Mistä iskias johtuu?

Jaa artikkeliLähetä vinkki
Iskias on selän hermokipu, joka säteilee myös jalkoihin. Tärkeimmät hoitokeinot ovat riittävä kipulääkitys ja liikkeellä pysyminen.

1. Mitä iskiaksella tarkoitetaan?

Iskias on hankala selkäkipu, joka yleensä kestää muutamia kuukausia ja joskus kroonistuessaan jopa vuosia.

Iskiaskipu heijastuu myös alaraajoihin. Syy on selkäytimestä lähtevän hermojuuren puristusoire. Kyseinen hermo on yleensä voimakkaasti ärtynyt tai tulehtunut, ja tämä aiheuttaa hermokipua ja hermon toimintahäiriöitä. Iskias voi joko kehittyä vähitellen tai alkaa äkillisesti.

2. Millaisia ovat iskiaksen tyypilliset oireet?

Jos vaiva on vähäinen, pakarassa saattaa tuntua heijastekipua, joka ilmenee vain outona tuntemuksena ja säteilee ehkä alemmas alaraajaan. Pahimmillaan oireena voi olla alaraajan lihasten lihasheikkous, joka aiheuttaa toimintakyvyttömyyttä ja jopa ongelmia virtsan- ja ulosteenpidätyksessä.

3. Mikä iskiasta aiheuttaa?

Yleisimmin iskiashermoa painaa joko nikamien välilevyn pullistuma tai välilevyn re-peämästä ulos pursunut massa. Välilevytyrä voi olla joko mekaanista puristusta aiheuttava, jolloin tietyillä asennon muutoksilla voidaan vaikuttaa oireen voimakkuuteen, tai tulehdusreaktion kautta hermokudosta ärsyttävä, jolloin asennon muutoksilla ei juuri voida vaikuttaa kipuun.

Kun välilevy menettää nestepitoisuuttaan, jokin yksittäinen liike saattaa olla se viimeinen pisara, joka saa jo huonokuntoisen välilevyn vaurioitumaan. Iskiashermoa voivat ärsyttää myös kylmyys tai vetoisuus. Aina iskiakselle ei löydy selvää syytä.

Välilevyt ovat herkimpiä vammautumaan aamuisin, kun neste- ja verenkierto eivät vielä ole päässeet vauhtiin. Jos selkä on oireillut jo aikaisemmin, kannattaa aamuisin toimia varovasti ja välttää etukumaraa, kiertyvää asentoa, joka saa välilevyn pullistumaan.

4. Ovatko jotkut alttiimpia iskiakselle kuin toiset?

Autoilevat, tupakoivat, ylipainoiset ja vähän liikuntaa harrastavat ovat muita alttiimpia sairastumaan iskiakseen.

5. Miten iskiaskipua hoidetaan?

Iskiasta hoidetaan samaan tapaan kuin muutakin selkäkipua. Olennaista on huolehtia riittävästä kipulääkityksestä. Kun kyseessä on pitkäaikainen, ehkä krooninenkin kipu, ei pidä torjua oikeaa lääkitystä kivun hallintaan.

Iskiaspotilaan pitää levätä tarpeen mukaan. Lepo sinänsä ei edistä paranemista, joten liikkua kannattaa toimintakyvyn ylläpitämiseksi sen verran kuin hyvältä tuntuu. Lyhyitä kävelylenkkejä voi yleensä tehdä jo akuuttivaiheessa. Lyhyet sairauslomat voivat olla paikallaan, mutta pitkäksi aikaa ei kannata jäädä neljän seinän sisään.

6. Milloin pitää hakeutua lääkäriin?

Lääkäriin on mentävä, jos kipu ei vähene omatoimisella kipulääkityksellä, kipu muuttuu sietämättömäksi tai esiintyy alaraajan toimintakykyä heikentävää lihasheikkoutta. Jos oireena on virtsan tai ulosteen pidätysongelmia, pitää välittömästi hakeutua lääkäriin.

