Kauhea monikemikaaliyliherkkyys laukesi, kun Katja asui hometalossa

Jaa artikkeliTilaa Seura
Vielä reilu vuosi sitten Katja Bloigu käytti hajuvesiä. Nykyään se on täysin mahdotonta. © Sampo Korhonen
Katja Bloigun monikemikaaliyliherkkyys puhkesi lattiavahasta. Herkistymisen jälkeen normaali arki on käynyt haasteelliseksi.

Katja Bloigu, 43, asui lapsena hometalossa. Erilaiset allergiat kuuluivat kuin normaaleina asioina elämään. Aikuisena altistuminen sai uuden käänteen, kun Katjalla puhkesi monikemikaaliyliherkkyys.

Tähän havahduin

Koko nuoruuteni kärsin allergisesta nuhasta sekä erilaisista eläin- ja siitepölyallergioista. Opin kuitenkin elämään niiden kanssa, ja pidin terveydestäni hyvää huolta monin eri tavoin.

Vuosi sitten olin palaamassa kerrostaloasuntooni, kun rappukäytävässä vastaan tuli kammottava haju. Iholla ja silmissä kihelmöi, ja tuntui kuin kielessä ja kitalaessa olisi ollut neuloja. Henkeä pidätellen pääsin asuntooni, mutta sama haju oli levinnyt kaikkialla asuntoon. Hengitys tuntui salpautuvan.

Oivalsin, että haju tuli porraskäytävän vahauksessa käytetyistä aineista. Vielä samana iltana minun oli pakko muuttaa kaverini luokse.

Monikemikaaliyliherkkyys-tietoa etsimässä

Vahauspäivän jälkeen huomasin, että hajuaistini oli muuttunut äärimmäisen tarkaksi. Haistoin kaiken paljon voimakkaampana kuin aiemmin. Ihmisten haju- ja partavedet haistoin monen kymmenen metrin päästä. Kun kuljin yleisen vessan ohi, haistoin virtsan hajun kiinni olevien ovien takaa. Elämä muuttui lähes sietämättömäksi.

Aloin etsiä netistä lisätietoa asiasta. Ymmärsin, että lyhytaikainen altistuminen lattian vahauksessa käytetyille aineille, kuten limoneenille ja akrylaatille, oli laukaissut minulla monikemikaaliyliherkkyyden.

Noin puolet hometalossa asuneista alkaa saada aikuisena jonkin laukaisevan tekijän seurauksena kemikaaleista oireita. Olin siis tyypillinen tapaus.

Liityin jäseneksi hajuste- ja kemikaaliyliherkkien potilasjärjestöön, josta sain lisätietoa.

Parantavaa hoitoa monikemikaaliyliherkkyyteen ei ole, vaan ainoa tapa pysyä kunnossa on välttää oireita aiheuttavia kemikaaleja. Vaikka sairastuneita on paljon, monikemikaaliyliherkkyys ei ole saanut virallisesti sairauden leimaa, ja lääkäreillä on hyvin vähän tietoa asiasta.

Selviytymiskeinot löytyivät

Huomasin nopeasti, että arjessa haasteellisinta on matkustaminen julkisissa liikennevälineissä ja oleminen pitkään tiloissa, joissa on paljon ihmisiä. Työni vuoksi joudun tekemään molempia, ja siksi etsin keinoja pystyäkseni jatkamaan normaalia elämääni.

Julkisissa liikennevälineissä pystyn matkustamaan apuvälineiden avulla. Pidän kaulassa ionisaattoria, joka puhdistaa hengitysilmaa 30 senttimetrin säteellä. Lisäksi minulla on kasvojen edessä pidettävä hengityshuivi, jossa on aktiivihiilisuodatin. Sieraimiin laitan yleensä korvatulpat. Olen varmasti erikoinen näky junassa, mutta kukaan ei ole koskaan kysynyt mitään.

Etsin paljon myös tietoa ruoasta ja tein muutoksia ruokavaliooni. Pyrkimyksenäni on syödä mahdollisimman puhdasta ruokaa, joka ei enää kuormita kehoa enempää.

Tässä ja nyt

Työskentelen uravalmentajana ja viime syksynä pyysin itse, että työaikaani lyhennettäisiin. En enää jaksanut työskennellä ihmisten parissa joka päivä. Nykyään valmennan parina päivänä viikossa, loppuajan työskentelen tutkijana.

Sairastumisen jälkeen olen etsinyt sopivia keinoja jatkaa elämääni. Vietän mahdollisimman paljon aikaa ulkona, jolloin hengittäminen on helppoa. Usein otan läppärin mukaan jonnekin puistoon, sillä töitä voi hyvin tehdä ulkonakin. Myös ystävyyssuhteita hoidan usein niin, että menemme ulos kävelemään.

Olen joutunut luopumaan monista asioista, mutta samalla tunnen vapautuneeni. Joudun pitämään elämän hyvin yksinkertaisena. Se tuntuu todella hyvältä.

Lue lisää:

Hajusteyliherkkyys pahenee koko ajan

Veera sai hiusväristä vesikelloja

Kotilääkäri: Tuoksuyliherkkyys

X