Onko kolesteroli mainettaan parempi?

1. Mitä korkea kolesteroli tarkoittaa?

Korkealla kolesterolilla tarkoitetaan sitä, että sekä hyvän että pahan kolesterolin yhteenlaskettu määrä on vähintään viisi millimoolia verilitrassa.

Korkeaan kolesteroliin liittyy pahan kolesterolin osuuden kasvaminen. Silloin verisuonien seinämiin on alkanut kertyä liikaa kolesterolia, ja seinämään voi tulla tulehdus, kovettuma tai valtimonahtauma. Pahimmillaan suoni voi mennä kokonaan tukkoon ja silloin seurauksena on sydäninfarkti.

Korkea kolesteroli ei aiheuta mitään tuntemuksia: se voidaan selvittää vain verikokeella. Kolesteroliarvo ei yleensä ole terveellä ihmiselläliian matala. Matala kolesterolimäärä voi liittyä johonkin syöpätautiin.

2. Mistä kolesterolin huono maine johtuu?

Kolesterolia saadaan ravinnosta ja maksa valmistaa sitä. Kun kolesterolia kertyy verisuonten seinämiin, se haittaa veren virtausta. Seinämien paksuuntumista kutsutaan ateroskleroosiksi. Se johtaa vähitellen sepelvaltimotautiin eli sydänlihaksen hapensaannista ja ravitsemuksesta huolehtivien valtimoiden jäykistymiseen. Ateroskleroosissa suonenseinämään voi muodostua niin sanottu plakki eli nysty, johon kolesterolia kertyy yhä vain lisää. Plakki kovettuu ja ahtauttaa valtimoa. Jos plakki puhkeaa, veri alkaa hyytyä ja silloin suoni voi mennä tukkoon. Tukkeutumisen seurauksena kudokset, joista suoni huolehtii, eivät saa happea ja vau-rioituvat.

3. Mihin kaikkeen kolesterolia tarvitaan elimistössä?

Kemiallisesti kolesteroli on steroleihin kuuluva rasvaliukoinen alkoholi. Se on elimistölle välttämätön aine. Sitä tarvitaan solujen seinämien rakennusaineeksi sekä sappihappojen, D-vitamiinin ja monien elimistön valmistamien hormonien, kuten kortikosteroidien ja sukupuolihormonien, raaka-aineeksi. Kolesterolin tekee kuitenkin ongelmalliseksi se, että sitä on kahta tyyppiä: hyvää ja pahaa.

4. Mitä hyvä kolesteroli on?

Koska kolesteroli ei ole vesiliukoinen aine, sitä kuljetetaan veressä lipoproteiineihin liitettynä. Hyvä kolesteroli eli HDL-kolesteroli on kolesterolin toinen esiintymismuoto, jossa kolesterolia kuljettaa suuren tihey-den lipoproteiini HDL. Sen tehtävänä elimistössä on poistaa kolesterolia kudoksista ja siirtää sitä maksaan ja näin vähentää ateroskleroosin vaaraa.

Naisten HDL-kolesterolin pitoisuus on yleensä suurempi kuin miehillä, mikä johtuu naissukuhormonista eli estrogeenista. Sukupuolten välinen ero tasoittuu naisten vaihdevuosien jälkeen. Perimä vaikuttaa erityisesti hyvän kolesterolin määrään. Hyvä keino lisätä hyvän HDL-kolesterolin määrää on harrastaa liikuntaa.

5. Miksi osa kolesterolista muuttuu pahaksi?

Pahan eli LDL-kolesterolin määrää lisäävät erityisesti ruoan tyydyttyneet eli kovat rasvat. Pahaa kolesterolia kuljettaa matalan tiheyden eli ominaispainon omaava lipoproteiini LDL. Kun LDL-kolesterolin määrä nousee, nousee myös kokonaiskolesterolin määrä. Silloin kolesteroli määrä nousee nopeasti terveellisen rajan yli. Liiallinen kolesterolin määrä on siis LDL-kolesterolia.

