Miksi rinteessä rytisee?

1. Kuinka paljon meillä sattuu rinnetapaturmia?

Suomen Hiihtokeskusyhdistys ry tilastoi rinne-ensiaputapaukset, joita on viime vuosina ollut 2 200–2 500 talvessa. Kaikkia tapaturmia ei tosin tilastoida, sillä osa hoituu omin päin ilman rinne-ensiavussa käyntejä. Tällaisia vammoja ovat esimerkiksi pienet ruhjeet.

Etelä-Suomen vähälumiset talvet lisäävät rinnetapaturmia. Tällöin ihmiset tulevat pohjoisen pitkiin rinteisiin kylmiltään, kun kotipaikkakunnan olosuhteet eivät ole mahdollistaneet laskettelua.

Rinteessä rytisee useimmiten joulun ja loppiaisen välillä, hiihtolomaviikoilla ja pääsiäisenä – ja iltapäivällä kello kahden jälkeen. Kyse lienee samasta vireystason laskusta, jota moni työpaikalla korjaa kahvilla. Tapaturma osuu usein viimeiseen ”käydään-vielä-kerran-ennen-lähtöä” -laskuun.

2. Kuka teloo itsensä rinteessä?

Tilastojen mukaan tapaturmista noin 60 prosenttia sattuu miehille ja noin 40 prosenttia naisille. Eniten niitä tulee 13–25 -vuotiaille. Nuoret miehet hakevat haasteita esimerkiksi hyppyreistä ja kovasta vauhdista, ja kova vauhti lisää osaltaan tapaturmien vakavuutta.

Alkuvuotena rinne-ensiavussa on paljon lomaa viettäviä venäläisturisteja. Näin siksi, että heidän laskettelukulttuurinsa ja rinne-etikettinsä poikkeaa omastamme. Lisäksi he laskevat monesti omaan taitotasoonsa nähden liian vaativissa rinteissä.

3. Millaisia tapaturmat ovat?

Rinne-ensiavussa hoidetaan eniten polvi- ja rannevammoja. Polvivammoista yleisimpiä ovat erilaiset nivelsidevammat, kuten sivu- tai ristisiderepeämät, joiden vuoksi laskettelija joutuu hakeutumaan kotipaikkakunnallaan magneettitutkimuksiin ja mahdollisesti tähystykseen.

Rannemurtumat ovat tavallisia, sillä kaatuessaan laskettelija ottaa vaistomaisesti vastaan kädellään. Ensiapuun hakeudutaan myös olkapäävammojen ja pään iskuvammojen vuoksi. Vakavia päävammoja on nykyään onneksi selvästi aiempaa vähemmän, sillä laskettelijat käyttävät jo kiitettävästi kypärää. Lapset käyttävät sitä lähes sataprosenttisesti, mutta aikuisista osa luottaa onneen ja pipoon.

4. Eroavatko lautailijoiden vammat suksilla liikkuvien vammoista?

Lautailijoille tulee rannevammoja suksilla laskettelevia enemmän, koska he kaatuvat yleensä taaksepäin eikä heillä ole sauvoja tasaamassa iskua. Myös nilkka- ja jalkaterävammoja tulee lautailijoille enemmän.

5. Kuka vastaa rinneturvallisuudesta?

Hiihtokeskukset ovat vastuussa toimintansa turvallisuudesta. Kuluttajaturvallisuuslaki säätelee hiihtokeskusten toimintaa, jota kuntien kuluttajaturvallisuusvalvontaa tekevät viranhaltijat valvovat. Valtakunnan tasolla valvonta kuuluu Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesille.

Hiihtokeskuksen henkilökunnalla on oltava lain mukaan päivitetyt ensiapu-, pelastus- ja alkusammutustaidot kunnossa. Rinnealueella on oltava riittävästi ensiaputaitoista henkilökuntaa.

Suomen hiihtokeskusyhdistys ry, SHKY, kouluttaa hiihtokeskuksiin SkiPatrol -henkilöstöä. Ski Patrol huolehtii osaltaan neuvonnalla ja toiminnallaan ennaltaehkäisevästä rinneturvallisuudesta. Se osallistuu myös rinteiden kunnossapitoon.

Vaikka hiihtokeskuksissa on ensiapukoulutuksen saanutta henkilökuntaa, jokaisella asiakkaalla on velvollisuus auttaa pulaan joutunutta esimerkiksi hälyttämällä ensiapuhenkilöstö tapaturmapaikalle.

