Näin kilpirauhasen liika- ja vajaatoiminta selvitetään

Jaa kaverilleTilaa Seura
Kilpirauhasen vajaatoiminta diagnosoidaan, kun kilpirauhasarvot poikkeavat viitearvoista. © COLOURBOX
Kilpirauhasen vajaa- ja liikatoimintaan on tehokkaat hoidot, joita käytetään vain todettuun sairauteen. Turha lääkehoito voi olla vaarallista.

1. Milloin voi epäillä itsellä kilpirauhasen vajaa- tai liikatoimintaa?

Vajaatoiminnan tyypillisiä oireita ovat voimakas väsymys, painon nousu, ummetus, palelu ja aloitekyvyttömyys. Liikatoiminnan oireita ovat hikoilu, sydämentykytys, laihtuminen ja joskus myös väsymys tai huono rasituksensieto.

Syy oireisiin on kaulalla sijaitsevan kilpirauhasen erittämän kilpirauhashormonin eli tyroksiinin erityksessä tapahtuvissa häiriöissä: vajaatoiminnassa hormonia erittyy liian vähän ja liikatoiminnassa liikaa. Tyroksiini vaikuttaa esimerkiksi aineenvaihduntaan, kehon lämmönsäätelyyn ja vireystilaan.

2. Ovatko nämä sairaudet vakavia?

Teoriassa kumpikin sairaus voi hoitamattomana olla vaarallinen. Nykyään ne kuitenkin diagnosoidaan, kun ihminen on voimissaan, ja kumpaakin sairautta voidaan hoitaa.

Vajaatoiminnan oireet kehittyvät yleensä hitaasti. Liikatoiminta oireilee yleensä rajummin, ja ihminen hakeutuu jo varhaisessa vaiheessa hoitoon. Lievässä liikatoiminnassa oireet voivat olla vähäisiä.

3. Mikä aiheuttaa sairastumisen?

Tavallisin syy kilpirauhasen vajaatoimintaan on autoimmuunitulehdus, jossa elimistön puolustusjärjestelmä hyökkää omia kudoksia vastaan tuhoten kilpirauhaskudosta. Tällöin kilpirauhanen lakkaa muodostamasta normaalia määrää tyroksiinia.

Liikatoiminnan syistä yleisin on Basedowin tauti, joka sekin liittyy autoimmuunitulehdukseen. Siinä elimistöön alkaa muodostua vasta-aineita, jotka aktivoivat kilpirauhasen toimimaan liian vilkkaasti. Liikatoiminta voi liittyä myös liikatoimivaan kyhmystruumaan tai liikatoimivaan kilpirauhaskyhmyyn. Struumalla tarkoitetaan suurentunutta kilpirauhasta. Kilpirauhanen voi suurentua tasaisesti, tai siihen voi muodostua useita pieniä kyhmyjä, jolloin puhutaan kyhmystruumasta.

Lääkkeistä esimerkiksi kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidossa käytetty litium voi olla syy vajaatoimintaan.

Muita autoimmuunitauteja, kuten tyypin 1 diabetesta ja keliakiaa sairastavilla on muita suurempi vajaatoiminnan riski.

Kumpaakaan kilpirauhassairautta ei voi ehkäistä.

4. Miten kilpirauhasen vajaa- tai liikatoiminta selviää?

Diagnostiikassa käytetään kilpirauhasen toimintaa mittaavaa verikoetta, jolloin laboratoriolähetteestä löytyvät merkinnät TSH ja T4V, eli kilpirauhasta säätelevä hormoni ja tyroksiini. Liikatoiminnassa määritetään usein myös T3V eli kilpirauhasen erittämän trijodityroniinin pitoisuus.

Koholla oleva TSH-arvo viittaa vajaatoimintaan ja matala liikatoimintaan. Vajaatoiminnassa T4V useimmiten alenee, liikatoiminnassa se ja T3V kohoavat. Harvinaisessa aivolisäkeperäisessä kilpirauhasen vajaatoiminnassa T4V on alentunut ja TSH matala tai normaali.

5. Voiko ihmisellä olla kilpirauhasen vajaa- tai liikatoiminta, vaikka laboratorioarvot ovat normaalit?

Vajaatoiminta diagnosoidaan, kun kilpirauhasarvot poikkeavat viitearvoista ja potilaalla on vajaatoimintaan sopivia oireita. Jos arvot ovat viitearvojen rajoilla ja oireet tyypilliset, voidaan harkita hoitokokeilua tyroksiinilla. Oireiden häviäminen ja arvojen korjaantuminen tavoitetasolle puoltavat lääkityksen jatkamista. Muut mahdolliset syyt oireille pitää silti poissulkea. Tyroksiinia syövien ihmisten määrä on kymmenessä vuodessa kaksinkertaistunut. Kilpirauhaslääkityksen aloituskynnys on laskenut, ja osa ihmisistä syö tyroksiinia turhaan. Liiallinen tyroksiinin saanti lisää pitkän ajan kuluessa osteoporoosin ja rytmihäiriöiden riskiä.

