10 huippua: kotimaiset terveyskeksinnöt

Jaa kaverilleTilaa Seura
Suomi on monessa terveyteen liittyvässä asiassa Euroopan ja maailman kärkimaita. Suomen kolmen kärki ovat äitiys- ja lastenneuvola, infektiotautien hallinta sekä sydän- ja verisuonitautien väheneminen.

1. Vastasyntyneiden kuolleisuus vähäistä

Vastasyntyneisden kuolleisuus on Suomessa maailman vähäisimpiä. Alle viikon ikäisiä vauvoja kuolee Suomessa vuosittain 2,7 jokaista tuhatta syntynyttä kohti, kun kehitysmaissa vastaava luku on jopa 120.

Syitä tilanteeseen ovat hyvä raskaudenaikainen neuvolahoito sekä seulonnat, kuten rakennetutkimukset ja kaksosraskauksien seuranta. Riskiraskaudet huomataan no-peasti äitiysneuvolassa.

”Lisäksi meillä on keskosten ja kehityshäiriöisten hoito erittäin korkeatasoista maailmanlaajuisesti”, sanoo lastenlääkäri Jarmo Salo.

2. Äitiyskuolleisuus maailman pienimpiä

Äitiyskuolleisuus on Suomessa pienimpiä koko maailmassa. Sataatuhatta syntynyttä lasta kohden Suomessa kuolee neljä naista, kun vastaava luku kehitysmaissa on jopa tuhat.

Suomessa raskauksia seurataan tiiviisti äitiysneuvoloissa ja äitiyspoliklinikoilla, joissa riskiryhmiin kuuluvat äidit löydetään tehokkaasti. Synnyttäjien ikääntyminen vaikuttaa äitiyskuolleisuuteen. Mitä vanhempi synnyttäjä on, sitä suurempi todennäköisyys hänellä on sairastua esimerkiksi sokeriaineenvaihdunnan häiriöihin ja verenpaineeseen.

3. Rokotusten huippumaa

Suomi on rokotuskattavuudessa kirkkaasti maailman huippumaa. Kansallisen rokotusohjelman ansiosta monet tarttuvat taudit, kuten tuhkarokko, vihurirokko, sikotauti, jäykkäkouristus, kurkkumätä ja hemofilus sekä niihin liittyvät jälkitaudit, vammautumiset ja kuolemantapaukset ovat hävinneet Suomesta kokonaan tai lähes kokonaan.

”Tuoreimpia rokotusohjelmaan otettuja rokotteita on rotavirusrokote. Sen ansiosta lasten ripulitapaukset ovat vähentyneet sairaaloissa aivan selvästi”, Jarmo Salo kertoo.

4. Ainutlaatuinen neuvola

Suomen neuvolajärjestelmä on ainutlaatuinen maailmassa, koska sen piirissä ovat käytännössä lähes kaikki lapset ja odottavat äidit.

Suomalaisen neuvolatoiminnan isä oli arkkiatri Arvo Ylppö, jonka aloitteesta Suomeen perustettiin ensimmäiset neuvolat jo 1920-luvulla.

Äitiys- ja lastenneuvolassa hoidetaan paitsi äidin ja lapsen terveyttä, myös koko perheen sosiaalista hyvinvointia.

”Neuvola on ainutlaatuinen paikka havaita perheiden ongelmia. Tosin nykyään neuvoloista ei saada täyttä hyötyä irti, koska vaikka apua tarvitsevat löydetäänkin hyvin, rahapulan vuoksi tukitoimia ei aina pystytä järjestämään riittävästi”, Jarmo Salo sanoo.

Samantyyppisiä neuvolajärjestelmiä on esimerkiksi Yhdysvalloissa, Ruotsissa sekä useissa muissa Euroopan maissa.

5. Syöpähoidot ja -seulonnat

Suomessa sairastetaan erilaisia syöpiä saman verran kuin muissa Länsi-Euroopan maissa, mutta suomalaiset syöpäpotilaat selviävät sairaudesta hieman paremmin kuin muissa EU-maissa. Tämä johtuu tehokkaasta seulonnasta ja hyvästä hoidosta. Suomessa syöpäkuolleisuus on 15–20 prosenttia pienempi kuin EU:ssa keskimäärin. Erityisesti miesten keuhkosyöpää ja naisten kohdunkaulansyöpää sekä vatsasyöpää on selvästi vähemmän kuin EU:ssa keskimäärin. Syitä ovat vähentynyt tupakointi, hyvät kohdunkaulansyöpäseulonnat sekä elintapojen parantuminen.

Vaikka syöpätapaukset ovat lisääntyneet 50 vuodessa, kuolleisuus niihin on Suomessa selvästi vähentynyt.

