10 kysymystä selkäkivusta: Selkäleikkaus on edessä vain harvoin

Jaa kaverilleTilaa Seura
Selkäleikkaus on vaativa leikkaus, joten leikkauskynnys on korkea. © COLOURBOX
Yksi iso selkäleikkaus on aina parempi kuin monta pientä. Se nostaa osaltaan kynnystä selkäleikkaukseen.

1. Milloin aikuisen selkäkipua hoidetaan leikkauksella?

Selkäkipu saadaan useimmiten rauhoittumaan oireenmukaisella hoidolla ja oikeanlaisella lihasharjoittelulla. Leikkaushoitoa käytetään lähinnä vain, jos selässä on merkittävä virheasento tai hermorakenteiden puristustila.

Yleisin syy alaraajan säteilykipuun on hermojuuren joutuminen puristuksiin lannerangan alueella. Näin voi käydä välilevyrepeämässä, nikamasiirtymissä ja spinaalistenoosissa. Tosin näissäkin tapauksissa kokeillaan ensin kipulääkkeitä ja oikein kohdennettuja lihasharjoitteita. Myös puudutekokeilut ovat mahdollisia.

Kasvain on hyvin harvinainen selkäkivun ja -leikkauksen syy. Selkänikamien kasvaimet ovat lähes aina muun syövän etäpesäkkeitä.

2. Mikä on luudutusleikkaus?

Luudutusta käytetään esimerkiksi silloin, kun selän välilevyt ovat madaltuneet niin, että nikamat osuvat toisiinsa, mistä syntyy asentoa vaihdettaessa kova, puukoniskumainen kipu. Kipu poistuu, kun kulunut nikamaväli luudutetaan. Leikkauksessa kahdesta nikamasta tehdään toiminnallisesti yksi titaaniruuvien, -tankojen ja luusiirteiden avulla.

Luudutusleikkausta voidaan käyttää myös osteoporoosin aiheuttamassa murtumassa silloin, kun ryhti pettää tai kipu jää päälle.

3. Koska selkä leikataan päivystyksessä?

Välitöntä leikkausta tarvitaan, kun selkäkipuun liittyy voimapuutoksia eli kun alaraajan voima heikkenee. Tällöin puhutaan pareesi- tai plegia-oireesta, joista ensimmäisessä lihasheikkous on osittaista. Plegiassa lihasvoima puuttuu kokonaan.

Myös cauda equina -oireet vaativat päivystysleikkauksen. Oireistossa selän keskialueen hermot joutuvat puristuksiin, jolloin virtsarakko ei tyhjene kunnolla ja henkilö joutuu käymään koko ajan vessassa. Oireita voivat olla myös alapään tunnottomuus ja kyvyttömyys pidättää ulostetta.

4. Miksi kynnys selän leikkaushoitoon on korkea?

Selkää ei leikata koskaan diagnosointitarkoituksessa. Vaikka syy selkäkipuun ei paljastuisi kuvantamistutkimuksissa, sitä ei lähdetä etsimään leikkauksella. Selkäleikkauksen perusedellytys on, että kuvantamislöydös ja potilaan kliininen oireisto sopivat yhteen.

Selkäleikkauksessa joudutaan purkamaan tukirakenteita, joten kyseessä on vaativa leikkaus. Kehittyneiden kuvantamistutkimusten, kuten magneettikuvauksen ansiosta leikkauksia tehdään entistä huomattavasti vähemmän. Kokenut kirurgi osaa sanoa kuvan perusteella, hyötyykö selkä leikkauksesta vai ovatko lihasharjoitteet parempi hoito.

Leikkauskynnys on korkea siksikin, että selkäleikkauksissa on parempi tehdä mielellään yksi iso leikkaus kuin korjata tilannetta vuosien kuluessa pienemmillä toimenpiteillä jo arpisessa ympäristössä.

5. Kuinka potilas valmistautuu kiireettömään leikkaukseen?

Lihasharjoitteista on hyötyä aina, kun selässä on ongelmia. Niistä on hyötyä myös silloin, kun selkä päätetään leikata ja odotetaan leikkaukseen pääsyä. Fysioterapeutti varmistaa, että harjoitteet kohdistuvat oikein. Mitä paremmassa kunnossa ihminen on, sitä nopeammin hän kuntoutuu leikkauksesta.

