Miksi rahapelit koukuttavat? Entä voidaanko riippuvuutta hoitaa? Näin vastaa asiantuntija 10 kysymykseen

1. Kuinka nopeasti rahapeliriippuvuus kehittyy?

Rahapeliongelmien syntyyn ja vaikeusasteeseen vaikuttavat sekä pelien ominaisuudet että pelaajan persoonallisuuden piirteet, so-siaaliset tekijät ja ympäristö. Aktiivinen rahapelaaminen, jollaiseksi arvioidaan vähintään kolme kertaa viikossa tapahtuva pelaaminen, saattaa muuttua hyvinkin nopeasti rahapeliongelmaksi. Ongelma voi toisinaan kehittyä vaikea-asteiseksi peliriippuvuudeksi. Kaikilla pelaaminen ei kuitenkaan lähde lapasesta. Taipumus riippuvuushäiriön kehittymiselle on yksilöllinen.

2. Mikä pelaamisessa koukuttaa?

Yksi tunnetuimmista rahapeliongelman kehittymiselle altistavista riskitekijöistä on rahapelaamisen aloitusikä: ongelmista kärsivät ovat usein aloittaneet rahapelaamisen jo varsin nuorella iällä. Tästä syystä lapsia pyritään Suomessa suojelemaan pelaamisen ikärajalla. Ikärajavalvonta on sekä pelipaikkojen ylläpitäjien että lasten vanhempien vastuulla. Pelissä itsessään sen sisältämät tietyt elementit, kuten nopeatempoisuus, näyttävät lisäävän pelin koukuttavuutta. Nopeatempoisia pelejä ovat esimerkiksi rahapeliautomaattipelit ja monet kasinopelit.

3. Millaisia oireita rahapeliriippuvuuteen liittyy?

Rahapelaamisen olennaisin piirre on toistuva rahapelaaminen, joka vain lisääntyy, vaikka siitä seuraa yhä pahenevia vastoinkäymisiä. Haittojen vaikeusasteen perusteella puhutaan riskipelaamisesta, rahapeliongelmasta tai rahapeliriippuvuudesta. Riippuvuudesta puhutaan, kun pelaaminen on niin pakkomielteistä, ettei pelaaja enää kykene kontrolloimaan sitä ja alkaa laiminlyödä velvollisuuksiaan. Riippuvuuden ensioireita ovat useimmiten rahan- ja ajanhukka. Pelaamiseen kuluu suhteettoman paljon aikaa ja rahaa – pelaaja saattaa viihtyä pelikoneella jopa ympäri vuorokauden. Kuukauden palkka saattaa huveta hetkessä ja sen jälkeen voidaan siirtyä lainaamaan rahaa. Pitkään jatkuessaan peliriippuvuus voi aiheuttaa univajetta tai pitkästä istumisesta aiheutuvia lihasoireita. Myös paino voi vaihdella: osa unohtaa syödä ja laihtuu, osa taas lohduttautuu hä-viöiden jälkeen syömällä ja lihoo. Liitännäisongelmina voi olla päihteiden ja pitkien pelisessioiden vuoksi piristeiden käyttöä, ahdistusta, masennusta ja syyllisyyden tunteita.

4. Onko läheisten helppo havaita peliriippuvuutta?

Rahapeliriippuvuus pysyy usein pitkään salassa, koska melkein missä tahansa voi pelata. Suomessa peliautomaatteja on kaikkialla ja raaputusarpoja saa ostettua jopa joidenkin apteekkien kassoilta. Lisäksi netin kautta voi pelata milloin ja missä vain, vaikka töissä. Usein pelaamista salaillaan pelitositteita piilottelemalla, velkaantumisesta johtuvia karhukirjeitä tuhoamalla sekä liioittelemalla mahdollisia voittoja ja vähättelemällä hä-viöitä. Rahapelaaminen pysyykin usein pitkään salassa läheisiltä ja paljastuu vasta, kun se aiheuttaa jo vakavia taloudellisia pulmia tai vaikkapa työ- tai opiskelupaikan menetyksen.

5 .Tunnistetaanko peliriippuvuus riittävän ajoissa?

