Millaiset turmat vaanivat lomailijaa?

Jaa kaverilleTilaa Seura
Suomalaiset ovat alttiita tapaturmille, eikä niiltä olla turvassa lomallakaan. Aikuisten turmissa on usein mukana alkoholi.

 

1. Mikä on yleisin tapaturma?

Yleisimpiä tapaturmia meillä Suomessa ovat kaatuminen tai liukastuminen. Niitä sattuu 390 000 vuosittain ja niistä noin puolet johtaa lääkärin hoitoon tai sairaalaan. Talvikuukaudet näkyvät luonnollisesti suurimpana piikkinä liukastumisissa. Kaikenikäiset suomalaiset kaatuilevat, mutta iäkkäiden saamat vammat ovat usein muita vakavampia.

Muihin maihin verrattuna Suomessa tapahtuu paljon tapaturmia. Naisilla tapaturmat liittyvät yleensä kotona ruoanlaittoon tai muihin kotiaskareisiin ja miehillä kodin korjaus- tai remontointiaskareisiin.

2. Miten kaatumisia voisi ehkäistä?

Jalkineiden valitseminen on tärkeää niin kesällä kuin talvella. Kengät pitää valita kelin ja käyttötarkoituksen mukaan. Mitä vanhemmaksi ihminen tulee, sitä enemmän pitäisi huomiota kiinnittää toimintakyvyn harjoittamiseen, oikeaan ravintoon ja nesteytykseen, näkökykyyn ja turvavälineisiin. Monilla pienillä asioil-la saadaan paljon aikaan. Esimerkiksi kunnon valaistus on kotona ja piha-alueilla tärkeää. Taloyhtiöissä on huomattu, että vaarallisten paikkojen merkitseminen auttaa.

3. Poikkeavatko kesän tapaturmat talven turmista?

Kyllä. Talvella ollaan enemmän kotiympäristössä, mutta kesällä liikutaan paljon. Loma-aikaan tapaturmariski nousee, kun tehdään vierailuja, matkustetaan, mökkeillään, remontoidaan, liikutaan vesillä tai oleskellaan muuten veden äärellä. Yksi iso ryhmä ovat liikuntatapaturmat. Ne ovat usein lieviä, mutta niitä tapahtuu määrällisesti paljon.

4. Millaista ensiapua palovamma tarvitsee?

Pikaensiapu on upottaa palanut kohta huoneenlämpöiseen veteen 10–20 minuutiksi. Jääkylmää vettä ei kannata käyttää. Nyrkkisääntö on, että jos palovamma on kämmentä suurempi, on syytä lähteä lääkäriin. Lasten kanssa kannattaa lähteä lääkäriin herkästi, samoin jos palovamma on herkällä alueella, kuten päässä.

Pienet palovammat voi hoitaa itse. Apteekista kannattaa kysyä ennen lomalle lähtöä, mitä esimerkiksi palovammojen varalta kannattaa mukaan varata.

5. Mitkä ovat alkoholimyrkytyksen oireet?

Yleisoireita ovat sekavuus, oksentelu, sinertävänkalpea iho, epäsäännöllinen hengitys tai kouristelu. Alkoholi näyttelee hyvin suurta osaa suomalaisten tapaturmissa, kuten kaatumisissa ja hukkumisissa. Yli puolessa hukkumistapauksista alkoholilla on jonkinlainen rooli. Alkoholin vaaroja ei vieläkään täysin ymmärretä. Varsinkaan nuorilla, mutta ei kaikilla aikuisillakaan, ole tietoa siitä, että alkoholi voi aiheuttaa alkoholimyrkytyksen.

6. Miten pitää toimia, jos epäilee myrkytystä?

Useimmiten loma-ajan myrkytykset johtuvat lääkkeistä, sienistä tai kasveista. Lapsilla myös pesu- ja puhdistusaineet voivat aiheuttaa myrkytyksen. Parhaan avun tilanteessa saa, kun soittaa ympäri vuorokauden päivystävään myrkytystietokeskukseen. Tilannetta helpottaa, jos pystyy selvittämään, mitä on nautittu, paljonko ja milloin. Oksettamista ei suositella.

7. Millaiset tapaturmat vaanivat mökkeilijää?

Koti on vaarallinen paikka, mutta mökki on yhtä vaarallinen. Yleisimpiä tapaturmia ovat pu-toamiset, kaatumiset, remontointiin tai korjauksiin liittyvät tapaturmat sekä vesistöön liittyvät onnettomuudet. Myös tulen käsittely ja lämmittäminen aiheuttavat tapaturmia.

Aikuisten kannattaa loma-aikana kiinnittää erityistä huomiota alkoholinkäyttöön. Jos alkoholia ei käytettäisi, tapaturmiakin tapahtuisi huomattavasti nykyistä vähemmän.

Lasten tapaturmat poikkeavat aikuisista. Lasten kanssa olisi hyvä tutustua mökillä ympäristöön ja käydä läpi, minne ei saa yksin mennä ja mitkä asiat ovat sallittuja.

8. Onko totta, että joka kolmas suomalainen ei osaa uida?

Kyllä. Vuonna 2011 tehty selvitys osoitti, että 32 prosenttia suomalaisista ei osaa uida. Tilanne on hieman korjaantunut vuodesta 2006, jolloin 36 prosenttia oli uimataidottomia. Aikuisten uimataito vaihtelee suuresti ikäryhmittäin. Lapsilla tilanne on hieman keskiarvoa parempi: kuudesluokkalaisista 28 prosenttia on uimataidottomia. Pitkällä aikavälillä hukkumiskuolemat ovat vähentyneet.

Viime vuonna hukkui 108 ihmistä, mikä on vähemmän kuin edellisvuonna. Tyypillisimpiin suomalaisiin hukkumiskuolemiin liittyy alkoholi, keski-iän ylittänyt mies ja vene tai saunasta uimaan meno.

9. Miten tulipalon syttyessä pitää toimia?

Ensin pitää huolehtia kaikki ihmiset ulos palavasta tilasta. Sen jälkeen on hyvä varoittaa lähinaapureita, varsinkin, jos palo on kerrostalossa. Sen jälkeen soitetaan hätänumeroon, minkä jälkeen yritetään sammuttaa paloa esimerkiksi jauhesammuttimella. Tulen leviämistä voi yrittää mahdollisuuksien mukaan rajata sulkemalla ovet sekä ikkunat ja katkaisemalla sähköt. Usein tulipaloissa kuolee ikäihmisiä, joten erityisesti heidän kotiensa paloturvallisuuteen pitäisi kiinnittää entistä enemmän huomiota.

10. Onko tapaturmien määrässä tapahtunut meillä parannusta?

Työtapaturmissa ja liikenneonnettomuuksissa on tapahtunut myönteistä kehittymistä ja ne ovat vähentyneet. Myös hukkumiskuolemat ovat vähentyneet, samoin lasten tapaturmat ovat 50 viime vuoden aikana laskeneet selvästi. Lasten turvallisuutta ovat parantaneet erityisesti turvavälineet ja lainsäädäntö. Kotitapaturmissa sen sijaan on edelleen paljon tekemistä, sillä määrät ovat kansainvälisesti tarkasteltuina korkeita. Töissä moni osaa toimia oikein ja käyttää turvavälineitä, mutta kotona se tuntuu edelleen unohtuvan.

Asiantuntijana Kaarina Tamminiemi, kehittämispäällikkö, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry.

Seura 30/2013

X