Millä kesävatsa pysyy kunnossa?

Jaa artikkeliTilaa Seura
Välillä se lakkoilee, välillä villiintyy. Kenkkuilevaan kesävatsaan kannattaa varautua ja kurvata lomalle apteekin kautta.

1. Mikä avuksi, kun vatsa villiintyy?

Ripulissa löysän ulosteen mukana elimistöstä katoaa nestettä, joka pitää korvata juomalla. Juoma voi olla vettä, teetä tai laimeaa mehua. Sokeripitoisia limsoja kannattaa välttää, sillä imeytymättä jäänyt sokeri vie mennessään nestettä ja pahentaa siten ripulia.

Vatsaa voi rauhoitella maitohappobakteereilla eikä ensimmäisen päivän aikana yleensä muuta tarvitakaan. Jos ripuli ei tässä ajassa tokene, kannattaa juoda jauheesta ja vedestä sekoitettavaa ripulijuomaa. Se sisältää ripulissa elimistöstä poistuvia elektrolyyttejä, eli suoloja ja sitä voi antaa kaikenikäisille. Loperamiditabletti on paikallaan, jos pitää vaikka istua lentokoneessa eikä vessa ole joka hetkellä vapaana. Loperamidi helpottaa oireita, muttei paranna ripulin syytä. Sitä sopii käyttää vain tilapäisesti.

2. Milloin ripulin vuoksi pitää lähteä lääkäriin?

Ripuli ja oksentelu kuivattavat pienet lapset ja vanhukset herkästi. Mitä pienempi lapsi, sitä nopeammin kannattaa hakeutua lääkäriin. Kuivumisen merkkejä ovat esimerkiksi tahmeat ja kuivat limakalvot, vähäinen virtsan määrä sekä kylmä, kimmoisuudeltaan alentunut iho.

Jos ripuliin liittyy korkea kuume, ripuli pitkittyy, uloste on veristä tai vatsakipu on voimakasta, tarvitaan lääkäriä.

3. Kuinka kesäripulia voi ehkäistä?

Huolellinen käsienpesu vedellä ja pesunesteellä ehkäisee ripulia kaikkina vuodenaikoina ja kaikissa olosuhteissa. Käsihuuhde kannattaa pakata mukaan niin matkalle kuin mökillekin.

Mökkiolosuhteissa vaara kylmäketjun katkeamisesta kasvaa. Lämpimässä ruoka pilaantuu helposti ja aiheuttaa pahimmillaan ruokamyrkytyksen. Ruokamyrkytyksen aiheuttajabakteerit lisääntyvät herkimmin nopeasti pilaantuvissa ruoissa, kuten majoneesissa, tuorejuustoissa, kalassa, lihassa ja äyriäisissä.

Ruokamyrkytyksen aiheuttaman ripulin tunnistaa siitä, että se iskee nopeasti, jopa puolessa tunnissa syömisestä. Kesällä herkästi pilaantuvat elintarvikkeet kannattaa ostaa lähikaupasta ja ne on syytä pakata kylmälaukkuun.

4. Kuinka nopeasti löysävatsainen uskaltaa siirtyä normiruokaan?

Syödä saa heti, kun siltä tuntuu: ripulipotilaan ei tarvitse paastota. Sitä syödään, mikä maistuu. Perinteinen mustikkakeitto on tuttu ja hyvä toipilasruoka nestepitoisuutensa vuoksi. Maitohappobakteereilla täydennetyt mehukeitot ja hapanmaitotuotteet ovat lempeitä vatsalle. Kannattaa syödä vain vähän kerralla.

5. Miten matkapahoinvointia voi helpottaa?

Heiluva liike ärsyttää tasapainoelintä ja saa matkapahoinvointiin taipuvaisen voimaan matkan aikana huonosti. Katse kannattaa pitää koko ajan maastossa tai horisontissa. Apukuskin paikka etupenkillä on pahoinvoivalle usein paras paikka. Turvallisuussyistä sitä ei suositella lapselle, joten lapselle hyvä paikka voisi olla takapenkin keskipaikka, jossa hän voi suunnata katseen suoraan eteenpäin. Nukkuminen tekee olon vieläkin huonommaksi, sillä nukkuvalla pää pääsee usein kallistumaan alaspäin.

Matkaa edeltävänä ja matkustuspäivänä kannattaa syödä kevyesti ja juoda vettä. Autossa ei syödä mitään eikä siellä lueta tai pelata tabletilla. Auto kannattaa pitää ilmastoinnin avulla viileänä ja huolehtia tauoista.

