Onko puunpoltto riski terveydelle?

1. Millaisia päästöjä puunpoltosta syntyy?

Kaasuja, kuten häkää ja haihtuvia hiilivetyjä, ja monenkokoisia hiukkasia. Kaasuissa on mukana ärsyttäviä kaasuja, kuten formaldehydiä. Hiukkasissa on puolestaan muun muassa nokea ja PAH-yhdisteitä, joista monet tiedetään syöpää aiheut-taviksi. Puunpoltosta syntyy hyvin samantyyppisiä päästöjä kuin tupakoinnista.

2. Voiko savun väristä päätellä jotain palamisen puhtaudesta?

Mitä tummempaa savu on, sitä enemmän siinä on epäpuhtauksia ja sitä haitallisempaa se on. Tummaa savua tulee aina alussa, kun esimerkiksi takan puita sytytetään. Aika nopeasti savun pitäisi muuttua valkoiseksi tai ainakin vaaleanharmaaksi. Savu voi olla pikimustaa, jos takassa poltetaan roskia, kuten kumia tai muovia; tätä ei pitäisi missään tapauksessa tehdä. Myös märistä puista ja huonolla vedolla puiden polttamisesta eli niin sanotusta kitupoltosta syntyy tummaa savua.

3. Mitä terveyshaittoja päästöillä voi olla?

Erityisesti hiukkasilla tiedetään olevan terveyshaittoja. Se tiedetään, että kun ilmassa on paljon puunpolton savuja, hengityssairaita joudutaan ottamaan tavallista enemmän sairaalahoitoon. Puunpoltolla on haittoja laaja kirjo alkaen ärsytysoireista, kuten silmien kirvelystä, hengenahdistukseen ja vakaviin terveyshaittoihin, jopa lisääntyneeseen kuolleisuuteen saakka. Tutkimustietoa siitä, mitä pitkäaikainen altistuminen puunpoltolle aiheuttaa, ei vielä ole. Tutkimuksia aiheesta valmistuu lähivuosina, myös Suomessa. Maail-man terveysjärjestö WHO on tänä vuonna tekemässä kartoitusta puunpolton savuista.

4. Ketkä ovat suurimmassa haittariskissä?

Ärsytysoireita voi saada kuka vain, mutta eniten savuista kärsivät kroonisesti sairaat, kuten keuhkoahtaumatautia tai astmaa sairastavat. Astmaatikko voi jopa joutua lähtemään kotoaan, jos naapuri kitupolttaa puita. Sydänsairaalle savuista ei välttämättä aiheudu heti itse havaittavia oireita, mutta ne voivat pahentaa tautia. Myös vanhukset kuuluvat riskiryhmään, koska useimmilla on on heikentynyt yleiskunto. Raskaana olevan naisen altistuminen liikenteen pakokaasuille on yhdistetty tutkimuksissa esimerkiksi syntyvän lapsen pienipainoisuuteen, mutta vielä ei tiedetä, onko puunpolton savuilla samanlaisia vaikutuksia.

5. Miten puunpolton haittoja voi vähentää?

Polttaa pitäisi vain kuivaa ja puhdasta puuta, ei maalattua tai muuten käsiteltyä eikä märkää puuta. Vaikka suomalaiset polttavat paljon puita, aika moni säilyttää puita ulkona huonosti sateelta suojattuna.

Roskia ei pitäisi polttaa, ei edes pahvia, koska se voi aiheuttaa lentotuhkaa. Mahdollisimman puhdas palaminen tarvitsee riittävästi happea. Kitupolttaa ei pitäisi, vaikka jotkut kuvittelevat saavansa niin enemmän lämmintä vähemmällä puulla. Puut pitäisi sytyttää päältä, ellei tulisijan rakenne sitä estä, ja tulipesän seinien ja puiden väliin pitäisi jäädä ilmatilaa. Virkistyspolton ei pitäisi olla jatkuvaa. Tuulen suuntaa olisi myös hyvä tarkastella, sillä ei ole oikein savustaa naapuria. Omaa savualtistusta voi vähentää parantamalla sisäilman suodatusta.

