Kuinka haitallista katupöly on?
Pian koittavat hiekkahässäkät saavat nenät ja silmät vuotamaan. Katupöly sisältää monenlaisia hiukkasia, joiden vaarallisuudesta ihmiselle ei ole tarkkaa tietoa.
1. Mikä katupölyn sisältämistä hiukkasista on haitallisinta?
Katupölyssä on hiekoitushiekkaa, asvalttimurua ja suolauksen jäämiä. Lisäksi ajoneuvojen kulumisesta, esimerkiksi nastoista, renkaista ja jarruista, syntyy hiukkasia. Mukaan sekoittuu myös eloperäistä ainesta, kuten siitepölyä, bakteereita ja hienoksi jauhautuneita kasvijäännöksiä. Suurimpien hiukkasten pinnoilla voi olla myös pieniä pakokaasuhiukkasia.
Tutkimuksissa ei ole vielä selvinnyt, mikä hiukkasista on ihmiselle haitallisin, todennäköisesti haitallisuus on monen tekijän yhteisvaikutusta. Maaperästä lähtöisin olevat hiukkaset voivat yksinkin olla haitallisia. Esimerkiksi aavikoilta ihmisasutuksiin leviävä hiekkapöly on yhdistetty moniin terveyshaittoihin.
2. Millaisia oireita katupöly aiheuttaa?
Ärsytysoireita kuten nuhaa, tukkoisuutta, yskää, silmien kutinaa ja vuotamista, voi tulla kenelle tahansa. Katupöly voi pahentaa perussairautta kuten astmaa tai sydänsairautta, jolloin seurauksena voi olla hengenahdistusta tai rintakipua ja tavanomaista suuremmalle lääkitykselle on tarvetta. Toisaalta oireiden ja vakavampien terveyshaittojen ehkäisemiseksi on peruslääkitys syytä ottaa tunnollisesti myös katupölyaikana.
3. Ketkä ovat suurimmassa riskiryhmässä?
Yleisesti ottaen pienet lapset ja vanhukset ovat alttiita saamaan haittoja erilaisista hiukkasista, ja tämä pätee myös katupölyyn. Vakaville vaikutuksille herkkiä ovat erityisesti kroonisesti sairaat, kuten astmaatikot sekä sydän- ja verisuonitauteja, kuten sepelvaltimotautia sairastavat ja keuhkoahtaumataudista kärsivät. Pahimmillaan altistuminen katupölylle voi pahentaa perussairautta niin paljon, että tarvitaan sairaalahoitoa. Myös kuolemia on raportoitu. Tämän vuoden aikana odotetaan uutta, suomalaista tutkimustietoa katupölyn pitkäaikaisvaikutuksista.
4. Kuinka haitallista katupöly on terveydelle?
Tuoreet tutkimustiedot kotimaasta ja ulkomailta osoittavat, että katupölystä aiheutuu monenlaista terveyshaittaa ihmiselle. Aikaisemmin katupölyä pidettiin vain väliaikaisena ärsytyshaittana. Pölyn hengittäminen aiheuttaa keuhkoissa paikallisen tulehduksen, joka pahentaa astmaa ja keuhkoahtaumatautia. Verenkierrossa leviävä tulehdus voi aiheuttaa sydänsairauden pahenemisen. Keuhkoissa olevien hermopäätteiden kautta hiukkaset voivat vaikuttaa myös tahdosta riippumattomaan eli autonomiseen hermostoon ja sitä kautta sydämen rytmiin. Vuosia jatkuvan katupölyaltistumisen vaikutuksista ei vielä tiedetä.
5. Miten katupölyltä voi suojautua?
Paras keino olisi pysytellä sisällä. Katupölyn hiukkaskoko on sen verran suurta, ettei se pääse sisälle samoin tavoin kuin pienen hiukkaskoon pakokaasu. Autolla ajaessa kannattaa pitää ikkunat kiinni, samoin kotona. Kengissä pölyä kulkeutuu myös sisätiloihin, mutta sitä voi torjua siivouksella. Pyykit kannattaa kuivata sisällä ja välttää vilkkaiden teiden läheisyydessä liikkumista. Koska katupöly on autoilun aikaansaannosta, on suositeltavaa liikkua polkupyörällä. Jos kuuluu sairauden vuoksi riskiryhmään, pahimpaan katupölyaikaan pyöräilyä voi olla tarpeen välttää. Mitä useampi jättää autoilun pölyaikaan väliin, sitä vähemmän pölyä nousee ilmaan. Riskiryhmiin kuuluvat voivat myös parantaa kodin sisäänottoilman suodatusta tai käyttää siirrettävää ilmanpuhdistinta.
