Mullistava hoitomuoto: Punavalolla voidaan hoitaa vaikkapa kilpirauhasen vajaatoimintaa

Jaa artikkeliTilaa Seura
Potilaat saavat valohoitoa Finsen-instituutissa Kööpenhaminassa 1900-luvun alussa. © Getty Images
Punaisesta valosta toivotaan uutta hoitomuotoa moniin sairauksiin.

Oletko koskaan istunut kirkasvalolampun edessä marraskuun aamuna siinä toivossa, että valo pitäisi masennuksen loitolla? Entä oletko kylpenyt kevään ensimmäisten auringonsäteiden lämmössä ja ihmetellyt, miten keveältä mielesi tuntuu?

Jos olet, niin olet ehkä huomannut, että valo voi olla lääkettä. Vihreää valoa tutkitaan migreenin lievittäjänä. Vastasyntyneen keltaisuutta hoidetaan sinisellä valolla. On olemassa jopa lääkkeitä, jotka voidaan aktivoida valolla.

Viime vuosina erilaisten valosovellusten joukosta on noussut esiin poikkeuksellisen lupaava hoitomuoto: punainen valo. Kyseessä ovat valon aallonpituudet 600–1 070 nanometriä. Se kattaa punaisen valon ja lyhytaaltoisen infrapunan. Osa tästä valosta on ihmissilmälle näkymätöntä.

Punaisen valon erikoispiirre on, että se läpäisee kudoksia. Sitä ei siis tarvitse tuijottaa silmillä kuten sinistä tai vihreää valoa, vaan valo voidaan ohjata ihon läpi vahingoittuneeseen tai sairastuneeseen kudokseen.

Punainen valo läpäisee jopa kallokopan, jolloin sitä ulottuu vähäisessä määrin aivokuoreen asti.

Färsaarten havainto

Punaisen valon lääketieteellisellä käytöllä on pitkä historia.

Färsaarelainen lääkäri Niels Finsen havaitsi jo 1800-luvun lopussa, että punainen valo on tehokas ihotuberkuloosin hoidossa. Hän sai valohoitotutkimuksistaan Nobelin palkinnon vuonna 1903.

Varsinainen lääketieteellinen tutkimus punaisella valolla on alkanut kuitenkin vasta 2000-luvulla. Tutkijat eri puolilla maailmaa ovat tehneet punaisella valolla pienimuotoisia kokeita ja julkaisseet niitä lääketieteellisissä sarjoissa.

Hoidosta käytetään useita termejä, joista pienteholaser lienee suomeksi vakiintunein.

Tutkimuksia on jo tuhansia. Syy innostukseen on yksinkertainen: hoito on turvallista, eikä sivuvaikutuksista ole raportoitu.

Positiivisia tuloksia

Akateemisessa maailmassa näyttö kertyy hitaasti, mutta punaisella valolla on osoitettu myönteisiä vaikutuksia jo useissa ihmiskokeissa.

Brasilialaisessa tutkimuksessa kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastaville potilaille annettiin pienteholaserhoitoa kilpirauhasen alueelle. Sairaudessa kilpirauhanen ei tuota riittävästi tyroksiini-hormonia. Tämän tutkimuksen tulokset kuitenkin osoittivat, että hoitoa saaneista 48 prosentilla tyroksiinitasot palautuivat normaaliksi, ja he saattoivat luopua hormonikorvaushoidosta.

Saksalaisessa tutkimuksessa pienteholaseria testattiin silmänpohjan ikärappeumaan. Näkö parani 95 prosentilla potilaista, osalla varsin paljonkin, kun taas lumehoitoa saaneista kenenkään näkö ei parantunut.

Vahvin näyttö punaisen valon suotuisasta vaikutuksesta tulee syöpäpotilailta, joille kehittyy usein hoitojen sivuoireena suun limakalvon tulehdus. Monet tutkimukset ovat vahvistaneet, että suun limakalvolle annettu punainen valo ehkäisee ja lievittää tulehdusta.

Hiljattain Science Translational Medicine -tiedelehti julkaisi merkittävän eläintutkimuksen, jossa verihiutaleiden vähäisyydestä kärsineille hiirille annettiin pienteholaseria koko ruumiin alueelle. Tulokset osoittivat, että punainen valo normalisoi hiirten verihiutaleet paljon nopeammin kuin tapahtui lumeryhmässä.

Punaista valoa on tutkittu myös erilaisissa kiputiloissa, nivelrikossa ja luunmurtumissa, mutta tulokset ovat vielä alustavia. Usein tulokset eivät ole parempia kuin plasebossa, joten ihmeidentekijä punainen valo ei siis ole.

Energiatehtaiden korjaaja

Mihin punavalon vaikutus perustuu? Yksi mahdollisuus on se, että altistuminen punaiselle valolle on soluille stressisignaali. Solut kokevat säteilyn vaarana ja alkavat suojautua sitä vastaan. Soluilla on monia keinoja suojella itseään ympäristön stressitekijöiltä, ja kun nämä aktivoituvat, solujen yleinen toimintakyky paranee.

Toinen selitys on se, että punainen valo tehostaa solun energiatehtaiden eli mitokondrioiden toimintaa. Mitokondriot tuottavat energiaa siirtelemällä elektroneja lokerosta toiseen, ja viimeisenä askeleena tässä prosessissa on molekyyli nimeltä sytokromioksidaasi.

Jos sytokromioksidaasi on sitoutunut happeen, se toimii täydellä teholla eli tuottaa paljon energiaa. Jos sytokromioksidaasi sen sijaan on sitoutunut esimerkiksi typpioksidiin, energiantuotanto vaimenee. Punaisen valon oletetaan syrjäyttävän typpioksidin hapen tieltä, jolloin energiantuotanto tehostuu.

Sairauden paranemisen kannalta mitokondrioilla on tärkeä merkitys. Sairastuneessa tai vahingoittuneessa kudoksessa mitokondrioiden toiminta on usein vaimeaa, koska typpioksidi toimii jarruna. Kun punaisella valolla päästään eroon jarrusta, soluilla riittää energiaa vahinkojen korjaamiseen.

Mistä valoa?

Pienteholaser ei ole vielä vakiintunut hoitomuoto missään sairaudessa. Tutkimusta tarvitaan siis lisää ennen kuin lääkäri voi määrätä potilaalleen punaista valoa sairauden hoitoon.

Punaista valoa saa toki tavallisista lampuista. Hehku- ja halogeenilampuissa sitä on enemmän, energiansäästölampuissa vähemmän, mutta missään sitä ei kuitenkaan ole terapeuttisia määriä.

Lisäksi punaista valoa on auringonvalossa, mikä voi osaltaan selittää joitakin auringonvalon hyviä terveysvaikutuksia. Näitä on kuitenkin aina punnittava auringonsäteilyn riskien kuten melanooman kannalta.

Tutustu myös Jani Kaaron blogiin Galileon keskisormi.

X