä ei ollut harrastepelaajia, nyt siellä on niitä useampi joukkueellinen.”

Ja vielä lopuksi

No hei lopuksi vielä tämä: Kuluvan kiekkokauden lopuksi Mestiksen seuramäärää karsitaan ja muutama joukkue lähtee armotta Suomi-sarjan puolelle. Mitä mieltä?

”Se on asia, jonka Mestis tekee ihan ketusti paremmin kuin Liiga. Se on oikea suunta ja ainoa oikea tapa toimia.”

Okei Elmo, kiitos haastattelusta. Tässä tuli jopa hengästyttävä määrä puhetta jääkiekosta. Ei muuta kuin tsemppistä sinne Slovakian lätkäkauteen ja eiköhän me Seuran miehen somekanavilla vähän seurailla, miten siellä kiekko siellä pyörii.

Lue myös: Essee: Isyysloma sai uutta sykettä matkalla sateiseen ja pimeään Forssaan

Seuran mies Twitterissä

Seuran mies Instagramissa

Lue myös: Jääkiekon Suomen mestari Siim Liivik oli lapsena perheväkivallan uhri – ”Näin jääkiekon ainoana tienä päästä pois siitä paskasta”

Lue myös: Kaikki Seuran miehen kirjoitukset tästä linkistä

X