Uskaltaako ulkomaisia säilykkeitä syödä?

Jaa artikkeli
Kuva: Colourbox
Botuliini on voimakas myrkky. Botuliinimyrkytyksen voi saada bakteerin saastuttamasta ruosta, yleisimmin säilykkeistä. 
Se on kuitenkin perin harvinaista.

1. Millainen sairaus botulismi on?

Botuliinimyrkky on maailman voimakkain tunnettu myrkky ja botulismi tarkoittaa myrkytystä. Elimistöön joutunut botuliinimyrkky estää lihaksia ohjaavien hermojen viestiaineen, asetyylikoliinin, vapautumista eli se lamaa lihasten toiminnan. Botuliinimyrkkyä tuottaa clostridium botulinum -bakteeri, jota esiintyy yleisesti maaperässä, vesistöjen pohjassa ja kalojen suolistossa. Botuliinimyrkkyä käytetään hyödyksi kosmetiikassa ja lääkeaineena. Esimerkiksi kosmetiikassa käytetyt annokset ovat noin sadasosan myrkyllisestä annoksesta, joten asiantuntevasti käytettynä myrkytysvaaraa ei ole. Tunnettu botuliinimyrkyn tuotemerkki on Botox.

2. Mistä taudin voi saada?

Botulinum-bakteerin saastuttamasta ruoasta, yleisimmin säilykkeistä tai vaikkapa tyhjiöpakatuista kalavalmisteista. Alle yksivuotias lapsi voi sairastua myös altistuessaan botulinum-bakteerin itiöille, joista lapsen suolistossa voi kehittyä myrkkyä tuottavia bakteereita. Siksi alle yksivuotiaille ei suositella hunajaa, mutta vuotta vanhemmille lapsille ja aikuisille itiöistä ei enää vaaraa ole.

Maailmalla esiintyy lisäksi ruiskuhuumeiden käyttäjillä haavabotulismia, jossa botulinum-bakteerit infektoivat haavan ja alkavat tuottaa elimistöön myrkkyä. Suomessa ei ole koskaan raportoitu yhtään haavabotulismitapausta. Botuliinimyrkkyä on luultavasti kohtuullisen helppoa valmistaa botulinum clostridium -bakteerien avulla. Sen käyttöä bioterroriaseena on spekuloitu.

3. Miten suuri määrä esimerkiksi saastunutta ruokaa myrkytykseen tarvitaan?

Tappava annos aikuisella on noin 0,5 milligrammaa eli teelusikallinen botuliinimyrkkyä riittäisi tappamaan noin kymmenentuhatta ihmistä. Viimeisin Suomessa ruoasta johtuva botuliinimyrkytystapaus liittyi italialaisiin oliivisäilykkeisiin. Oliiveja ei yleensä syödä kerralla kovin suurta määrää, joten sairastumisesta voi päätellä, että varsin pieni määrä saastunutta ruokaa riittää aiheuttamaan vaarallisen myrkytyksen.

4. Millaisia oireita botulismiin liittyy?

Botulismista seuraa lihastoiminnan lamaantuminen. Se alkaa kasvolihaksista ja leviää kaulaan ja käsiin. Vakava myrkytys johtaa edelleen hengityksen lamaantumiseen ja sitä kautta tukehtumiseen. Koska lamaantuminen alkaa kasvoista, ensimmäisiä oireita voivat olla nielemisen, puremisen, puhumisen tai silmän liikkeiden vaikeutuminen. Yleensä aivan ensimmäisiä oireita ovat näköhäiriöt tai muut silmien toiminnan häiriöt.

5. Miten pian on mentävä lääkäriin?

Botuliinimyrkky on voimakas hermomyrkky ja siksi se on hengenvaarallista. Yhtäkkiä ilmaantuvat vaikeudet kasvojen lihasten toiminnassa johtuvat lähes aina jostain vakavasta sairaudesta. Tällaisten oireiden ilmaantuessa lääkäriin on syytä hakeutua kiireesti. Botuliinimyrkytyksen oireet alkavat 1–3 päivän kuluttua saastuneen ruoan syömisestä. Mitä suurempi myrkkyannos, sitä no-peammin oireet alkavat.