Mahdollisesta ylipainosta kannattaa pyrkiä eroon, sillä se haittaa niveliä ja selkää. Ylipaino hidastaa myös haavan paranemista ja lisää haavatulehduksen riskiä.

Perussairaudet ja verenohennuslääkitys saattavat vaatia käyntiä hoitavalla lääkärillä, mutta nämä otetaan esiin, kun leikkauspäätös on tehty. Tulehdussairaudet estävät leikkauksen.

Kun päätös leikkauksesta on tehty, lääkäri laittaa potilaan jonoon. Leikkaus kuuluu hoitotakuuseen, joten julkisella puolella potilaan pitää päästä leikkaukseen puolessa vuodessa. Tässä ajassa ehtii parantaa omaa kuntoa.

6. Jääkö selkäkipu leikkauspöydälle?

Paikallinen selkäkipu ei poistu koskaan leikkauksella. Sen sijaan alaraajaan säteilevä hermojuurikipu poistuu välittömästi, sillä leikkauksessa hermo vapautetaan pinteestä.

Koska leikkauksessa käsitellään luuta, sen jälkeen on aina paikallista, kipulääkkeillä hoidettavaa kipua. Selkä myös väsyy tavallista helpommin muutaman leikkausta seuraavan viikon ajan.

7. Kuinka pian potilas pääsee sairaalasta kotiin?

Esimerkiksi välilevyleikkauksista valtaosa tehdään varsinkin yksityissektorilla päiväkirurgisesti, jolloin potilas ei yövy sairaalassa. Selän luudutusleikkauksen jälkeen potilas viipyy sairaalassa yhdestä kolmeen yötä.

Sairaalassaoloajat vaihtelevat jonkin verran eri toimenpidepaikoissa.

8. Saako selkää käyttää heti?

Rankaan kohdistuvien leikkausten jälkeen pitää välttää nostamista, ääriasentoja, kuten kiertoliikkeitä ja taivutuksia sekä pitkäkestoista istumista. Rajoitukset ja niiden kesto riippuvat tehdystä toimenpiteestä.

Selkäleikattu potilas saa kuitenkin liikkua heti omin jaloin eikä tarvitse kyynärsauvoja. Kävely parantaa lihasten aineenvaihduntaa ja jouduttaa paranemista.

9. Voiko leikattu selkä kipeytyä uudelleen?

Valtaosa leikkauksella hoidettavista vaurioista on lannerangassa ja siellä kahdessa alimmassa nikamavälissä. Vaikka tässä välissä puristuksissa oleva hermo vapautettaisiin, vuosien kuluessa nikamavälit jatkavat madaltumistaan, ja vaiva voi tulla toiseen kohtaan.

Selkärangan välilevyt rappeutuvat ikääntymisen myötä jokaisella. Pituuden lyheneminen on merkki välilevyjen painumisesta kasaan.

10. Miten selkäkipua ehkäistään?

Kaikkia selkävaivoja ei voi ehkäistä. Osa niistä on perinnöllisiä, osa liittyy ikään ja rangan rappeutumiseen. Rappeuman etenemisvauhti on yksilöllinen, ja siihen voi vaikuttaa liikunnalla.

Verisuonitus katoaa välilevyistä kasvuiässä, jonka jälkeen välilevyt saavat ravintonsa niitä ympäröivistä kudoksista. Ellei aineenvaihdunta kudoksissa toimi kunnolla, välilevyt rappeutuvat tavallista nopeammin. Liike parantaa lihasten aineenvaihduntaa ja ruokkii välilevyjä.

Rankaa tukevien syvien lihasten hyvä kunto ja keskivartalon lihasten hallinta huolehtivat selästä. Selkä tarvitsee myös liikkuvuutta ylläpitävää liikettä. Näitä harjoituksia tehdään esimerkiksi pilateksessa.

Harjoituksia pitäisi jaksaa tehdä säännöllisesti, vuodesta toiseen. Erilaiset keski-iän kolotukset kielivät usein tarpeesta huolehtia oman tukirangan ja lihasten kunnosta.

Asiantuntijana Jari Salo, professori, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, Mehiläinen .

Lue myös:

Miksi selkäkipuinen ei saa istua?

Selkä rakastaa reppua

 

X