Kuinka tehokkaita luontaistuotteet ovat?

Jaa artikkeliTilaa Seura
Kun uni viipyy ja vatsa temppuilee, apu voi löytyä luontaistuotteesta. Moni käyttää niitä ennaltaehkäisyyn.

1. Millaisiin vaivoihin luontaistuotteita käytetään eniten?

Luontaistuotteita käytetään tavallisimmin lievien vaivojen hoitoon. Useimmiten niihin turvaudutaan suoliston toimintahäiriöissä ja monesti lääkärin suosituksesta. Moni käyttää niitä säännöllisesti ennaltaehkäistäkseen vatsavaivoja. Univalmiuden lisäämiseen ja lievän unettomuuden hoitoon sekä flunssan hoitoon tarkoitetut rohdokset ovat myös suosittuja.

2. Mitä aineita eniten myydyimmistä tuotteista löytyy?

Vatsan toimintaa tasapainottavat valmisteet ovat kuituvalmisteita, jotka sisältävät erilaisia liukenemattomia ja liukoisia kuituja. Esimerkiksi Plantago ovata -kasvin siemenistä saatu kuitu lisää ulostemassaa. Unettomuutta helpotetaan valeriaanaa ja flunssaa punahattua sisältävillä valmisteilla.

3. Mihin luontaistuotteiden teho perustuu?

Arviolta puolet käytössä olevista lääkkeistä on alun perin kasvikunnasta peräisin, kuten vaikka sydänlääke digoksiini. Sen valmistuksessa on alun perin käytetty Digitalista eli sormustinkukkaa.

Kasvirohdokset sisältävät aktiivisia aineita ja niillä on vaikutuksia elimistön toimintoihin – joissain tapauksissa samalla tavoin kuin lääkkeillä. Ne muuttavat elimistön toimintaa lievittämällä, parantamalla tai ehkäisemällä sairautta.

4. Voiko luontaistuotteella korvata lääkkeen?

Lievien, tilapäisten oireiden hoidossa voi. Mutta jos kyse on vakavasta ja säännöllistä hoitoa kaipaavasta sairaudesta, tarvitaan lääkärin määräämiä lääkkeitä.

Joskus rohdos voi olla ainoa tapa hoitaa tiettyä vaivaa. Esimerkiksi alaraajojen laskimoiden lievään vajaatoimintaan käytetään hevoskastanjauutetta sisältävää valmistetta, joka vähentää laskimoiden läpäisevyyttä. Vastaavaa tuotetta ei varsinaisissa lääkkeissä ole.

5. Miksi apteekissa puhutaan kasvirohdoksista?

Yleiskielessä puhutaan luontaistuotteista ja luontaistuotteiksi mielletään kasviperäiset, lääkkeitä muistuttavat valmisteet. Mutta virallinen termistö on toinen. Apteekissa kasveista peräisin olevat valmisteet ovat kasvirohdosvalmisteita, perinteisiä kasvirohdosvalmisteita tai ravintolisiä. Euroopan lääkevirasto määrittelee perinteiset kasvirohdosvalmisteet ja kasvirohdosvalmisteet, jotka rinnastetaan lääkkeisiin. Perinteiset kasvirohdosvalmisteet voivat sisältää kasvien lisäksi vitamiineja ja kivennäisaineita. Kasvista peräisin olevia aineita voi olla myös ravintolisissä, mutta ravintolisät rinnastetaan elintarvikkeisiin.

6. Miksi niitä myydään apteekissa?

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea ja Euroopan lääkevirasto EMA myöntävät kasvirohdosvalmisteille myyntiluvat ja valvovat niiden koostumusta ja myyntiä. Myyntiluvan saaneen valmisteen tulee esimerkiksi sisältää vaikuttavaa ainetta pakkauksessa luvattu määrä eikä se saa sisältää epäpuhtauksia. Myyntiluvan saaneita kasvirohdosvalmisteita ei saa myydä muual-la kuin apteekissa siksi, että niiden käyttö vaatii ammattilaisen opastusta.

Yleiskielessä myös ravintolisistä puhutaan luontaistuotteina. Niiden valvonta kuuluu Elintarvikevirasto Eviralle ja niitä voi ostaa muun muassa ruokakaupoista.