6. Onko diagnoosin tekeminen vaikeaa?

Botulismin ensioireet saattavat olla lääkärille hankalasti tulkittavia. Oireiden edetessä tauti on kyllä kohtuullisen selkeästi määritettävissä. Diagnoosin tekoa vaikeuttaa botulismin harvinaisuus: useimmat lääkärit eivät ole nähneet koskaan botulismi-potilasta. Diagnoosin varmistamiseen ei myöskään ole olemassa nopeaa laboratorioanalyysiä. Hoitopäätös pitää tehdä ainoastaan oireiden perusteella. Käytännössä hoitopäätöksen tekemiseen osallistuvat sairaalassa neurologi ja infektiolääkäri. Suomessa tavataan vuosittain yksittäisiä botulismitapauksia, mutta viime vuonna ei raportoitu ainuttakaan botuliinimyrkytystä.

7. Miten pitkän hoidon botulismimyrkytys vaatii?

Kun diagnoosi on varmistunut, potilaalle annetaan vastamyrkkyä, botuliiniantitoksiinia. Se ehkäisee elimistössä vielä olevan botuliinimyrkyn vaikutusta. Jos potilaalle tulee hengitysvaikeuksia, häntä hoidetaan hengityskoneessa, kunnes hengitystoiminta alkaa palautua. Vaikeimmissa tapauksissa oman hengitystoiminnan palautuminen voi kestää viikkoja. Tänä vuonna botuliiniantitoksiinia pyritään saamaan kaikkiin yliopistosairaaloihin, jotta hoito voidaan aloittaa mahdollisimman nopeasti.

8. Kuinka moni botulismimyrkytyksen saanut kuolee?

Sata vuotta sitten, kun botulismiin ei ollut päteviä hoitoja, noin kaksi kolmasosaa sairastuneista menehtyi. Nykyisin, etenkin hengityskonehoidon saatavuuden ansiosta, botulismiin kuolee länsimaissa vain 1–2 prosenttia sairastuneista. Voi olla, että osasyy merkittävään kuolleisuuden pienenemiseen on myös se, että hyvän ruokahygienian ansiosta myrkytystilanteissa saadut myrkkyannokset ovat pienempiä kuin sata vuotta sitten.

9. Uskaltaako ulkomaisia säilykkeitä syödä huoletta?

Botulismin riski on niin alhainen, että enemmin kannattaa skarpata muissa asioissa kuin ruveta botulismiriskin takia välttelemään joitain yleisessä käytössä olevia ruokia. Teolliset säilykkeet valmistetaan sellaisissa olosuhteissa ja sellaisilla menetelmillä, ettei botuliinimyrkytyksen vaaraa ole. Clostrium botulinum -bakteerin itiöt sietävät melko hyvin lämpöä. Siksi teolliset säilykkeet lämpökäsitellään yli 120 asteen kuumuudessa. Botuliinimyrkky itsessään tuhoutuu noin 85 asteessa, joten hyvin kuumennetusta ruoasta myrkytystä ei voi saada. Kotisäilönnässä 120 asteen lämpötilan saavuttaminen saattaa olla teollista menetelmää haastavampaa, mutta kotioloissa raaka-aineen puhtauteen on helppo kiinnittää huomiota. Kotisäilykkeiden aiheuttamia botuliinimyrkytyksiäkään ei Suomessa juuri ole ollut.

10. Onko riski botulismiin ulkomailla suurempi kuin Suomessa?

Ehkä teoriassa on. Ulkomailla vaanii kuitenkin niin monia, paljon botulismia suurempia terveysriskejä, kuten liikenteen vaaroja, rabiesta, HI-virusta, hepatiittia sekä lomamatkan liiallista alkoholin käyttöä. Huomiota kannattaakin enemmin kiinnittää niihin, kuin botulismiin sen vähäisen riskin vuoksi. Samat hygieniaperiaatteet, jotka suojaavat yleisiltä taudeilta, antavat suojaa myös botuliinimyrkytykseltä. Suomalaisen sairastuminen botuliinimyrkytykseen ulkomailla on varsin harvinaista.

Asiantuntijana Pertti Sormunen, proviisori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

 

Seura 7/2013

X