Suomessa on maailman toiseksi vanhin syöpärekisteri, joka perustettiin vuonna 1953.

6. Ylipainon lisääntyminen pysähtynyt

Vaikka ylipaino on Suomessa, kuten muissakin länsimaissa lisääntynyt, on Suomi yksi harvoja maita, joissa sen lisääntyminen on pysähtynyt. FINRISKI-terveystutkimuksen mukaan ylipaino ei enää lisääntynyt Suomessa vuosien 2007–2012 välisenä aikana. Yksi merkittävä syy on elintapoihin vaikuttaminen.

”Vaikka kehitys onkin ilahduttavaa, liian suuri osa suomalaisista on yhä ylipainoisia”, tutkimusprofessori Pekka Jousilahti sanoo.

7. Sydän- ja verisuonitaudit vähentyneet

Suomen sydäninfarktitaso oli 1960-luvulla maailman korkeimpia. Erityisen korkea infarktiriski oli itäsuomalaisilla työikäisillä miehillä. Syynä olivat väärät elintavat, joista suurimpana tyydyttyneen eläin- ja maitorasvan liikasyönti, liiallinen suolan käyttö ja tupakointi. 1970-luvulla alkanut Pohjois-Karjala-projekti alkoi kuitenkin tuottaa hiljalleen tulosta.

Nykyään sydäninfarktit ovat vähentyneet 85 prosenttia työikäisillä miehillä. Naisillakin pudotus on ollut huomattava.

”Maailmanlaajuisesti sydän- ja verisuonitautien lasku on Suomessa huippuluokkaa. Myös muissa länsimaissa on ollut pudotusta, mutta ei näin runsaasti”, Pekka Jousilahti sanoo.

Viime vuosina tosin kovien rasvojen ja suolan käyttö on taas lisääntynyt.

”Yksi syy huonoon kehitykseen on varmasti ollut karppausbuumi.”

8. Puhdas vesi

Suomessa juodaan maailmanlaajuisesti erittäin puhdasta vettä. 4,3 miljoonaa suomalaista saa vetensä suurten vesilaitosten alueilta, joiden veden laatua valvotaan säännöllisin tutkimuksin.

”Meillä toteutuu vaatimus, jonka mukaan koko eliniän ajan pystyy juomaan kaksi litraa puhdasta vettä joka päivä”, erikoistutkija Outi Zacheus toteaa.

YK:n tilastojen mukaan kaikissa länsimaissa ei ole näin hyvä tilanne kuin Suomessa. Esimerkiksi Virossa ja Yhdysvalloissa kaikilla ei ole mahdollisuutta saada puhdasta vettä.

”Monissa maissa puhdas vesi on ongelma kuivuuden tai tulvien vuoksi. Jos on kuivaa, vettä ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi ja tulvavedet puolestaan likaavat juomavettä.”

9. Tupakointi vähenee yhä

Suomalaiset tupakoivat nykyään yhä vähemmän. Miesten tupakointi on vähentynyt jyrkästi, mikä on kansainvälisesti ainutlaatuista. Myös naisten tupakointi on Euroopan alhaisimpia. 15–65-vuotiaista suomalaisista miehistä tupakoi 19 prosenttia ja naisista 13 prosenttia.

Erityisesti miehillä vähentynyt tupakointi näkyy keuhkosyöpätilastoissa kansainvälisesti merkittävänä laskuna.

”Suomen selkeä ja edistyksellinen tupakkapolitiikka on vaikuttanut tehokkaasti. Meillä säädettiin esimerkiksi vuonna 1995 tupakointikielto työpaikoilla yhtenä ensimmäisistä maista maailmassa”, sanoo ylilääkäri Antero Heloma.

10. Vain vähän AIDS-kuolleisuutta

Suomi on AIDS-kuolleisuudessa sekä HIV-tartunnoissa mailman häntäpäässä. Muuhun Eurooppaan nähden ne ovat Suomessa harvinaisia. Suomessa HIV-tartunnat ovat pysyneet kurissa hyvän ennaltaehkäisevän työn an-siosta. Viranomaiset ja kolmas sektori ovat tehneet tiivistä yhteistyötä 1980-luvun lopusta asti. Lisäksi hyvä lääkitys ja kohdennettu valistus riskiryhmille ovat tuottaneet tulosta.

Vuonna 2013 HIV-tartunnan sai Suomessa 157 ihmistä. Maailmassa tartunnan on saanut arviolta 35 miljoonaa ihmistä.

Asiantuntijoina tutkimus-professori Pekka Jousilahti, ylilääkäri Antero Heloma, erikoissuunnittelija Outi Zacheus ja lastenlääkäri Jarmo Salo, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Seura 42/2014

X