Kuinka usein voi saunoa?

Jaa artikkeliLähetä vinkki
Humalassa ei pidä saunoa ja myös kuumeisensa saunominen voi olla vaarallista. Muuten saunomisesta voi nauttia vaikka joka päivä.

1. Miten saunominen vaikuttaa ihmiseen?

Elimistön sisäosien lämpötila nousee saunassa runsaan asteen, mutta ihon lämpötila useita asteita. Ihon verisuonet laajenevat ja ihoon suuntautuu huomattavasti normaalia enemmän sydämen pumppaamasta verimäärästä: normaalissa huoneenlämmössä ihoon suuntautuu noin kymmenen prosenttia ihmisen verimäärästä, mutta saunassa jopa 70 prosenttia. Samalla verisuoniston kokonaistilavuus kasvaa. Sydämen lyöntitiheys nousee ja sen ansiosta verenpaine ei pääse laskemaan. Saunassa pulssi voikin jopa kaksinkertaistua. Vaikutukset sydämeen ja verenkiertoon ovat kuitenkin melko lyhytaikaisia ja palautuvat, kun elimistö saunan jälkeen viilenee.

2. Kuivattaako saunominen ihoa?

Saunominen ja pelkällä vedellä peseytyminen kuivattavat ihoa melko vähän. Saunoa voi usean kerran viikossa, ellei pese ihoa liian voimakkailla pesuaineilla. Myös atoopikko voi saunoa usein, kunhan ei käytä saippuaa tai pesuharjaa. Lisäksi on tärkeää rasvata iho heti kuivaamisen jälkeen. Kun voidetta levittää vielä hiukan nihkeälle iholle, ihoon sidotaan samalla peseytymisestä jäänyttä kosteutta.

3. Kuinka usein voi saunoa?

Niin usein, kun se tuntuu mukavalta. Runsaallakaan saunomisella ei ole terveyshaittoja. Elimistö toipuu nopeasti, vaikka saunoisi joka päivä, niin kuin suomalaiset esimerkiksi mökillä tekevät. Elimistö kyllä varoittaa, jos saunominen on haitallista. Saunan tärkein terveydellinen vaikutus on monen mielestä sen rentouttava vaikutus. Syyksi on esitetty muun muassa hyvää mieltä tuottavien hormonien eli endorfiinien lisääntynyt eritys, mutta tieteellisestä näkökulmasta yksimielisyyttä asiasta ei ole.

4. Voiko heti ruokailun jälkeen mennä saunaan?

Voi, mutta ei kannata. Raskaan aterian jälkeen ruoansulatuselimistö tarvitsee paljon verta, mikä haittaa saunassa normaalisti tapahtuvaa verenkierron suuntautumista ihoon. Heti ruoan jälkeen saunominen voi aiheuttaa epämiellyttävän olon, mutta ei se varsinaisesti ole vaarallista.

5. Onko kuumeessa saunominen vaarallista?

Saattaa olla. Mikäli kuume johtuu virustaudista, saunan aiheuttama fyysinen rasitus lisää vaaraa, että tauti kehittyy sydänlihastulehdukseksi. Kuumeisena ei pitäisi saunoa, sillä elimistössä on silloin jo lämpörasitus, eikä sitä pitäisi enää saunalla lisätä. Jos päällä on yleisinfektio eli olo on kurja ja on lihaskipuja, saunaan ei kannata mennä, vaikka kuumetta ei olisikaan. Allergisessa tukkoisuudessa saunominen voi auttaa, sillä lämpö voi rentouttaa keuhkoputkea ja siten helpottaa hengittämistä, mutta voimakkaamman vaikutuksen saa aikaan höyryhengityksellä.

