Miten kipeää olkapäätä hoidetaan?

Jaa artikkeliLähetä vinkki
Olkapään kiertäjäkalvosimen vaivat ovat työikäisillä hyvin yleisiä. Useimmat krempat hoituvat levolla, tulehduskipulääkkeillä ja olkapäätä jumppaamalla.

Kipeä olkapää kiusaa monia, siellä esimerkiksi kiertäjäkalvosinoireyhtymä on yleisin olkapään sairaus. Mikä avuksi kipeään olkapäähän? Kysyimme 10 kysymystä, näin vastaa asiantuntijamme olkaortopedi Harri Heliö.

1. Olkapäähän koskee, kun nostaa käsivartta ylös sivulle. Mikähän vaiva on kyseessä?

Mitä todennäköisimmin kyseessä on olkapään kiertäjäkalvosimen vaiva. Kiertäjäkalvosinvaivat ovat yleisimpiä olkakipujen selittäjiä yli nelikymppisillä. Liikekipu, joka saattaa iskeä vaikkapa paitaa pukiessa, on tavallisin oire. Kipu paikallistuu olkavarren yläosaan tai hauikseen, ja se yleensä pahenee rasituksessa.

Tyypillinen oire on myös yösärky. Kyljellä nukkuessa voi olla vaikea löytää kädelle hyvää asentoa. Joillakin olkapää rutisee, kun sitä liikuttaa. Olkanivelen voima, varsinkin nostovoima, voi myös heikentyä.

2. Millaisia vikoja kiertäjäkalvosimessa voi olla?

Vaivoja on pitkä lista, ja siksi puhutaankin kiertäjäkalvosimen oireyhtymästä. Kyseessä voi olla limapussintulehdus, kalkkitulehdus, rasitusvamma, jänteen rappeutuma, hankausoire sekä osittainen tai täydellinen jänteen repeämä. Erilaisia vaivoja voi olla useampia samalla kertaa. Ongelmat voivat olla työperäisiä, jos työssään joutuu liikuttamaan kättä vaakatasossa tai sen yläpuolella. Yhä useammin vaivan taustalta löytyy kuitenkin urheiluharrastus, sillä aikuiset liikkuvat entistä ahkerammin. Esimerkiksi tennis, sulkapallo ja uinti ovat lajeja, joissa kiertäjäkalvosinvammoja syntyy paljon.

3. Miten kiertäjäkalvosinvaiva syntyy?

Olkanivel on kehon liikkuvin nivel. Kiertäjäkalvosin on neljän jänteen kokonaisuus, jonka tehtävänä on liikuttaa olkaniveltä. Jänteet kiinnittyvät olkanuppiin. Yksi tavallisimmista kiertäjäkalvosimen ongelmista on rasituksesta aiheutuva limapussintulehdus. Jänne jää olkavartta loitontaessa jumiin kahden luun, olkavarren ison olkakyhmyn ja lapaluun olkalisäkkeen väliin. Jos kättä joutuu toistuvasti nostamaan, jännekudos saattaa tulehtua ja turvota. Jänteen paksuuntuessa ahtaus olkapäässä lisääntyy. Jänne saattaa myös revetä. Pitkäkestoisen ylirasituksen lisäksi jänne voi revetä tapaturman, kuten kaatumisen, myötä. Osalla potilaista oireiden taustalla on heikentynyt lihastasapaino tai huono ylävartalon ryhti. Oireiden aiheuttaja voi olla myös kireä nivelkapseli.

4. Pitääkö mennä heti lääkäriin?

Hoitoon kannattaa hakeutua heti, jos olkapääkipu on aiheutunut tapaturmasta, ja jos olkanivel toimii huonosti heti turman jälkeen. Vaikka tapaturmasta aiheutuisi lievempikin vamma, voi olla syytä hakeutua lääkäriin tapaturmavakuutuksen vuoksi. Vakuutusyhtiöt edellyttävät yleensä hoitoon hakeutumista viimeistään kahden viikon sisällä. Jos vaiva alkaa itsestään ja vähitellen, lääkäriin kannattaa mennä, jos oireet eivät kuukaudessa helpotu. Sillä välin olkapäätä on hyvä hoitaa välttämällä kipeyttävää rasitusta, kylmähoidolla ja tulehduskipulääkkeillä. Lääkäriin menoa ei kannata pitkittää yli kolmen kuukauden, koska silloin saatetaan menettää mahdollisuuksia parhaaseen mahdolliseen paranemistulokseen.