6. Onko jatkuvalämmitteisessä puusaunassa saunominen turvallista?

Saunan sisätilaan aiheuttamista päästöistä on hyvin vähän tutkimuksia. Saunojen kiukaat eivät ole kovin tehokkaita tulisijoja eikä palaminen ei niissä ole yhtä puhdasta kuin hyvässä takassa. Erityisen epäsuotavaa takkojen ja saunojen lämmittäminen puilla on kaupungissa, jossa tiheästi asutulla alueella voi olla lukuisia puunpolttajia. Joissain tutkimuksissa on havaittu tyypillisinä saunailtoina keskiviikkoisin ja lauantaisin kaupunkien ilmanlaadussa selvää huononnusta.

7. Kuinka usein on turvallista polttaa takassa puita?

Polttajan omalle terveydelle suurta haittaa ei todennäköisesti ole, koska savut menevät pääosin piipusta ulos. Haitta koskee siis enemmän naapureita. Mitä useammin ja enemmän savulle altistuu, sitä enemmän myös haittoja on. Energian hinnan nousu on lisännyt puunpolttoa kaupunkialueilla, mikä ei ole missään nimessä toivottu kehityssuunta. Puuta pitäisi kuitenkin polttaa lähinnä keskitetysti voimalaitoksissa, ei jokaisessa tuvassa. Puupelletti sen sijaan palaa huomattavasti vähäpäästöisemmin kuin halot.

8. Millainen puunpolton terveyshaitta on verrattuna liikenteen päästöihin?

Nykykäsityksen mukaan puunpoltosta aiheutuvat hiukkaset ovat yhtä haitallisia kuin liikenteestä tulevat hiukkaset. Tutkimusten mukaan puunpoltolla on suuri merkitys hiukkaspitoisuuksiin. Jopa kaupungeissa selvästi suurempi osa pienhiukkasista on peräisin puunpoltosta kuin liikenteestä. Pienhiukkasista noin neljäsosa on peräisin puunpoltosta, liikenteen osuus jää selvästi alle neljännekseen. Suurin osa on niin sanottua kaukokulkemaa Suomen rajojen ulkopuolelta. Siitä on osa peräisin liikenteestä ja puunpoltosta, mutta osuuksia ei voi enää erotella.

9. Tiedetäänkö puunpolton haitoista riittävästi?

Ei tiedetä. Tutkimuksia on toki tullut viime vuosina lisää. Niissä on yhdistetty lyhytaikaisesti kohonneet hiukkaspitoisuudet terveyteen, mutta pitkäaikaishaitoista ei tiedetä. Esimerkiksi yhteyttä syöpiin ei ole arvioitu, vaikka päästöt sisältävät syöpää aiheuttavia PAH-yhdisteitä. Monet suomalaiset pitävät puunpolton savuja hyvin haitattomina. Se on hämmentävää, koska puunpolton päästöjä muistuttavan tupakoinnin haitat sen sijaan tunnustetaan.

10. Pitäisikö puunpolttoa rajoittaa?

Kun savujen pitkäaikaishaitoista saadaan lisää tietoa, voidaan arvioida paremmin rajoitusten tarvetta. Se jo tiedetään, että puunpolttoa kotitalouksissa pitäisi mieluummin vähentää kuin lisätä ja käytössä olevaa polttotekniikkaa pitäisi ehdottomasti parantaa. Suomessa ostajat eivät juurikaan kiinnitä huomiota tulisijojen päästöihin. Suomessa ei ole päästörajoituksia tulisijoille, mutta esimerkiksi Saksassa jo on. Siellä puiden polttaminen on myös joillain kaupunkialueilla kiellettyä. EU:n kautta määräyksiä tulee lähitulevaisuudessa, mutta tne tulevat koskemaan vain uusia tulisijoja.

Asiantuntijana Timo Lanki, johtava tutkija, dosentti, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ympäristö-terveyden osasto, Kuopio.

Seura 23/2013