6. Voiko sydänsairas saunoa?

Kyllä voi. Sauna rasittaa elimistöä saman verran kuin reipas kävely. Jos sydänsairaus on niin vakava, että oireita tulee kävellessä, saunan aiheuttama rasitus voi olla liian suuri. Toisaalta tiedetään, että saunominen helpottaa sydämen vajaatoiminnan oireita. Saunassa verisuonet laajenevat ja samalla virtausvastus pienenee. Silloin sydän pystyy pumppaamaan verta vähemmällä voimalla. Sydänsairaan tulee silti saunoa varoen ja elimistönsä viestejä erityisen herkästi kuunnellen. Myös kun aloittaa uuden lääkityksen, kannattaa saunominen aloittaa varovaisesti ja seurata reaktioita. Esimerkiksi beetasalpaaja leikkaa sydämen pulssista kovimmat huiput pois. Se voi saunassa estää sydäntä korjaamasta pulssia riittävästi ylöspäin. Seurauksena voi olla verenpaineen voimakas lasku ja pyörtyminen.

7. Voiko saunominen vähentää hengitystieinfektioita?

Toistaiseksi ei ole osoitettu, että saunominen estäisi esimerkiksi flunssaan sairastumista, vaikka tällainen väite usein esitetäänkin. Säännöllisesti saunovat ihmiset usein väittävät pysyvänsä terveenä saunomisen ansiosta. Itävallasta tehtiin 1980-luvulla tutkimus, jonka mukaan saunominen olisi vähentänyt infek-tioita, mutta sen jälkeen yksikään toinen tutkimus ei ole tulosta pystynyt toistamaan.

8. Voiko se, ettei ennen innokas saunoja jaksakaan enää saunoa, kertoa sairaudesta?

Kyllä voi. On syytä mennä tutkimuksiin, jos elimistön toiminnoissa huomaa selittämättömiä muutoksia. Väsymys ja voimattomuus saunassa voivat olla merkkejä siitä, ettei sydämen toimintakyky ole kunnossa. Mutta ne voivat olla merkkejä myös muista terveysongelmista, kuten anemiasta tai kroonisesta tulehduksesta. Korkea verenpaine heikentää sydämen toimintaa pitkällä aikavälillä, mutta saunomista sen ei pitäisi estää, koska verenpaine yleensä laskee saunassa.

9. Miten paljon saunomisen jälkeen pitäisi juoda vettä?

Niin paljon, että jano lähtee. Tavanomaisen puolesta tunnista tuntiin kestävän saunomisen aikana menetetään nestettä puolesta litrasta litraan. Saunomishien suolapitoisuus on melko alhainen, joten suolatasapaino säilyy, vaikka juo vain vettä. Sinänsä ei ole haittaa saunan jälkeen juoda mehua tai limsaa, ellei kaloreiden rajoittamiselle ja painontarkkailulle ole tarvetta. Olutta kannattaa juoda vasta selkeästi saunomisen jälkeen. Olut lisää jonkin verran virtsaneritystä, joten runsaan saunomisen ja hikoilun jälkeen on hyvä juoda myös vettä. Nestettä olisi paras nauttia pienissä erissä saunomisen lomassa, esimerkiksi lasillinen jokaisella vilvoittelukerralla.

10. Miksi saunaan ei pitäisi mennä humalassa?

Humala heikentää toimintakykyä ja lisää saunatapaturmien vaaraa. Etenkin vahva humala sumentaa elimistön kyvyn havaita liika lämpö ja reagoida siihen. Hyvin suuri osa saunakuolemista, joita on muutama kymmen vuosittain, tapahtuu voimakkaasti humalaisille. Alkoholilla on merkittävä vaikutus myös hukkumisiin. Saunasta ei koskaan pitäisi mennä kylmään veteen suoraan. Varsinkin korkeasta verenpaineesta kärsiville piikkimäinen verenpaineen nousu voi olla kohtalokas. Ennen veteen menoa kannattaa vilvoitella muutama minuutti. Senkään jälkeen veteen ei pitäisi mennä kasvot edellä, koska kasvojen kastelu aiheuttaa kolmoishermoärsytyksen, joka puolestaan voi aiheuttaa sydämen rytmihäiriön.

Asiantuntijana Lasse Viinikka, professori, tutkimusjohtaja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoito-piiristä. Viinikka on myös Suomen Saunaseuran kunniapuheenjohtaja.

Seura 24/2013

X