Milloin ajokyky täytyy arvioida?

Jaa kaverilleTilaa Seura
Suuri osa ajokykyyn vaikuttavista asioista on lääkärin tutkittavissa. Kun potilaan kunto on lääkärin mielestä rajatilanteessa, hän voi pyytää ajokykyarvion tekemistä ajokykyasiantuntijalta.

1. Kuka joutuu arvioituttamaan ajokykynsä?

Lääkärin pitäisi periaatteessa jokaisen potilaan kohdalla pohtia ajokykyä, vaikka potilas ei varsinaisesti siitä syystä olisi lääkäriin tullutkaan. Neurologiset sairaudet, kuten aivoinfarktit, muistisairaudet ja Parkinsonin tauti, vaikuttavat selkeästi ajokykyyn. Sen vuoksi niitä sairastavien kohdalla lääkäri voi asettaa kortin säilymisen ehdoksi ajokykyarvion tekemisen. Monisairaat potilaat ovat tutkittavien ryhmänä haasteellinen. Arvion tekeminen ei suoralta kädeltä tarkoita sitä, että ajaminen päättyisi. Diagnoosin jälkeen ajokyvyn säilyminen vaihtelee suuresti. Esimerkiksi Alzheimer-diagnoosin jälkeen ajokortin voi saada vuodeksi ja ehkä sen jälkeen vielä puoleksi vuodeksi, mikäli tauti ei ole edennyt. Parantumattoman sairauden diagnoosin jälkeen ajokortti voidaan vain harvoin säilyttää useita vuosia.

2. Mitkä muut syyt kuin sairaudet aiheuttavat tarpeen arvioida ajokyky?

Esimerkiksi kehityksellisistä ongelmista kärsivien nuorten kohdalla on syytä arvioida toimintakyvyn riittävyyttä autokoulun aloittamiseen. Ajokykyarviolle voi olla tarvetta myös tapaturmassa tai liikenneonnettomuudessa saadun vamman jälkeen. Myös päihdekuntoutujien kohdalla arvioita voidaan tehdä siitä, millaisia hermostovaurioita alkoholinkäytöstä on jäänyt. Päihdeongelmaiset ovat kuitenkin ajokykyarvioissa hyvin pieni vähemmistö.

3. Miksi arviointiin ryhdytään?

Arvion tekeminen on ajokortin haltijan oikeusturvan kannalta tärkeä asia. Suurin osa ajokykyyn vaikuttavista asioista on lääkärin tutkittavissa, mutta kun lääkärin mielestä ollaan rajatilanteessa, on hyvä, että ajokyky voidaan testata liikenteessä. Ajokorttia ei pidä ottaa liian helposti pois tai palauttaa sellaiselle, joka ei kykene enää toimimaan turvallisesti liikenteessä. Ajokykyarvio on monelle myös tärkeä henkinen ratkaisu: saan ajaa vielä vähän aikaa. Iäkkäiden kohdalla ajokykyarvio voi olla tärkeä myös siksi, että ikäihminen pystyy asumaan omassa kodissaan niin pitkään kuin se on oikeasti mahdollista. Myös ammattiautoilijoiden työkykyä voidaan ar-vioida työkyvyttömyyden jälkeen.

4. Mitkä ovat tärkeimmät seikat ajokyvyn arvioinnissa?

Kyse ei ole inssiajosta, vaan terveysperusteisesta arvioinnista. Yleensä arvioon mennään lääkärin toimeksiannosta sairauskertomuksen kanssa. Ajokykyarvioijan tehtäväksi jää tutkia, miten sairaus näkyy liikennekäyttäytymisessä. Jokaisessa sairaudessa on omat piirteensä. Esimerkiksi aivoinfarktin saaneilta selvitetään etsintään ja hahmottamiseen liittyviä kykyjä ja muistisairailta suunnistamisen onnistumista ja ajoneuvon teknistä hallintaa.

5. Miten arviointi tehdään?

Ajokyvyn arviointiin varataan aikaa noin kaksi tuntia. Vähintään tunti ajetaan, jotta nähdään riittääkö toimintakyky vielä, kun kuljettaja vähän väsyy. Lisäksi sairauskertomusta käydään läpi. Lähes aina ajokykyarviointi tehdään tutkimusautolla, jolloin ajaminen voidaan myös kuvata. Sen jälkeen arvioija tekee havainnoistaan lausunnon lääkärille, joka tekee päätöksen toimintakyvyn riittävyydestä ajo-oikeuden jatkamiseksi tai ilmoituksen poliisille ajo-oikeuden päättämiseksi.

