Mistä apu herkkä­vatsaisuuteen?

Jaa artikkeliTilaa Seura
Yhdellä ummetus, toisella ripuli – herkkä vatsa on vaiva, josta kärsii ajoittain joka toinen suomalainen. Apua saa lautaselta tai lääkekaapista.

1. Milloin vatsaa sanotaan herkäksi?

Herkkä vatsa ei ole diagnoosi, vaan haltijansa oma luonnehdinta vatsansa toiminnasta. Käytännössä se tarkoittaa vatsan tapaa reagoida ruokiin, ruokailuun ja stressiin. Suomalaisista noin puolet pitää vatsaansa herkkänä.

2. Mikä on ärtyvän suolen oireyhtymä?

Osa herkkävatsaista kärsii ärtyvän suolen oireyhtymästä, joka häiritsee suolen toimintaa ja aiheuttaa kipua. Toisille se saa aikaan ummetuksen, toisille ripulin, osalle vuorotellen kummankin. Ärtyvän suolen oireyhtymässä ihminen on usein tavallista herkempi suolen supistelulle tai suoliston liike saattaa olla häiriintynyt, ja nämä aistitaan kipuna. Moni kärsii vatsan turvotuksesta ja ilmavaivoista.

Ärtyvä suoli diagnosoidaan oirekriteerien avulla. Lisäksi suljetaan pois elimellisiä sairauksia verikokeilla ja joskus tähystystutkimuksilla. Se on niin sanottu toiminnallinen vatsavaiva, johon ei löydy elimellistä syytä. Esimerkiksi keliakia ja laktoosi-intoleranssi oireilevat samalla tapaa, mutta ne selviävät verikokeella.

3. Uskaltaako ärtyvän suolen hoitoon käyttää apteekin itsehoitolääkkeitä?

Jos lääkäri on todennut vatsavaivojen syyksi ärtyvän suolen oireyhtymän ja ohjeistanut itsehoitolääkkeiden käyttöön, niitä voi ottaa turvallisesti.

Löysä vatsa laantuu lopera­midia sisältävillä lääkkeillä. Liikkeelle kannattaa lähteä pienestä annoksesta, sillä joillakin ihmisillä loperamiditoimii liiankin tehokkaana tulppana.

Hitaaseen suoleen saa vauhtia esimerkiksi veteen sekoitettavilla makrologivalmisteilla. Ne pehmentävät ulostetta, ja niitä voi käyttää pitkään. Pienoisperäruiskeet on tarkoitettu satunnaiseen käyttöön ja tilanteisiin, jolloin suoli pitää saada tyhjenemään nopeasti.

Liikunta, riittävä nesteiden saanti ja runsaasti kuituja sisältävä ruokavalio ovat ensisijainen ummetuksen hoito. Kuituja saa viljojen lisäksi esimerkiksi kasviksista, siemenistä ja pähkinöistä.

4. Millainen ruokavalio helpottaa ärtyvää suolta?

Ärtyvän suolen oireyhtymä oireilee välillä enemmän, välillä vähemmän. Kun se on pahimmillaan, pelkkä syöminen voi aiheuttaa oireita. Ruokavalio on kuitenkin yksilöllinen ja itselle sopiva löytyy kokeilemalla. Kolme neljästä ilmavaivoilla oireilevasta potilaasta hyötyy, kun karsii ruoka­valiosta niin sanottuja FODMAP-hiilihydraatteja.

5. Mitä FODMAP-hiilihydraateilla tarkoitetaan?

FODMAP-hiilihydraatit ovat vain osittain ohutsuolessa imeytyviä ja paksusuolessa hajoavia hiilihydraatteja, jotka lisäävät suoliston kaasunmuodostusta. Niitä sisältävät esimerkiksi ruis, vehnä, ohra sekä omena, luumu, päärynä, vesimeloni, palkokasvit, monet kaalit ja sipulit. Keinotekoisesti makeutetut juomat, makeiset ja purukumit sekä terveysvaikutteiset inuliini-kuitua ja frukto-oligosakkaridia sisältävät jogurtit ja mehut kuuluvat samaan joukkoon.