6. Millaisia lääkkeitä matkapahoinvointiin on olemassa?

Matkapahoinvoinnin ehkäisyyn ja hoitoon on olemassa sekä ilman reseptiä että reseptillä saatavia lääkkeitä. Itsehoitolääkkeet on tarkoitettu vähintään 12-vuotiaille. Ne ovat kolmiolääkkeitä, eli ne heikentävät tarkkaavaisuutta. Lääke otetaan noin tuntia ennen matkaanlähtöä. Tarvittaessa voi ottaa toisen tabletin tunnin kuluttua. Vuorokaudessa ei saa ottaa enempää kuin kaksi tablettia.

7. Miksi vatsa lakkoilee herkästi tuntemattomassa paikassa ja lomalla?

Suoli tykkää säännöllisestä elämästä ja rutiineista, jotka lomalla usein muuttuvat. Lomalla syödään usein erilaista ruokaa ja vielä eri aikoinakin kuin arkena. Jos ollaan lämpimässä, ei ehkä juoda riittävästi. Jos lomapaikka on kaukana, matka tietää tuntien istumista, ja paikallaolo laiskistuttaa suolen.

Osalla ihmisistä istunto ei vain onnistu vieraassa vessassa.

8. Miten ummetusta ehkäistään?

Kun ruokavaliossa on kunnolla kuituja ja nestettä ja arjessa riittävästi liikuntaa, suolen pitäisi tyhjentyä säännöllisesti. Kuituja löytyy täysjyväviljasta, kasviksista, juureksista, hedelmistä ja marjoista. Valkoinen vilja, sokeri ja juustot pahentavat ummetusta.

Normaalisti aikuinen tarvitsee päivittäin 25–35 grammaa kuituja. Tällaisen määrän saaminen pelkästä ruoasta voi olla haasteellista. Lisäapua saa apteekin kuituval-misteista. Ispaghulan siemenkuorta sisältävät valmisteet sopivat säännölliseen käyttöön, kunhan niiden kanssa nautitaan kunnolla nestettä. Moni sekoittaa ne mehukeittoon tai tuoremehuun.

Suoli totutetaan kuituvalmisteeseen vähitellen ja annosta kasvatetaan muutaman päivän välein. Liian suuri annos saattaa aiheuttaa ilmavaivoja ja vatsakipua.

9. Millä vatsaan saa vikkelästi vauhtia?

Jos edellisestä istunnosta on kulunut aikaa niin, että olo on jo tukala, apu löytyy pienoisperäruiskeesta. Se tepsii vartissa, mutta sitä sopii käyttää vain tilapäisesti.

Apteekista saa myös hitaammin vaikuttavia laksatiiveja. Kun niitä ottaa illalla, aamu alkaa vessasta. Apteekista löytyy myös veteen sekoitettavia laktuloosivalmisteita ja makrogoleja, jotka keräävät suoleen nestettä ja pehmentävät ulostemassaa. Ne auttavat parissa päivässä, ja niitä voi käyttää vaikka koko loman ajan.

10. Mikä auttaa, kun grilliruoka närästää?

Rasvainen ja mausteinen ruoka närästää närästykseen taipuvaista. Kun tällainen ruoka saa kyytipojakseen alkoholin, polttava tunne rintalastan takana pahenee entisestään. Närästyksen syynä on happaman mahalaukun sisällön nousu ruokatorveen, joskus suuhun saakka.

Närästystä ehkäistään välttämällä sitä aiheuttavia ruoka-aineita ja suuria, iltamyöhään nautittuja aterioita: makuuasento heti syömisen päälle altistaa närästykselle. Tarvittaessa voi käyttää apteekista ilman reseptiä saatavia, mahahappoa neutraloivia tai mahahapon eritystä estäviä lääkkeitä. Niitä ei ole kuitenkaan tarkoitettu jatkuvaan käyttöön – viikon kuurin voi toki ottaa. Jos itsehoitolääkkeet eivät auta, oireet jatkuvat yli kaksi viikkoa tai ikää on yli 50, tarvitaan lääkäriä. Vastaanotolle kannattaa mennä myös, jos närästykseen liittyy pitkittynyt yskä, nielemisvaikeus, laihtuminen tai äänen käheys.

Asiantuntijana Tuula Teinilä, 
asiantuntija-
proviisori, Apteekkariliitto

Seura 28/2014

X