Miksi syksy sopii siedätyshoidolle?

Jaa artikkeliTilaa Seura
Allergioiden siedätyshoito vaatii aikaa ja vaivaa, mutta se voi vapauttaa allergikon oireistaan. Syksy on hyvä aika aloittaa hoito.

1. Mitä siedätyshoito on?

Siedätyshoito eli immunoterapia on allergian hoitomuoto, joka parantaa saajan sietokykyä allergian aiheuttajaa kohtaan. Hoidossa potilas saa allergian aiheuttajaa eli allergeenia vähitellen kasvavina annoksina.

Maailmalla siedätyshoitoa on annettu yli sata vuotta, meilläkin vuosikymmeniä. Noin 10 000 suomalaista saa parhaillaankin siedätyshoitoa.

Aiemmin siedätyshoitoon turvauduttiin vain, kun lääkehoito ei riittänyt. Nykyään kynnys on madaltunut.

2. Mitä allergioita sillä hoidetaan?

Tavallisimmin siedätetään koivulle ja heinille. Myös pujo-, pistiäis-, pölypunkki-, kissa-, koira- ja hevosallergikot voivat saada siedätyshoitoa. Hoitoa ei anneta kotieläinten hankkimiseksi. Eläin-allergiaa hoidetaan siedätyksellä silloin, kun eläinallerginen saa oireita vaikka bussissa kissanomistajan vieressä istuessaan. Samoin silloin, kun allergikko joutuu työnsä vuoksi tilanteisiin, joissa hän kohtaa eläimiä – kuten vaikka kotihoidossa työskentelevä lähihoitaja.

Pistiäisallergikolla siedätyshoito voi pelastaa hengen. Ruoka-aineallergian siedätyshoito on toistaiseksi kokeellista, mutta lupaavaa.

3. Kenelle siedätyshoito sopii?

Se on tarkoitettu ensisijaisesti keskivaikeaa tai vaikeaa allergista nuhaa sairastaville. Allerginen nuha altistaa astmalle. Hoidolla voidaan lievittää myös allergian vuoksi kausittain vaikeutuvaa astmaa.

Hoitoa annetaan yli viisivuotiaille, mutta varsinaista yläikärajaa ei ole. Vanhimmat tietämäni siedätyspotilaat ovat olleet yli 70-vuotiaita. Odottavia äitejä ei siedätetä, ei myöskään vaikeasti sairaita. Vakavat mielenterveysongelmat voivat estää hoidon, sillä se vaatii pitkää sitoutumista.

Ennen hoitoa selvitetään testeillä, mille aineille henkilö on allerginen. Kerralla voidaan siedättää useammalle allergeenille.

4. Miksi syksy on hyvää aikaa aloittaa hoito?

Eläinallergian siedätyshoidon voi aloittaa koska vain, mutta siitepölyjen pistossiedätyksessä ajankohta syyskuusta tammikuulle on otollinen. Pistossiedätyksessä ylläpitoannokseen pitäisi päästä ennen lehtipuiden kukintaa. Annoksen kasvattaminen siitepölyaikana pahentaa allergiaoireita.

5. Miten hoito käytännössä tapahtuu?

Pistossiedätys on yhä yleisin tapa siedättää. Siinä sairaanhoitaja antaa potilaalle allergian aiheuttajaa pistoksina ihon alle ensin kerran viikossa. Annosta kasvatetaan vähitellen, kunnes parin kuukauden kuluttua on päästy niin sanottuun ylläpitoannokseen. Sen jälkeen pistoksia otetaan kuuden viikon välein. Hoito kestää kolme vuotta, pistiäisallergian viisi vuotta.

6. Mitä muita tapoja pistoksen lisäksi on olemassa?

Heinäallergiaa poteville on olemassa kielenalustabletti. Ensimmäinen tabletti otetaan sairaanhoitajan vastaanotolla ja ellei se aiheuta vakavia oireita, jatkossa hoito sujuu kotona. Hoitoa seurataan kontrollipuheluilla ja se kestää kolme vuotta kuten pistoshoitokin. Etelä- ja Keski-Euroopassa tablettisiedätys on pistoshoitoa suositumpaa.

