Miksi terveyskeskukseen on niin vaikea päästä?

1. Kuinka pitkään Suomessa joutuu odottamaan pääsyä terveyskeskuslääkärille?

Jonotusajat vaihtelevat paljon kuntien ja suurimmissa kaupungeissa terveysasemienkin välillä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen keräämien tietojen mukaan joka kolmas suomalainen asuu alueella, jossa kiireetöntä vastaanottoaikaa terveyskeskuslääkärille joutuu jonottamaan viisi viikkoa tai kauemmin. Kahdessa viikossa lääkärille pääsee vain noin 15 prosenttia väestöstä.

2. Miksi jonot ovat niin pitkiä?

Syy perusterveydenhuollon pit­kiin jonoihin on lääkärien vähyydessä. Vakansseja jää täyttämättä, kun avoinna olevia virkoja ei haeta. Toisaalta terveyskeskuksiin tarvittaisiin myös lisää lääkärivakansseja.

Lääkärien väestövastuualueet ovat tällä hetkellä keskimäärin liian suuria. Lisäksi pitkäaikaissairaiden hoitoprosesseja tulisi kehittää lääkärien ja hoitajien yhteistyönä ja työnjaolla. Lääkärille odotuksen aikana voidaan jo määrätä alustavia toimenpiteitä, kuten laboratoriotutkimuksia.

3. Onko tilanne Suomessa erityisen huono?

Muuhun Eurooppaan verrattuna Suomen tilanne näyttää huonolta. Syynä voi olla maamme muita huonommat resurssit ja erilainen palvelujen järjestämistapa. Muualla Euroopassa lääkäripalvelujen saatavuutta on laajennettu myös yksityiselle sektorille potilaan valinnan mukaan. Joissain Euroopan maissa lääkäripalvelut ostetaan yksityislääkäreiltä, joille on määritelty väestövastuualueet.

4. Millaisilla keinoilla jonoja on koetettu purkaa?

Useimmiten jonoja on purettu vuokralääkäreillä, jotka ovat paikanneet monissa terveyskeskuksissa virkalääkäripulaa. Erityisesti terveyskeskusten päivystystoimintoja on ulkoistettu paljon. Potilaita on ohjattu hakemaan palvelusetelillä lääkäripalvelu yksityiseltä sektorilta. Seteleitä käytetään toistaiseksi hyvin vähän.

Joillain alueilla on terveyskioskeja tai liikkuvia terveysbusseja. Liikkuva terveyspalvelu on hyvä esimerkiksi huonojen julkisten liikenneyhteyksien takana asuville ikääntyneille.

Peruuttamattomien käyntien ”sakkomaksut” voivat osaltaan purkaa jonoja. Käyttämättä jääneiden aikojen kustannuksiksi on arvioitu jopa 20–30 miljoonaa euroa vuodessa, mikä vastaa noin 200 terveyskeskuslääkärin palkkakuluja.

5. Kuka pääsee heti hoitoon?

Terveydenhuoltolaki jakaa hoi­don tarpeen kiireelliseen ja kiireettömään. Kiireellinen hoito vaatii hoitoa heti, eikä potilaan asuinpaikka vaikuta siihen. Kiireellistä hoitoa varten terveyskeskuksissa ja sairaaloissa on päivystysvastaanotot.

Kiireettömässä hoidossa on erilaisia potilaita, joiden hoitoon pääsy on arvioitava potilaskohtaisesti. Terveyskeskuksessa kiireettömään hoitoon on päästävä viimeistään kolmessa kuu-­kaudessa.

Erikoissairaanhoitoon potilas tarvitsee lääkärin lähetteen. Hoidon tarpeen arviointi pitää aloittaa kolmessa viikossa lähetteen saapumisesta. Jos potilas tarvitsee erikoissairaanhoitoa, se pitää aloittaa viimeistään kuuden kuukauden kuluttua hoidon tarpeen määrittelemisestä.

Vuonna 2005 voimaan tullut hoitotakuu ja sen valvonta on lyhentänyt merkittävästi erikoissairaanhoidon jonoja.

6. Kuinka hyvin hoitotakuu nykyään toteutuu?

Kaksi prosenttia sairaanhoitopiirien sairaaloihin jonottavista potilaista on odottanut hoitoon pääsyä pidempään kuin lain sallimat kuusi kuukautta. Pisimmät hoitojonot olivat kaihileikkaukseen ja polven tai lonkan tekonivelleikkaukseen. Alueelliset erot ovat suuria ja niissä tapahtuu vaihteluita: elokuussa pisimmät jonotusajat kaihileikkaukseen olivat Etelä-Karjalassa ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä ja lyhyimmät Kainuussa. Lonkan ja polven tekonivelleikkaukseen joutuu tällä hetkellä odottamaan pisimään Etelä-Savossa ja vähiten Pirkanmaalla.

7. Koskevatko aikarajat mielenterveys- ja päihdepalveluita?

Terveydenhuollon mielenterveys- ja päihdepalveluiden aikarajat ovat samat kuin muulla terveydenhuollolla. Tosin lapset ja nuoret tekevät poikkeuksen: heidän on saatava kiireetöntä erikoissairaanhoitoa viimeistään kolmessa kuukaudessa hoidon tarpeen arvioinnista. Tämä on ehdoton takaraja, ja jos lapsen tai nuoren tila vaatii, hoito on aloitettava aiemmin.

On hyvä muistaa, että terveydenhuollon lisäksi sosiaalihuolto tarjoaa mielenterveys- ja päihdepalveluita.

8. Miksi terveyskeskuksen hammashoitoon on vaikea päästä?

Terveyskeskusten hammashoidon potilasmäärät ovat kasvaneet koko ajan, hammaslääkärien määrä ei. Suurimmat vajeet terveyskeskus­ten hammaslääkärien viroissa ovat Keski-Suomessa, Pirkanmaalla, Pohjois-Savossa, Satakunnassa ja Kainuussa. Osa kunnista on ostanut suun terveydenhoitopalveluita yksityisiltä hammaslääkäreiltä, mutta kaikkialla ei ole heitäkään riittävästi.

9. Mikä on Hoitoon pääsyn valvontaohjelma?

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran ja aluehallintovirastojen Hoitoon pääsyn valvontaohjelma 2012–2014 pyrkii tehostamaan ja yhdenmukaistamaan hoitoon pääsyä koko maassa. Hoitoon pääsyä seurataan THL:n systemaattisella tiedonkeruulla ja raportoinnilla. Perusterveydenhuollon seurantatiedot kootaan kahdesti ja erikoissairaanhoidon kolme kertaa vuodessa.

Valvonta on ollut tuloksellista ja lyhentänyt erityisesti erikoissairaanhoidon leikkausjonoja.

10. Mitä jos hoitoon pääsyn aikarajat ylittyvät?

Jos aikarajat ovat selkeästi lainvastaiset eikä terveyskeskuksella tai sairaanhoitopiirillä ole selkeää suunnitelmaa korjaustoimiksi, Valvira tai aluehallintovirasto voivat antaa määräyksen korjata tilanne määräajassa. Tarvittaessa se annetaan sakon uhalla.

Asiantuntijana kysymykset 1–4, Jukka Kärkkäinen, palvelujärjestelmän kehittäminen ja ohjaus -yksikön päällikkö, THL.

Asiantuntijana kysymykset 5–10, Markus Henriksson, lääkintäneuvos, Valvira.

Seura 48/2013