Välilevytyräpotilaille on useimmiten paikallaan kuuden viikon konservatiivinen hoito ennen ortopedin tai neurokirurgin arviota leikkaustarpeesta.

7. Mitä lääkäri voi tehdä iskiaspotilaan hyväksi?

Lääkärin keinot vaikuttaa selkäpotilaan vointiin ovat melko vähäiset. Riittävä kivun hoito on tärkein, ja lääkitys kannattaa hoitaa kuntoon esimerkiksi työterveyshuollossa. Tärkeintä on potilaan rauhallinen mieli ja itsestään huolehtiminen. Iskias on sairaus, jossa on hyvä ennuste.

8. Pääseekö iskiaksesta eroon?

Valitettavasti vaiva saattaa uusia, mutta paranee yleensä jonkun ajan kuluttua. Selkäkipu on melko ennustamatonta verrattuna moniin muihin kroonisiin sairauksiin, eikä sitä voi saada täysin varmaan hoitotasapainoon.

Liikunta ja muu itsestä huolehtiminen auttavat vaivan hallinnassa. Myös unen laadulla ja mielen hyvinvoinnilla on vaikutusta selän oireiluun: kun on stressiä ja unettomuutta, usein myös selkä oireilee pahemmin.

On tärkeää löytää sopivat lepoasennot, joissa kipu helpottaa. Pystyssä oleminen on usein parempi vaihtoehto kuin istuminen. Rangan muoto on eri ihmisillä erilainen, joten ei voi yleispätevästi sanoa, millainen asento olisi kenellekin hyvä tai esimerkiksi, millaisia kenkiä voi ja kannattaa käyttää. Viimeistään selkäpotilaana on pakko perehtyä oman kehon tuntemuksiin ja kuunnella niitä.

9. Millainen liikunta sopii iskiaspotilaalle?

Kävely on yleensä helpoin ja toimivin liikuntamuoto etenkin alkuvaiheessa. Pieniä lenkkejä voi tehdä vaikka useita päivässä omien tuntemusten mukaan. Liikunnan määrä ja laatu pitää suhteuttaa omaan jaksamiseen; selkäpotilaan on opittava tunnistamaan oman kehonsa viestit ja tuntemukset.

Kivun mentyä ohi kehonhallinnasta tulisi pitää huolta, joten liikuntavalikoimassa on hyvä olla selkäjumppaa joko kotona, selkäyhdistyksessä tai salilla aluksi ohjattuna. Hyppyjä sisältävä liikunta tuntuu usein erityisen pahalta selässä, joten tavalliset jumpat kannattaa aloittaa varovasti.

Kaikki liikunta on kuitenkin hyvästä. Kannattaa valita liikuntamuoto mieltymysten mukaisesti, jotta sitä tulee myös säännöllisesti harrastettua. Liikunta sinänsä ei paranna iskiasta, vaan pitää yllä potilaan toimintakykyä ja siten ehkäisee ennalta mahdollisesti uusiutuvaa vaivaa.

10. Voiko iskiaspotilas hoitaa vaivaansa hierojalla tai ”niksauttajalla”?

Pelkällä hieronnalla ei ole tutkimuksissa todettu olevan vaikutuksia pitkittyneeseen selkäkipuun, mutta kun siihen lisätään terapeuttinen harjoittelu, neuvonta tai ohjaus, hieronta vähentää kipua ja lisää toimintakykyä. Iskiaspotilaalle vaikutukset saattaisivat olla samansuuntaisia.

Manipulaatiohoidoilla ei ole Käypä hoito -suosituksen mukaan näyttöä vaikuttavuudesta välilevytyrään, mutta jos löytää selkään erikoistuneen OMT-fysioterapeutin tai kiropraktikon, joka osaa tarkistaa lannerangan tilan ennen hoitoa, voi näitäkin hoitoja kokeilla.

Asiantuntijana Pirjo Ailanto, selkäneuvonta- ja liikuntatoiminnan asiantuntija, TtM, fysioterapeutti, Suomen Selkäliitto.

Seura 38/2014

X