7. Missä siedätyshoitoa saa?

Hoito toteutetaan erikoissairaanhoidossa ja vaatii lähetteen perusterveydenhuollosta. Sitä annetaan myös yksityisillä lääkäriasemilla. Hoito on näissä paikoissa samanlaista, mutta yksityisellä puolella potilas tai vakuutusyhtiö maksaa myös hoitoon käytetyt allergeeniuutteet itse, ja ne ovat kalliita. Pistossiedätys maksaa yksityisellä puolella noin 2 500 euroa, julkisessa terveydenhuollossa noin 300 euroa ja tablettisiedätys hoitopaikasta riippumatta noin 2 000 euroa.

8. Voiko siedätyshoito olla vaarallista?

Erilaiset allergiset reaktiot paikallisreaktioista henkeä uhkaavaan allergiseen yleisreaktioon eli anafylaksiaan ovat mahdollisia. Todennäköisyys anafylaksiaan on suurin heti pistoksen jälkeen ja tämän vuoksi potilasta seurataan pistospaikassa puoli tuntia pistoksen päälle. Yleisreaktiot ovat tavallisimpia annoksen nostovaiheessa, mutta silloinkin harvinaisia. Esimerkiksi Turun yliopistollisessa keskussairaalassa annetaan noin 2 000 pistosta vuodessa ja allergisia, adrenaliinilla hoituvia yleisreaktioita hoidetaan samassa ajassa noin kymmenen kertaa.

Jos potilasta siedätetään usealla allergeenilla, pistosten välissä pidetään puolen tunnin tauko ja ne annetaan eri kohtiin. Pistoskohtaan tulevat lievät oireet ovat tavallisia. Niitä ovat punoitus, turvotus, ihonalainen paukama ja kutina.

Pistospäivänä pitää välttää fyysistä rasitusta, saunaa ja alkoholia, sillä nämä kiihdyttävät verenkiertoa ja lisäävät sitä kautta allergisen yleisreaktion vaaraa. Tablettisiedätystä saavia rajoitukset eivät koske.

9. Kuinka tehokasta hoito on?

Siitepölyallergikot huomaavat yleensä jo ensimmäisenä hoidon aloituksen jälkeisenä siitepölykautena, että oireet ovat helpottuneet. Myöhemmin esimerkiksi koivuallergikoista yhdeksän kymmenestä hyötyy selvästi hoidosta ja heistä puolet ei saa koivusta oireita hoidon päätyttyä lainkaan.

Tutkimuksissa oireet on saatu pysymään hoidon avulla poissa kuusi, seitsemän vuotta, mutta meillä on 1960–1970-luvulla pistossiedätyshoitoa saaneita, yhä täysin oireettomia henkilöitä. Tablettisiedätyksen tehoa ei ole tutkittu yhtä kattavasti. Tarvittaessa hoidon voi uusia.

10. Millaiseksi hoito kehittyy tulevaisuudessa?

Euroopassa myydään jo kausittain annosteltavia, siitepölyallergian hoitoon tarkoitettuja tabletteja. Niitä aletaan ottaa jonkin aikaa ennen siitepölykautta ja syödään koko kausi. Hoitoon on myös kehitetty erilaisia aineita, jotka allergeenin kanssa annettuna tehostavat hoitoa ja mahdollistavat kausittaisen hoidon. Nämä vaativat vielä lisätutkimuksia, kuten myös hoito, jossa allergeenia ruiskutetaan muutaman kerran suoraan imusolmukkeeseen.

Heinäallergian hoitoon tarkoitettu tabletti saa seuraa koivuallergian hoitoon tarkoitetusta tabletista arviolta vuonna 2017 tai 2018.

 

Asiantuntijana Johannes Savolainen, kliinisen allergologian professori, Turun yliopisto.

Seura 41/2013

X