Allerginen nuha

Parfyymi pärskityttää, kissankarva kutittaa ja tomu tukkii röörit. 
Kyseessä on mitä ilmeisimmin yliherkkyyden tai allergian aiheuttama nuha.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Parfyymi pärskityttää, kissankarva kutittaa ja tomu tukkii röörit. 
Kyseessä on mitä ilmeisimmin yliherkkyyden tai allergian aiheuttama nuha.
(Päivitetty: )
Teksti: Virve Järvinen

Iän myötä limakalvot kuivuvat ja saattavat herkistyä erilaisille ärsykkeille, kuten pölylle ja hajusteille. Nenää kutittaa, se voi tuntua tukkoiselta ja vuotaa. Arviolta jopa joka toisella keski-ikäisellä ihmisellä on tällainen ei-allergiseksi nuhaksikin kutsuttu yliherkkyysnuha. Syy näihin nenäoireisiin voi olla myös allergiassa, kuten joka viidennellä suomalaisella.

”Useimmiten lapsuuden allergiat helpottuvat aikuisena, mutta allergia voi puhjeta missä iässä tahansa”, sanoo korva-, nenä- ja kurkkutautien, allergologian ja rinokirurgian erikoislääkäri Sari Hammarén-Malmi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä. Jos nenä on tukkoinen ja vuotaa aina siitepölyaikaan tai koiraperheessä vieraillessa, nuha johtuu luultavimmin allergiasta. Punoittavat ja kutisevat silmät viittaavat nekin allergiaan. Ympäri vuoden kiusaava nuha on oire yliherkkyysnuhasta, jota nopeat lämpötilan vaihtelut, veto, rasitus ja vahvat hajut pahentavat.”

”Kun nenä on aina tukossa, nukkuminen on hankalaa ja päivällä väsyttää, silloin tarvitaan lääkäriä.”

Näin tunnistetaan

Allergisessa nuhassa elimistö puolustautuu allergian aiheuttajilta erittämällä vasta-aineita. Yliherkkyysnuhan mekanismit tunnetaan huonosti. Kummassakin nuhatyypissä limakalvoilta vapautuu välittäjäaineita, muun muassa histamiinia, joka aiheuttaa oireet.

Allergia selviää ihopistokokeilla tai mittaamalla vasta-aineet verestä. Allergisen nuhan diagnoosiin tarvitaan aina myös selkeät oireet. Ei-allergisen nuhan diagnoosiin riittävät potilaan kertomus oireista, allergian poissulkeminen ja nenän tutkiminen. Tutkimuksella varmistetaan, etteivät esimerkiksi polyypit tai nenän kuivuus aiheuta oireita.

Näin hoidetaan

Allergista nuhaa hoidetaan kortikosteroidisuhkeilla. Ne vaikuttavat hitaasti, muutaman päivän kuluessa. Jos nenä on kovin tukossa, tuon ajan voi käyttää flunssanuhan hoitoon tarkoitettua avaavaa sumutetta.

Paikallisesti limakalvolle käytettynä kortisoni on turvallista, ja suihketta voi käyttää huoletta koko siitepölykauden ajan. Sitä saa apteekista ilman reseptiä. Jos sitä tarvitsee huhtikuusta syyskuuhun tai ympärivuotisesti, se tulee edullisemmaksi lääkäriltä saadulla reseptillä.
Yliherkkiä ja kuivia nenän limakalvoja hoidetaan puhdistamalla ja kostuttamalla niitä apteekista saatavilla suolavesisuihkeilla, nenäkannuhuuhteluilla sekä öljymäisillä kostutussuihkeilla. Huuhdeltuun nenään voi tiputtaa nenän limakalvoja vahvistavia A-vitamiinitippoja. Sierainten reunamille voi sipaista nukkumaan mennessä panthenolia sisältävää voidetta.
Nenähuuhtelusta on hyötyä myös allergikolle, sillä se poistaa nenän limakalvoilta allergeeneja. Allergiasuihkeet imeytyvät tehokkaimmin terveiltä 
limakalvoilta.

Yleisimmät haasteet

Suun kautta otettavat allergialääkkeet tehoavat nopeasti, jopa puolessa tunnissa. Siksi moni käyttää niitä vasta, kun oireet jo kiusaavat. Paras hyöty niistä saadaan, kun käyttö aloitetaan ajoissa ja niitä käytetään säännöllisesti. Ajoissa aloitettu lääkitys vähentää histamiinin vapautumista, myöhään aloitettu vain lieventää oireita.

Siitepölyallergikon kannattaisi aloittaa lääkitys noin viikkoa ennen odotettuja oireita ja jatkaa sitä oireita aiheuttavan kasvin kukinnan loppuun saakka.
Jotta nenän limakalvot pysyisivät kunnossa, niitä pitää kostuttaa silloinkin, kun oireita ei ole.
Suomessa kuiva sisäilma tekee hallaa nenän limakalvoille. Myös vaihdevuodet kuivattavat nenän limakalvoja, mikä tahtoo unohtua ja nenä jäädä hoitamatta.

Ennuste

Taipumus allergiaan on ja pysyy. Yhteiselo allergian aiheuttajan kanssa voi saada elimistön sietämään sitä, jolloin allergiaoireet lievenevät tai jäävät kokonaan pois.

Allergiset reaktiot heikkenevät yleensä iän myötä – myös silloin, kun allergia puhkeaa aikuisena.
Yliherkkyysnuha tahtoo pahentua vanhemmiten, koska limakalvojen luonnolliset kostutus- ja suojausmekanismit heikentyvät ikääntyessä.

Riskit

Hoitamaton allerginen nuha altistaa astmalle, ja niin tapahtuu 20–30 prosentille sitä potevista. Allergisen nuhan huolellinen hoito ehkäisee astmaa. Ellei ole ihan varma allergian aiheuttajasta, kannattaa pyytää lähete allergiatesteihin. Voimakas altistuminen jollekin allergiaa aiheuttavalle proteiinille saattaa puhkaista allergian, joten aiempi, toistakymmentä vuotta sitten tehty allergiatesti ei kerro mitään nykytilanteesta.

Näin voi suojautua

Allergian puhkeamista ei voi estää. Se syntyy perimän ja ympäristön vuorovaikutuksesta. Yliherkkyysnuhalta voi välttyä tai ainakin oireita helpottaa, kun huolehtii nenän limakalvojen kunnosta.

Lääketieteen tohtori Sari Hammarén-Malmi työskentelee Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoito-piirissä.

Viva 4/2015 

Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti

X