Oireita aiheuttavat ruoka-aineet löytyvät, kun jättää ruokavaliosta ensin kaikki haitallisiksi epäillyt ruoka-aineet pois ja palauttaa ne takaisin yhden viikossa kerrallaan. Jos oireita tulee, ruoka-aine kannattaa jättää kokonaan.

6. Onko kuitulisästä apua?

Ummetuspainotteisesta ärtyvästä suolesta kärsivä hyötyy kuitulisästä, samoin hän, jolla suoli toimii vaihtelevasti. Lisät sisältävät liukoista ispaghulansiemenkuitua. Niitä aletaan käyttää vähitellen, ja annosta kasvatetaan viikkojen kuluessa. Tottumattomalle liian suuri annos aiheuttaa turvotusta ja vatsakipua. Kuitulisien kanssa pitää nauttia kunnolla nestettä. Koska ne alkavat usein helpottaa oireita vasta useamman viikon kuluttua, hoito vaatii kärsivällisyyttä.

7. Voiko viljojen välttäminen rauhoittaa vatsaa?

Viljoissa on hyvin ja huonosti siedettyjä. Liukenematonta kuitua sisältävät viljojen kuoriosat, kuten vehnäleseet, lisäävät usein turvotusta. Monen vatsa sietää kauraa ja riisiä.

Joskus syy vatsavaivoihin voi olla herkkyydessä viljojen gluteeni-proteiinia kohtaan. Gluteeniherkkyys oireilee samalla tapaa kuin keliakia. Sen toteamiseen ei ole olemassa testiä, ja koko gluteeniherkkyyden käsite on lääketieteessä vielä jossain määrin kiistanalainen.

Keliakia on Suomessa yleinen, ja iso osa sairastaa sitä tietämättään. Tämän vuoksi keliakian poissulkeminen verikokeilla on herkkävatsaisella tärkeää. Tämä tulisi tehdä ennen kuin karsii gluteiinin ruokavaliosta, sillä viljojen välttäminen poistaa keliakian merkit suolistosta ja tauti voi jäädä toteamatta.

8. Hyötyykö herkkävatsainen ravitsemusterapiasta?

Jos karsittavien ruoka-aineiden lista venyy kovin pitkäksi, kannattaa kääntyä ravitsemusterapeutin puoleen. Omin päin tehdyt karsimiset voivat aiheuttaa ravintoaineiden puutoksia. Kun ruokavaliosta karsitaan jokin ruoka-aine, tilalle pitäisi tulla toinen. Korvaavien ainesosien löytymisessä ravitsemusterapeutista on suuri apu. Häntä tarvitaan, jos ärtyvän suolen oireyhtymää potevalla on perussairaus tai ennestään jokin ruokavaliota rajoittava tekijä.

9. Miksi stressi pahentaa monesti mahavaivoja?

Stressi lisää elimistön kortisolihormonin tuotantoa. Hormonin säätelymekanismi on yhteydessä mahasuolikanavan toimintaan ja kipuherkkyyteen. Mahasuolikanavalla on oma enteraalinen hermostonsa, joka keskustelee koko ajan keskushermoston kanssa. Näin esimerkiksi ahdistus ja jännitys saavat aikaan tuntemuksia myös vatsassa. Jos stressi aiheuttaa hankalia vaivoja, psykoterapia ja erilaiset rentoutusmenetelmät voivat auttaa.

10. Pitäisikö herkkävatsaisen käydä säännöllisesti lääkärintarkastuksissa?

Jos on kerran todettu ärtyvän suolen oireyhtymä ja oireet pysyvät vuodesta toiseen samoina, pärjää lääkäriltä saaduilla ohjeilla. Mutta jos oireet pahe­nevat tai niihin tulee jotain uutta, kuten laihtuminen tai veri ulosteessa, tarvitaan lääkäriä. Tällöin kyse voi olla jostain muusta sairaudesta. Lääkäriin kannattaa lähteä aina, jos ikää on yli 50 vuotta ja vatsavaiva on uusi tai muuttuu aiemmasta.

Asiantuntijana Markku Hillilä, gastroenterologian erikoislääkäri, HYKS.

Seura 47/2013

X