6. Mitkä ovat ajokyvyn kannalta suurimmat muutokset ajokorttiuudistuksessa?

Suurin tämän vuoden alusta voimaan tullut muutos on laajennettu lääkärintarkastus yli 70-vuotiaille kuljettajille sekä 45-vuotiaiden henkilöautokuljettajien näöntarkastusvelvollisuuden poistuminen. Nyt uuden henkilöajokortin saavat käyvät siis seuraavan kerran lääkärintarkastuksessa vasta 70-vuotiaana. Lainsäädäntö lähtee oletuksesta, että jokainen käy lääkärissä ennen 70-vuotispäivää. Raskaan kaluston kuljettajilta vaaditaan jatkossa lääkärintarkastus 45-vuotiaana ja siitä viiden vuoden välein. 70 vuotta täyttäneet voivat saada ajo-oikeuden kahdeksi vuodeksi kerrallaan.

7. Onko 45-vuotiaiden näöntarkastuksesta luopuminen hyvä vai huono asia?

Se ei ole välttämättä hyvä asia. Näön heikkeneminen tapahtuu hitaasti ja vähitellen. Yleensä ihmiset hakeutuvat tutkimuksiin varsin myöhään. Nyt lainsäädäntö lähtee siitä oletuksesta, että kukin osaa itse hakeutua tutkimuksiin riittävän ajoissa. Erikoista on, että EU:sta tuli ajokorttilakiin muutos, joka alensi raskaan kaluston kuljettajien näkövaatimusta.

8. Onko iäkäs autoilija aina riski liikenteessä?

Media usein sekä syrjii että syyllistää ikääntyneitä autoilijoita. Ikä ei sinällään ole riskitekijä, mutta on eri asia, onko iäkäs ja terve vai iäkäs ja sairas. Iän mukana tulee usein myös kompensaatiotekijöitä: pitkä kokemus autoilusta, rauhallisuutta ja harkintakykyä. Usein iäkkäät autoilijat välttävät ruuhkia ja liikkuvat mieluiten valoisalla ja hyvällä säällä. Lisäksi heillä on sekä hyvä sairaudentunto että harkintakyky. Iäkkäät kuljettajat näkyvät piikkinä kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa, mutta kyse on myös siitä, että ikäihminen on hauras ja kuolee vähäisempiin vammoihin kuin nuori. Yli 70-vuotiaita kuljettajia oli vuonna 2011 noin 300 000, mutta arvion mukaan vuonna 2015 heitä on jo 400 000. Erityisesti on kasvanut ikääntyneiden naiskuljettajien määrä; aikaisemmin naiset luopuivat herkemmin ja nuorempina ajokortista kuin miehet.

9. Miten paljon väsymys vaikuttaa ajokykyyn?

Väsymys vaikuttaa kaikkiin ihmisiin, mutta joihinkin erityisesti. Väsyneenä ajorutiini heikkenee. Ajaminen väsyneenä vaatii yhä enemmän huomiota auton hallintaan, jolloin tarkkaavaisuus häiriintyy. Lisäksi, jos kuljettajalla on jokin sairaus, väsymyksen vaikutus voi moninkertaistua. Yhä useam-min lääkärit joutuvat arvioimaan ajo-oikeuden jatkamista uniapnean takia – erityisen ongelmallinen tilanne on ammattikuljettajien kohdalla. Nukahtamislääkkeitä käyttävän pitää olla erityisen tarkkana siitä, mihin aikaan autolla voi lähteä liikenteeseen.

10. Kuinka monen suomalaisen ajokyky vuosittain arvioidaan?

Tarkkaa määrää on mahdotonta sanoa, mutta karkean arvion mukaan tuhansien. Osalle tehdään ajokykyarvio, joidenkin kohdalla lääkäri voi vaatia uutta inssiajoa, jolloin ajokokeeseen mennään poliisin kautta. Ajokykyarvioita tehdään miehille enemmän kuin naisille, mutta naisten osuus on viime vuosina selvästi lisääntynyt. Yleensä arvioon tulevien ikä lähtee 50 vuodesta ylöspäin.

 

Asiantuntijana Pekka Ilmoniemi, terveys-perusteisen ajokyvyn arvioitsija, Suomen Ajokykyarvioinnit Oy.

Seura 09/2013

X