5. Miten kiertäjäkalvosinvaiva todetaan?

Lääkärin tekemän kliinisen tutkimuksen lisäksi olkapää pitää yleensä kuvantaa. Useimmiten röntgenkuva riittää, mutta joskus tehdään lisäksi olkanivelen magneettitutkimus. Ultraäänitutkimus ei ole luotettava keino selvittää olkapään vaivoja. Ultraäänitutkimukset ovatkin vähenemässä olkapäätä tutkittaessa.

6. Tarvitaanko jumppaa vai puukkoa?

Useimmat kiertäjäkalvosinvaivat hoituvat ilman leikkausta eli konservatiivisesti. Ensin olkapäätä hoidetaan tulehduskipu- ja särkylääkkeillä, kylmähoidolla ja fysioterapialla. Kipua synnyttäviä liikkeitä pitää välttää. Vaivojen rauhoituttua ryhdytään lihaskuntoutukseen fysioterapeutin antamien ohjeiden mukaan. Vaikka kortisonipistot eivät ole yleensä parantava hoito, niitä käytetään oireiden lievitykseen, ja usein ne nopeuttavat paranemista muiden hoitojen ohella. Konservatiivista hoitoa jatketaan yleensä kolmesta kuuteen kuukauden ajan. Jos oireet eivät helpota, harkitaan leikkausta. Leikkaushoitoon voidaan päätyä nopeastikin, jos olkapäässä on tapaturmainen laaja jännerepeämä.

7. Mitä kiertäjäkalvosimen leikkauksessa tapahtuu?

Leikkaus tehdään olkapään tähystyksessä. Kroonistuneessa limapussintulehduksessa ja osittaisessa jännerepeämässä riittää useimmiten jänteen putsaus ja tarvittaessa olkalisäkkeen avartaminen, jossa jänteelle tehdään lisää tilaa liikkua. Potilas voi aloittaa olkanivelen harjoittelun heti leikkauksen jälkeen, eikä hänen tarvitse yleensä käyttää kantosidettä. Sairausloma vaihtelee muutamasta päivästä kuukauteen riippuen siitä, millaisessa työssä on. Jos leikkauksessa joudutaan ompelemaan jänteitä, on odotettava jänteen kiinnikasvua. Silloin kantosidettä pitää käyttää noin kuusi viikkoa, ja voimaharjoitteisiin päästään vasta kolmen kuukauden kuluttua leikkauksesta. Sairausloma on yleensä kolmesta neljään kuukautta.

8. Auttaako leikkaus?

Suurin osa Suomessa leikatuista kiertäjäkalvosinrepeämistä on laajoja yhden tai useamman jänteen repeämiä, joiden taustalla on tapaturma. Noin 90 prosenttia leikkaushoitoon valituista potilaista hyötyy leikkauksesta ja voi palata entisiin harrastuksiin ja työtehtäviin. Pienellä osalla potilaista jänne ei onnistuneesta leikkauksesta huolimatta parane toivotusti, ja potilaalle jää vaivoja. Joskus, jos jännekorjaus ei ole mahdollinen, voidaan potilasta auttaa olkapään tekonivelleikkauksella.

9. Miten kiertäjäkalvosinvaivoja voi ehkäistä?

Jos olkapää on jo kipeytynyt, liiallista rasitusta pitää välttää niin töissä kuin harrastuksissa. Urheilussa on tärkeää opetella oikeanlainen suoritustekniikka. Tapaturmia pitää tietysti yrittää välttää, jos vain mahdollista, esimerkiksi käyttämällä talvella liukuesteitä jalkineissa.

10. Voiko olkapääkivun syy olla joku muu kuin kiertäjäkalvosin?

Kyllä. On liuta sairauksia, joiden oireet ovat hyvin paljon samankaltaisia kuin kiertäjäkalvosinvaivoissa. Näitä ovat jäätynyt olkapää, jossa olkapään nivelkapseli paksuuntuu ja kiristyy, nivelrikko olkanivelessä tai solisluunpään nivelessä, nivelkapselin repeämät, olkanivelen löysyys, tapaturman seurauksena tapahtunut luunmurtuma tai nivelruston vaurio, reumaattiset taudit ja jopa kasvaimet. Myös niskaperäiset vaivat voivat muistuttaa olkanivelen sairauksia. Sepelvaltimotaudissa voi ilmetä etenkin rasituksessa kipua, joka heijastuu vasemmasta olkapäästä käteen. Onkin tärkeää olla pitkittämättä lääkäriin menoa, jos olkapää vaivaa.

 

X