6. Kumpi on kaupungeissa allergisen kannalta suurempi ongelma: katu- vai siitepöly?
Siitepöly, jos sille on allerginen. Katupöly itsessään on yleensä suhteellisen vähän allergeeni. Toki allerginen voi kärsiä katupölystä erityisen paljon siksi, että pölystä aiheutuu lisäksi ärsytysoireita, joita jo pelkkä siitepöly aiheuttaa aivan riittävästi. Pakokaasuhiukkasten on myös osoitettu lisäävän siitepölyn allergista vaikutusta, mutta on epäselvää, onko katupölyllä vastaavaa voimistavaa vaikutusta.
7. Milloin on pahin katupölyaika?
Aika vaihtelee jonkin verran vuosittain. Siihen vaikuttaa se, milloin tiet sulavat ja kuivavat. Suurimmassa osassa maata pahin aika on maalis-huhtikuussa, ja mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä myöhempään. Katupölyaika alkaa lumien sulamisen jälkeen kadun kuivuessa. Ilmassa on pölyä eniten siivouksen aikana. Katupöly on kaikkien taajamien ongelma: pienissäkin taajamissa voi vilkkaan kadun varrella olla huomattavia hiukkaspitoisuuksia.
8. Miten pölyämistä voi vähentää omilla toimilla?
Keinoja ei ole paljon, mutta oma piha ja pihatie kannattaa puhdistaa keväällä ajoissa. Pölyaikaan kannattaisi välttää autolla ajamista, sillä sen lisäksi, että autot ovat syynä katupölyhiukkasten muodostumiseen, ne myös nostavat pölyn ilmaan. Kaupunkiautoilijoiden kannattaisi vaihtaa nastarenkaat kitkarenkaisiin, sillä iso osa katupölyongelmasta johtuu nastarenkaiden teitä kuluttavasta vaikutuksesta. Jos nastarenkaita käyttää, ne pitäisi vaihtaa keväällä ajoissa kesärenkaisiin, ja syksyllä niitä ei pitäisi ottaa liian aikaisin käyttöön.
9. Miten katujen puhdistuksesta aiheutuvaa pölyämistä voidaan vähentää?
Keinot ovat jo hyvin tiedossa, mutta koko ajan kehitetään entistä tehokkaampia teknisiä ratkaisuja, joilla hiekoitushiekka voitaisiin poistaa kaduilta. Pölyn sitomiseen voidaan käyttää suolaliuosta ennen varsinaista hiekoitushiekan poistoa, joka pitäisi aloittaa ajoissa. Usein siivoamista lykätään, kun odotellaan vielä yöpakkasia. Kaupungeissa pitäisi varautua siihen, ettei yksi kerta välttämättä riitä. Siitä tulee toki kustannuksia, mutta kustannuksia tulee myös ihmisten sairastumisesta.
Pääperiaate hiekan poistamisessa on, että se poistetaan märkänä. Lehtipuhallinta työhön ei saa käyttää. Hiekoitusvaiheessa olisi hyvä valita hiekka, joka ei herkästi murene. Lisäksi siitä pitäisi pesemällä poistaa hieno aines ennen käyttöä.
10. Millaisia Suomen katupölyarvot ovat verrattuna Euroopan muihin kaupunkeihin?
Kevätpölyongelma vaivaa pohjoisia alueita, joissa käytetään hiekoitushiekkaa ja nastarenkaita. Katupölyä on toki muissakin maissa, mutta meillä katupölyn osuus on muita hiukkasia suurempi. Vuositasolla Suomen katupölypitoisuudet ovat varsin alhaisia. Ainoastaan keväällä Suomen katupölylukemat yltävät samalle tasolle Keski- ja Etelä-Euroopan maiden kanssa. Mikäli katupölyn määrää voitaisiin vähentää, vähenisivät ihmisen saamat kaikki hiukkasaltistukset huomattavasti.
Asiantuntijana Timo Lanki, johtava tutkija, dosentti, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ympäristöterveyden osasto, Kuopio.
Seura 11/2013