Rahapeliongelmien hoidossa varhainen tunnistaminen ja tehokas hoitoonohjaus ovat tärkeitä. Silloin tilanne saadaan haltuun ennen kuin rahapelaaminen ehtii aiheuttaa vakavia ongelmia. Rahapeliriippuvuuteen liittyy häpeää ja salailua, joten sitä ei ole sen paremmin läheisten kuin tervey-denhuollon ammattilaistenkaan helppoa havaita. Pelaajat eivät itse useinkaan hae aktiivisesti ongelmaansa apua ennen kuin pelaaminen on aiheuttanut velkaantumista ja muita ongelmia, kuten ongelmia perhesuhteissa.

6. Voidaanko rahapeliriippuvuutta hoitaa?

Kyllä. Ensimmäinen laaja, tutkimukseen perustuva rahapeliongelman seulontaa, arviointia ja hoitoa käsittelevä käypä hoito -suositus julkaistiin reilut kaksi vuotta sitten Australiassa. Siinä suositellaan erityisesti kognitiivista käyttäytymisterapiaa käytettäväksi rahapeliongelmien hoidossa. Hoidossa on tärkeää, että se perustuu menetelmiin, joiden tiedetään olevan hyviä ja joilla saavutetaan pitkäkestoinen apu rahapeliongelmien hoidossa.

7. Onko rahapeliriippuvuuden hoitoon lääkettä?

Useimmiten jo rahapelaamiseen liittyvistä riskeistä ja vastuullisesta pelaamisesta puhuminen riittää, eikä muuta tarvita. Moni kokee pelipäiväkirjan pitämisen hyödyllisenä työkaluna oman pelaamisen seurantaan. Siihen kirjataan pelaamiseen kuluva raha ja aika sekä pelaamista edeltäneet ja siitä seuranneet tunteet, mielialat ja tilanteet. Toisinaan rahapeliriippuvuuden hoidossa käytetään lääkehoitoa väliaikaisena tukitoimenpiteenä muiden hoitomuotojen rinnalla.

8. Voiko kuka tahansa tulla rahapeliriippuvaiseksi?

Kyllä voi. Tiedetään, että riippuvuushäiriöiden kehitys on osittain perinnöllistä, mutta myös ympäristötekijöillä on ratkaiseva rooli. Rahapeliriippuvuuden kehittymiseen ja ongelmien vaikeuteen vaikuttavat suoraan rahapelien saatavuus ja rahapelaamisen varhainen aloitusikä. Olisi tärkeä muistaa, että rahapeliriippuvuudesta voi päästä pysyvästi eroon. Toipumisessa ja ”kuivilla” pysymisessä ovat erittäin tärkeitä oma motivaatio ja läheisten tuki.

9. Kuinka moni suomalainen kärsii peliriippuvuudesta?

Lähes kolme prosenttia suomalaisista kärsii pelaamisen aiheuttamista ongelmista. Rahapeliriippuvaisia arvioidaan väestötutkimuksen perusteella olevan prosentti väestöstä. Rahapeliriippuvaisten hoitoon pitäisi panostaa ja hoitoa olisi tärkeä saada joka puolella maata. Olisi äärimmäisen tärkeää, että hoitosuositusten mukaista hoitoa olisi tarjolla, koska sen tehosta on saatu hyvää näyttöä.

10. Pitäisikö rahapelit kieltää?

Suurin osa ihmisistä pelaa huvin vuoksi ilman, että pelaamisesta aiheutuu ongelmia. Arkeologisten löytöjen perusteella pelaaminen on kiehtonut ihmistä kautta historian: vanhoista hautakammioista on löydetty muun muassa lampaan luusta veistettyjä noppia. Raamatussa ja kreikkalaisissa tarustoissakin viitataan rahapelaamiseen. Pelihaittojen minimoimiseksi olisi kuitenkin syytä sijoittaa rahapelit pois ruokakaupoista, kioskeista ja muista julkisista tiloista, vähän samaan tapaan kuin tupakkatuotteet on siirretty pois näkyvistä. Hyvä keino voisi olla, että pelejä olisi tarjolla vain pelisaleissa. Koneet voisi sijoittaa saleihin niin, että pelien valvonta onnistuisi tehokkaasti, ja henkilökunta olisi koulutettu havaitsemaan ja puuttumaan liialliseen pelaamiseen.

Asiantuntijana Tuuli Lahti, neurofysiologian dosentti, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Turun yliopisto.

Seura 16/2013