Kilpirauhasen vajaatoiminnan oireet ovat oireita, joita esiintyy merkittävällä osalla väestöstä ilman, että heillä on kilpirauhas-ongelmia. Tällöin syytä oireisiin lähdetään hakemaan muista sairauksista tai elämässä tapahtuneista asioista.

6. Kuinka kilpirauhasen vajaatoimintaa hoidetaan?

Vajaatoimintaa hoidetaan tyroksiinilla, ja hoito on yleensä elinikäinen. Potilaista 95 prosentilla lääkitys korjaa tyroksiiniarvot kohdilleen ja poistaa oireet. Oikeaa lääkeannosta seurataan verikokeilla, sillä pelkkiin oireisiin ei voi luottaa: oireet laahaavat usein vähän verikoearvojen perässä. Myös liian suuri tyroksiiniannos voi väsyttää.

Jatkossa veriarvoja seurataan kerran vuodessa kahdessa verikokeella. Raskaus ja muun sairauden hoitoon tarkoitetut, potilaalle uudet lääkkeet, ovat syy tarkistaa kilpirauhaslääkkeen annos.

7. Koska vajaatoimintaan tarvitaan kahta lääkettä?

Joskus potilas voi oireilla, vaikka lääkeannos on verikokeiden mukaan oikea ja vaikkei hänellä ole muita oireita selittäviä sairauksia. Tällöin endokrinologi tai muu asiaan hyvin perehtynyt lääkäri voi kokeilla potilaalleen tyroksiinin oheen T3- eli trijodityroniinihoitoa. Sitä voidaan käyttää vain muuten terveillä potilailla ja naisilla, jotka eivät suunnittele raskautta tai ole raskaana. Yhdistelmähoidossa vajaatoiminnan diagnoosin pitää olla varma.

8. Mikä auttaa liikatoimintaan?

Valtaosa potilaista aloittaa hoidon tyreostaatti-lääkkeellä, joka vähentää kilpirauhasen hormonituotantoa ja hormonin eritystä verenkiertoon. Hoitoa seurataan muutaman kuukauden välein verikokeilla.

Lääkehoito rauhoittaa tilanteen yleensä yhdessä–puolessatoista vuodessa. Ellei näin tapahdu, voidaan antaa radiojodihoitoa tai tehdä kilpirauhasleikkaus. Radiojodihoito annetaan suun kautta kapselina sairaalan isotooppilaboratoriossa. Radioaktiivinen jodi hakeutuu kilpirauhaseen, jossa se tuhoaa kilpirauhassoluja, mikä sammuttaa liikatoiminnan.

9. Voiko liikatoiminta muuttua vajaatoiminnaksi?

Yleensä kilpirauhanen poistetaan leikkauksessa kokonaan, jolloin liikatoiminnan tilalle tulee vajaatoiminta. Käytännössä näin ei kuitenkaan tapahdu, sillä leikatulle potilaalle aloitetaan heti tyroksiinilääkitys.

Osa radiojodilla hoidetuista potilaista saa myöhemmin vajaatoiminnan. Mahdollisuus otetaan esiin potilaan kanssa, ennen kuin aloitetaan radiojodihoito. Vajaatoiminnan hoito on kuitenkin helpompaa kuin liikatoiminnan.

10. Onko terveistä elintavoista vajaa- tai liikatoiminnassa hyötyä?

Elintavoilla ei voi vaikuttaa kilpirauhasen toimintaan. Silti liikkuu huhuja, joiden mukaan gluteenin välttäminen vaikuttaisi myönteisesti vajaatoimintaan. Tästä ei ole tutkimusnäyttöä.

Kilpirauhasen vajaa- ja liikatoiminta ovat autoimmuunisairauksia, joita ei voida ehkäistä elintavoilla. Koska yksi autoimmuunisairaus altistaa toiselle, lääkäri osaa olla valppaana potilaansa muun autoimmuunisairauden varalta.

Asiantuntijana Milla Rosengård-Bärlund, sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri, lääketieteen tohtori, HYKS.

Lue myös:

Lopetin kilpirauhasen kasvaimiin määrätyn tyroksiinihoidon – näin siinä kävi

Astan työuupumus paljastui kilpirauhasen liikatoiminnaksi: ”Hikoilin ja heräsin ahdistukseen kesken unien”

Mullistava hoitomuoto: Punavalolla voidaan hoitaa vaikkapa kilpirauhasen vajaatoimintaa

X