7. Ovatko luontaistuotteet turvallisia?

Kasvirohdosvalmisteet valmistetaan kasveista ja nykyään pitkälti samoin vaatimuksin kuin lääkkeet. Kasvirohdokset voivat olla hyvin luonnonmukaisia, vaikka jauheita tai liuoksia, mutta vaikuttava aine voidaan myös puhdistaa kemiallisesti. Myyntiluvallisten kasvirohdosvalmisteiden viljelyä, keruuta, käsittelyä ja valmistusta valvotaan tarkasti muun muassa tuotteiden tasalaatuisuuden varmistamiseksi. Ravintolisillä ei vastaavaa ennakkovalvontaa ole, ja vastuu on enemmän tuotteen valmistajalla, maahantuojalla ja markkinoijalla. Mutta tunnettujen valmistajien ravintolisiin kyllä voi luottaa.

8. Voiko luontaistuotetta käyttää yhtä aikaa lääkkeen kanssa?

Luontaistuotteet voivat sekä heikentää että voimistaa käytössä olevan lääkkeen vaikutuksia. Saman vaivan hoitoon tarkoitettua lääkettä ja rohdosta ei yleensä saa käyttää yhtä aikaa. Mäkikuisma voimistaa sen kanssa yhtä aikaa käytettyjen masennuslääkkeiden haittoja ja voi aiheuttaa serotoniinisyndrooman. Siinä elimistön serotoniini nousee liikaa ja seurauksena voi olla vakavia haittavaikutuksia, muun muassa sekavuutta, kuumetta ja sydämen toiminnan muutoksia.

Lääkkeen ja rohdoksen yhtäaikaisesta käytöstä pitää aina kysyä lääkäriltä ja vielä apteekistakin. Esimerkiksi verenohennuslääkkeillä on yhdessä rohdosten kanssa haitallisia yhteisvaikutuksia. Myös leik-kaukseen menevän potilaan tulisi jättää rohdokset pari viikkoa ennen toimenpidettä, koska ne saattavat lisätä vuotoriskiä tai reagoida haitallisesti yhdessä puudutus- ja nukutuslääkkeiden kanssa.

9. Saako lasta hoitaa luontaistuotteilla?

Useat asiantuntijat eivät suosittele rohdosvalmisteita lapsille lainkaan. Euroopan lääkeviraston ohjeissa niiden käyttö kielletään yleensä alle 12-vuotiailta, joissain rohdoksissa alle 18-vuotiailta. Pikkulapselle ei rohdoksia tule antaa lainkaan. Myös raskaana olevien ja imettävien naisten tulisi välttää niiden käyttöä.

Allergikon kannattaa olla varovainen, sillä rohdokset voivat sisältää heille sopimattomia valkuaisaineita.

Maksan tai munuaisen vajaatoimintaa potevalle ei rohdoksia suositella, sillä toiminnaltaan heikentyneet maksa tai munuainen eivät poista elimistöstä vieraita aineita terveiden elinten tavalla. Kun vaikuttavien aineiden pitoisuudet elimistössä kasvavat, myös niihin liittyvät haitat lisääntyvät. Vanhetessa munuaisten toiminta heikkenee jokaisella, joten ikääntyneiden tulee käyttää rohdoksia varoen.

10. Uskaltaako luontaistuotteita ostaa ulkomailta?

Kotimaan kivijalka-apteekkia edullisempi hinta houkuttelee hankkimaan rohdoksia ulkomailta ja netistä. Rohdoksia uskaltaa hankkia Euroopan alueelta ja sikäläisestä apteekista, jos tuote on ennestään tuttu ja tunnetun valmistajan. Maanosamme ulkopuolelta ja varsinkaan netistä en niitä hankkisi. Netissä myytävien tuotteiden vaikuttava aine saattaa esimerkiksi olla eri kuin minä sitä myydään. Tehon lisäämiseksi tuotteisiin voi olla esimerkiksi lisätty lääkeaineita tai niitä muistuttavia aineita.

Asiantuntija Leena Äyräpää, farmaseutti, 
rohdos-valmisteiden koordinaattori, Yliopiston Apteekki.

Seura 20/2014

X