”Nivelrikko vei ammattini, mutta näin sain uuden”

Jaa kaverilleTilaa Seura
© mikko nikkinen
Nivelrikkoon sairastunut Jimmy Asikainen joutui luopumaan rakastamastaan näyttelijän ammatista. Onneksi teatterista löytyi hänelle uusi, vähemmän kuormittava työ.

Lappeenrantalainen Jimmy Asikainen, 47, ei nauttinut viimeisistä vuosistaan näyttämöllä. Nivelrikko aiheutti kipuja eri puolilla kehoa, ja työstä tuli selviytymistä.

Nivelrikko nuorella iällä on harvinainen, mutta Asikaisella onkin taustalla perinnöllinen alttius ja fyysisesti rankka työ.

Tähän havahduin

Kun vuonna 2006 treenasin maratonia varten, oikea nilkkani tulehtui. Hiljalleen kipua alkoi tuntua vähän joka paikassa. En saanut enää kurkkupurkkiakaan auki, kun kädet olivat niin voimattomat.

Alaselän kanssa minulla oli ollut vaikeuksia jo pidempään. Olin tanssinut aiemmin vuosia balettia, enkä näyttelijänäkään koskaan säästellyt itseäni. Oli ihan normaalia, että aloitin aamuni särkylääkkeellä.

Siedin oireitani pitkään. Mutta vuonna 2014 kipu alkoi jo haitata unta ja jaksamista. Jotain oli tehtävä.

Lääkärin vastaanotolla

Työterveyslääkäri lähetti minut reumapoliklinikalle. Tehtiin verikokeet, ja lääkäri tutki. Hän tunnusteli niveliä ja pyysi taivuttelemaan. Minähän taivuin.

”Ei sinulla mitään reumaa ole”, lääkäri totesi.

Se oli helpottava uutinen. Mutta mikä hiivatti minulla sitten oli?

Röntgenkuvat sen kertoivat. Nivelrikkoa oli kaikkialla, paitsi ei lonkissa. Kun joku kysyy minulta, että missä sinulla on nivelrikko, voin laulaa lastenlaulun sanoin: ”Pää, olkapää, peppu, polvet, varpaat.”

Näin minua hoidettiin

Nivelrikkoon ei ole parantavaa lääkehoitoa. Itse jätin iburpofeenin pois terveyssyistä. Nyt syön vastaystävällistä särkylääkettä – mutta ei se oikein auta.

Alussa kokeilin luontaistuotteita, kuten vihersimpukkaa. Niistä ei ollut kuitenkaan apua. Nykyään käytän reseptilääkettä, jonka vaikuttava aine on kondroitiinisulfaatti, eli niin sanottu hainrustovalmiste. Sen pitäisi hieman rauhoittaa nivelrikkoa ja tulehdusta.

Se harmittaa, että olen kipujen takia joutunut luopumaan kaikista rakastamistani urheilulajeista, kuten salibandysta. Painokin on lähtenyt nousuun.

Käyn kuntosalilla ja kesäisin pyöräilen. Juoksu olisi kuulemma hyvää nivelille, mutta en voi juosta, koska varpaisiinkin koskee.

Ammatti vaihtoon

Pari vuotta sitten lääkäri totesi sen, minkä jo tiesinkin: näyttelijänurani olisi ohi. Minä kysyin, mikähän se uusi ammatti oikein olisi. Olin näytellyt 8-vuotiaasta lähtien.

Onneksi Mikkelin teatterissa ymmärrettiin tilanne. Työni järjestyi niin, että tein 60 prosenttia työajastani näyttelijänä ja 40 prosenttia teatterikuraattorina. Näyttämöllä olo alkoi kuitenkin olla niin kuormittavaa, että olin henkisesti aivan rikki.

Joulukuussa 2016 päätimme kolmikantaneuvottelussa, että minulle haetaan eläkeyhtiöstä uudelleenkoulutusta. Jos hakemus hyväksyttäisiin, minusta tulisi teatterikuraattori.

Olin varautunut pitkään odotukseen, ei-vastaukseen ja potkuihin. Ei mennyt kuin muutama viikko, kun työeläkevakuuttaja Elolta tuli puoltava lausunto: he maksaisivat uudelleenkoulutukseni, joka tapahtuisi pääasiassa työssäoppimisen kautta.

Iso kivi vierähti sydämeltä. Sain jatkaa rakkaassa työyhteisössä.

Tässä ja nyt

”Puoltakaan en sun kivustas voi tietää”, sanotaan laulussa. Näin se on: koko ajan särkee johonkin – selkään, sormiin, nilkkaan, varpaisiin. Polvikipu on sentään rauhoittunut.

Uusi työni on kuitenkin mahtava. Vedän teatterilla ryhmiä ja kummituskierroksia, pidän työpajoja ja olen saanut teatterimme mukaan muutamiin kulttuurikasvatuksen hankkeisiin. Olen tehnyt itsestäni niin tarpeellisen, että minusta ei haluta luopua.

Ja nyt saan olla viikonloput vapaalla, mikä on käsittämätöntä. Olen tutustunut vaimoonikin uudelleen. Harmi, että lapset ehtivät jo kasvaa isoiksi. Nyt olisi iskä enemmän kotona.

Lue lisää:

Miten nivelvaivoja voi helpottaa?

Lopettaako nivelrikko liikunnan?

Lonkan tekonivelleikkaus: Kivut jäivät leikkauspöydälle

 

X