Pitääkö huolestua, jos lomalla tuli käytettyä lähes joka päivä alkoholia? Näin vastaa asiantuntija

1. Pitääkö huolestua, jos lomalla tuli käytettyä lähes joka päivä alkoholia?

Jos alkoholia kuluu päivittäin, kannattaa miettiä, mihin tarkoitukseen sitä juo. Mikäli hakee juomisella helpotusta pahaan oloon ja mieleen, on syytä huoleen. Alakuloon nautittu alkoholi vain syventää pahaa oloa.

Monella alkoholi kuuluu rentoutumiseen, ja lomalla rentoudutaan. Tissuttelusta voi tulla puolihuolimattomasti tapa, jota ei itse huomaa.

Viimeistään siinä vaiheessa omaa juomista kannattaa alkaa seurata, jos läheiset alkavat huomautella liiasta juomisesta. Yhden ihmisen alkoholinkäyttö voi vaikuttaa koko hänen ympäristöönsä: perheenjäseniin ja työyhteisöön.

Omaa kulutusta kannattaa miettiä kriittisesti aina, jos tilanteessa on läsnä lapsia. Samoin, jos alkaa miettiä, miten loman jälkeen selviää töissä, jonne ei aamulla jaksaisi mennä. Ei jaksa, kun illalla on tullut otettua ja aamulla väsyttää.

2. Voiko muutamassa viikossa tulla alkoholiriippuvaiseksi?

Riippuvuuden synty muutamassa viikossa on epätodennäköistä. Kynnys tulla riippuvaiseksi alkoholista on kuitenkin aina yksilöllinen. Etukäteen ei voi tietää, kuka koukuttuu ja kuka ei. Perimä voi vaikuttaa alkoholiriippuvuuden muodostumiseen.

Päihdelinkki.fi-sivustolta löytyy AUDIT-monivalintatesti, jonka avulla voi selvittää, onko oma alkoholinkäyttö kohtuullista vai ei. Samasta osoitteesta avautuu myös SADD-testi, joka on hyvä työkalu alkoholiriippuvuuden mittaamiseen.

3. Olisiko ollut parempi juoda kerralla kunnolla kuin tissutella?

Jos tissuttelulla tarkoitetaan naisilla yhtä ja miehillä yhtä–kahta päivittäistä alkoholiannosta vaikka joka toinen päivä, terveys tuskin on vaarassa. Mutta jos juo tuon verran joka päivä, puhutaan jo kohtalaisen riskin rajoista: miehillä kohtalaisen riskin viikkokulutusraja on 14 ja naisilla seitsemän annosta. Riski on korkea, jos viikossa alkoholia kuluu miehillä 24 annosta tai enemmän ja naisilla 16 annosta.

Kertakännissä riskirajat täyttyvät yleensä yhdellä kerralla, ja siihen liittyy terveyshaittojen lisäksi tapaturmien vaara.

Alkoholinkäyttö on kohtuullista, kun se on satunnaista ja määrältään vähäistä eikä haittaa terveyttä, taloutta tai ihmissuhteita. Havahtua kannattaa, jos edellisistä kriteereistä yksikin täyttyy, ja se voi täyttyä niin tissuttelulla kuin kaatokännilläkin.

4. Vaarantaako lomatissuttelu terveyden?

Turvallisen käytön rajoja on mahdotonta määrittää. Haitat lisääntyvät suorassa suhteessa käyttömäärään, tuli tuo määrä sitten kerralla tai tissutellen.

Jos on käyttänyt alkoholia vaikkapa rentoutumiseen, ennen pitkää aivot tottuvat siihen ja alkavat vaatia rentouttavan vaikutuksen syntymiseksi isompia määriä.

Toisille alkoholi on haitallista jo pienempinä määrinä, kuten ikääntyneille ja joidenkin lääkkeiden käyttäjille. Naisten sietokyky on miehiä matalampi.

5. Miten vähentää alkoholin käyttöä?

Jos alkoholista ei ole tullut ongelmaa, siitä ei tarvitse luopua kokonaan – vähentäminen riittää.

Helpoiten se voi sujua vähentämällä annoksia asteittain parin viikon aikana ja vaihtamalla alkoholijuoman välillä alkoholittomaan. Lasin voi kaataa välillä puolilleen.