Kannattaa muistaa, että jokainen laskee rinteessä omalla vastuullaan ja kantaa vastuun omasta käyttäytymisestään.

6. Miten hiihtokeskukset voivat lisätä rinneturvallisuutta?

Rinneturvallisuuden avaimet ovat osaava henkilökunta, Ski Patrol -toiminta, rinteiden kunnossapito sekä puuttuminen ongelmakohtiin, kuten kiviin. Tuuli- ja keliolosuhteet tulee myös huomioida auki olevissa rinteissä ja hisseissä. Tosin yllättävästi eniten tapaturmia sattuu hyvällä säällä. Ilmeisesti tuhruinen sää saa ihmiset varuilleen.

7. Millaiset varusteet vähentävät tapaturmia?

Kypärä on ehdoton suojaväline rinteessä. Sen lisäksi suosittelen rannetukia. Rannesuojaksi kannattaa valita napakka malli, jossa tuki- ja pehmusterakenne on sijoitettu kämmenpuolelle. Selkäpanssari on hyvä hankkia, etenkin jos laskee hyppyreistä. Hyvä panssari ulottuu selän yläosasta häntäluun päälle.

Suojavarusteet kannattaa ostaa uusina, sillä särö kypärässä heikentää sen antamaa suojaa. Materiaalit myös kuluvat ja siksi kypärä suositellaan uusittavaksi kolmen vuoden välein. Käyttäjän tulisi kokeilla suojavarusteita ennen ostopäätöstä ja ennen jokaista laskettelukautta. Lapsi kasvaa suojavarusteistaan yli ihan kuten suksistaankin ja suojavarusteissa oikea koko ja hyvä istuvuus ovat turvallisuuden kannalta tärkeitä. Suojalasien pitää olla keliin ja valaistukseen sopivat.

Hyväkuntoiset lasketteluvälineet lisäävät osaltaan turvallisuutta. Ne kannattaa huollattaa säännöllisesti ja ennen jokaista laskua tarkistaa siteiden säädöt. Värikkäät, lumesta erottuvat vaatteet suojaavat, sillä ne parantavat näkyvyyttä.

8. Vaikuttaako laskettelijan asenne tapaturmariskiin?

Jos uhkarohkeasti lähdetään pidemmän laskettelutauon jälkeen ja aloittelevana isoihin rinteisiin, voi käydä köpelösti. Ja rinteessä on otettava huomioon muutkin laskijat. Muut ohitetaan riittävän etäältä, ja ylhäältä ja takaa tuleva väistää aina. Rinnekoneiden perässä ei lasketa koskaan. Rinne ja vauhti valitaan oman, todellisen taitotason ja rinneprofiilin mukaan.

Vahinkoja sattuu jokaiselle, mutta oman taitotasonsa huomioivalle niitä sattuu vähemmän ja lievempinä kuin omat taitonsa yliarvioivalle.

9. Kuinka omaa taitotasoa voi mitata?

Jos edellisestä laskusta on pitkä aika, omat taidot kannattaa arvioituttaa hiihdonopettajalla. Hänen kanssaan taitoja voi myös hioa lisää. Pari hiihtotuntia keventää kukkaroa ehkä saman verran kuin muutama AfterSki -lasillinen. Hiihdonopettajan oppiin voi myös mennä yhdessä ystävän tai kumppanin kanssa.

Ensimmäinen lasku uudessa rinteessä on hyvä pitää rinneprofiiliin tutustumislaskuna: katsoa missä on jyrkät ja missä loivemmat kohdat ja miten ne tulee huomioida omassa vauhdissa ja tekniikassa. Erityissuorituspaikkoihin tulee myös tutustua etukäteen.

10. Onko rinne-etiketissä parantamisen varaa?

Rinne-etiketti on pitkälti toisten ihmisten huomioimista. Sen suomalaiset osaavatkin. Esimerkiksi päihtyneitä ei meillä rinteissä juuri näy ja hisseihin osataan jonottaa. Rinneturvallisuussäännöt kannattaa kerrata osoitteesta www.ski.fi.

Asiantuntija Katja Kuusimäki, vastaava lääkäri, Lääkäriasema MediYlläs Oy Ylläsjärvi ja Äkäslompolo.

Seura 08/2014