6. Miten paha kolesteroli vaikuttaa terveyteen?

Mitä suurempi LDL-kolesterolin määrä, sitä suurempi on ateroskleroosin ja sepelvaltimotaudin vaara, koska liika kolesteroli ahtauttaa verisuonia. Erityisen tärkeää LDL-kolesterolin määrään on kiinnittää huomiota jos tupakoi, liikkuu vähän tai verenpaine on kohonnut eli myös muut valtimosairauksien riskit täyttyvät. Elämäntaparemontti on hyvä keino kääntää kolesteroliarvot laskuun. Merkittävin vaikutus on painonhallinnalla, liikunnalla ja terveellisellä ruokavaliolla.

7. Miten ruokavalio vaikuttaa kolesteroliin?

Ruokavaliossa on oleellista, miten paljon syö runsaasti kolesterolia sisältäviä ruoka-aineita. Yleensä kolesterolista imeytyy 40–60 prosenttia, yksilöllisen imeytymismäärän määrittää perimä. Veren kolesteroliarvoa suurentavia ruoka-aineita ovat esimerkiksi munankeltuainen, runsasrasvainen ruoka, suklaa ja keksit. Kolesteroliarvoa pienentävästi toimivat sen sijaan rypsi- ja oliiviöljy sekä runsaskuituinen ja runsaasti kasviksia sisältävä ruokavalio. Ylen määrin saatu kolesteroli on aina huonoa elimistölle.

8. Millainen merkitys on omega-3-rasvahapoilla?

Omega-3-rasvahapot ovat nykytiedon mukaan aineita, joilla on suotuisia vaikutuksia sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä. Ne ovat erittäin pitkäketjuisia, monityydyttymättömiä rasvahappoja. Omega-3-rasvahapot vaikuttavat myös immuunipuolustukseen ja elimistön monien kudosten solujen toimintaan. Tällaisia soluja ovat esimerkiksi hermosolut, maksasolut, verisolut ja lihassolut. Myös nivelvaikutuksia on havaittu. Elimistö tarvitsee välttämättä omega-3-rasvahappoja, mutta elimistö ei valmista niitä itse. Hyviä lähteitä ovat pellavansiemenöljy sekä rasvainen kala.

9. Miten paljon perimä vaikuttaa kolesteroliarvoihin?

Korkeiden kolesteroliarvojen taustalla perimä on syy ylitse muiden, koska se säätelee kolesterolin aineenvaihduntaa: toisilla kolesterolin imeytyminen on hyvin tehokasta, toiset muodostavat itse kolesterolia tehokkaasti. Lisäksi on olemassa periytyviä kolesteroliaineenvaihdunnan häiriöitä.

Perimän ohella merkittävä vaikutus kolesteroliarvoihin on iällä, miessukupuolella ja elintavoilla. Esimerkiksi ylipaino, epäterveellinen ruokavalio, tupakointi ja runsas alkoholinkäyttö kohottavat sepelvaltimotaudin riskiä.

10. Kuinka monella suomalaisella on korkea kolesteroli?

Miehistä 58 prosentilla ja naisista 62 prosentilla kolesteroliarvot ylittävät suosituksen. Finriski 2012 -tutkimuksen mukaan sekä miesten että naisten kolesterolipitoisuudet ovat nousseet vuoden 2007 tutkimukseen verrattuna, mikä tarkoittaa, että vuosikymmenen jatkunut kolesterolipitoisuuksien lasku on lähtenyt uuteen nousuun. Erot naisten ja miesten välillä ovat tasoittuneet, sillä naisten kolesteroliarvot nousivat enemmän kuin miesten. Prosentuaalisesti naisten kolesteroliarvot nousivat 3,1 prosenttia ja miesten 1,7 prosenttia. Naisten kolesteroliarvot ovat tutkimukseen mukaan keskimäärin 5,31 ja miesten 5,34. Tutkimus ennustaa, että ellei muissa riskitekijöissä tapahdu merkittäviä suotuisia muutoksia, sydäntautien määrä kasvaa tulevaisuudessa.

Asiantuntijana Eeva Kari, erikoislääkäri.

Seura 19/2013