On hyvä huomata, että alkoholiannos ei tarkoita piripintaan täytettyä lasia. Jo se voi hillitä juomisen määrää, ettei osta kotiin alkoholia varoiksi, ja jos ostaa, pitäytyy pullossa tonkan sijaan.

6. Onko oman käytön seurantaan apuvälineitä?

Omaa käyttöä voi seurata lataamalla Ehyt.fi-nettisivuilta OttoMitta-sovelluksen, joka toimii Android-puhelimissa. Sinne voi asettaa rajat omalle alkoholinkäytölle.

Sovelluksen avulla saa myös arvion käyttäjän alkoholiin kuluttamasta rahasta, veren alkoholipitoisuudesta sekä siitä, kuinka kauan alkoholin palaminen elimistössä kestää.

Seuranta kannattaa, sillä lievemmissä ongelmissa oman juomisen seuraaminen voi havahduttaa ja auttaa kohtuullistamaan juomista.

7. Olisiko tipaton syyskuu hyvä idea?

Tipattomat kuukaudet ovat hyviä jokaiselle, oli kulutus minkä tasoista tahansa. Niiden avulla pystyy tutkailemaan, millainen suhde itsellä on alkoholiin. Meneekö kuukausi kivuitta vai tekeekö koko ajan mieli alkoholia? Samalla oppii huomaamaan tilanteet, joissa alkoholia kuluu huomaamatta.

Kuukaudessa pystyy jo kyseenalaistamaan omia tapojaan, ja miettimään vaikka, tarvitseeko aina saunan yhteydessä oluen. Saunominen tuskin muuttuu epämukavaksi, vaikkei sen päälle olutta ottaisikaan.

8. Mitä voi tehdä, jos muut seurassa juovat ja itselle ei maistu?

Läheisille voi ja kannattaa kertoa, jos haluaa vähentää omaa juomista. Läheisten tuki auttaa pitäytymään päätöksessä. Vieraassa porukassa omasta juomisesta avautuminen voi tuntua hankalalta – varsinkin kun monesta tuntuu siltä, että omaa juomattomuutta pitäisi jotenkin selitellä. Oikeasti ei pidä, vaan ”ei kiitos” riittää.

Samalla kun tekee vähentämispäätöksen, kannattaa miettiä ennakkoon toimintatapoja tilanteisiin, joissa alkoholia kuluu. Jos muut osalliset eivät ymmärrä, mitä ”ei kiitos” tarkoittaa, voi sanoa, että itsellä on aamulla tärkeä meno ja pitää olla virkeä. Tapaamisiin voi mennä omalla autolla.

Kun porukan alkoholinkäyttötottumukset eivät kohtaa, moni kokee mukavammaksi jättäytyä porukasta pois. Ystävien kanssa voi myös sopia, että välillä tavattaisiin kahvilassa baarin sijaan.

9. Mitä rentoutumiseen alkoholin tilalle?

Monelle meistä varsinkin työviikon päätteeksi nautittu alkoholi on rentoutumisen ja vapaalle laskeutumisen merkki. Työviikon päätteeksi työrutiineista eroavat asiat rentouttavat, ja yhdelle ne voivat olla liikuntaa ja toiselle kulttuuria. Jokainen löytää kokeilemalla omansa.

Usein alkoholi on opittu yhdistämään asioihin, jotka jo sellaisenaan rentouttavat, kuten vaikka hyvän elokuvan katselu. Tavasta voi toki opetella pois.

Moni käyttää alkoholia nukahtamislääkkeenä, mutta unen laadun kannalta tapa on huono. Pienikin määrä haittaa unta.

10. Mistä saa apua, jos lopettaminen ei omin päin onnistu?

Jos juomisen lopettaminen tai vähentäminen ei onnistu, hakeudutaan ammattiavun pariin. Ehkäisevän päihdetyön eli EHYTin maksuton neuvontanumero 0800 900 45 vastaa ympäri vuorokauden. Numerossa saa keskusteluapua ja tietoa kotipaikkakunnalta löytyvistä palveluista.

Asiantuntijana Minttu Tavia, neuvontavastaava, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry/Päihdeneuvontapalvelu.