Psoriasis sai Piian ihon hilseilemään: ”Pahimmillaan sain imuroida ihoriekaleita päivittäin”
Tällä hetkellä Piia Astilan psoriasista ei huomaa. Pahimmillaan hänen ihonsa hilseili liuskoina.
Piia Astilalla, 51, on psoriasis, krooninen ihon hilsetystauti. Ensimmäiset vuodet Piia häpesi läiskäistä ihoaan, eikä mennyt rannoille tai uimahalliin – vaikka ne olisivat tehneet iholle hyvää. Nyt häpeä on poissa.
Psoriasis päänahassa
Menin leikkauttamaan hiuksiani kampaaja-ystäväni luokse. Hän löysi päänahastani hilseilevän ihottumaläiskän ja osasi heti yhdistää sen psoriaasiin. Itse en ollut huomannut mitään, mitä nyt ehkä pikkaisen pudistellut joskus hilsettä hartioilta.
Koska ihottumasta ei ollut minulle haittaa, en lähtenyt lääkäriin. Hain tietoa kirjallisuudesta. Sen mukaan en olisi vaarassa, vaikken vastaanotolle ryntäisikään.
Psoriasis alkaa tyypillisesti päänahasta. Se oli minulle tuolloin 30 vuotta sitten helpotus, sillä olin parikymppinen nuori, ja jokainen nuori haluaa olla samanlainen kuin ikätoverinsa.
Pari vuotta sain olla rauhassa, sillä psorini piti alkusäikähdyksen jälkeen tauon.
Psoriasis vei lääkärin vastaanotolle
Psoriasis puhkeaa perimän ja sille altistavien tekijöiden seurauksena, joista stressi on yksi ja infektiot toinen. Lähisuvussani ei ole psoriaatikkoja, mutta altisteita minulla oli.
Kun psori puhkesi, olin muuttanut pääkaupunkiseudulle ja valmistunut tiiviin opiskelun jälkeen ensimmäiseen ammattiini. Olin myös sairastanut poskiontelotulehduksen toisensa perään. Elimistöni reagoi tähän nostattamalla ihottumaläiskiä kaikkialle selkään ja vatsaan. Nyt tarvitsin lääkäriä.
Lääkäriltä kuulin, että sairastan läiskäpsoriasista, jossa ihottumaläiskien koko voi vaihdella 0,5 sentin läpimittaisista kämmenen kokoisiin tai isompiinkin. Psoriin liittyy liitännäissairauksia, kuten sydän- ja verisuonisairaudet ja diabetes. Sairautta pitäisi hoitaa.
Näin psoriasista hoidettiin
Olen onnekas, sillä psorini ei ole koskaan kutissut. Mutta se on hilseillyt sitäkin enemmän. Pahimmillaan sain imuroida kodistani ihoriekaleita päivittäin.
Ihottumaläiskät keräsivät katseita, joten en vuosiin käynyt uimahallissa. On helppo ymmärtää psoriaatikkoja, jotka eristäytyvät ja masentuvat sairautensa vuoksi.
Kun jaksoin rasvata itseäni ahkerasti paksuilla, tervapohjaisilla lääkevoiteilla, ihoni oli hetkellisesti parempi. Lisäapua sain jaksoittain käyttämistäni kortisonivoiteista ja -linimenteistä sekä vitamiinivoiteista. Kun ne eivät tehonneet, kävin UVB- valohoitojaksoilla. Sain myös ihon alle pistettävää lääkettä.
Sairauteni on sen verran vaikea, että nämäkään eivät ennen pitkää auttaneet, ja kolme vuotta sitten lääkkeeni vaihdettiin biologisiin. Pistän nykyisen lääkkeen kerran kuussa. Perusvoiteilla huolehdin yhä ihon kosteustasapainosta.
Psoriasis kuriin
Nyt toisessa jalassani on pieni hilseläiskä. Se pysyy rasvaamalla ja biologisella lääkkeellä kurissa.
Ihoni on siinä kunnossa, että selviän uimahallikäynnistä selittelemättä: psoriasista tuntemattomat kun luulevat, että tämä tarttuu.
Koska stressi pahentaa sairautta, koetan pitää itsestäni huolta. Muutin ruokavaliotani terveellisemmäksi. En juuri käytä alkoholia, enkä tupakoi.
Olen opetellut nauttimaan hyvistä hetkistä ja lakannut murehtimasta mahdollista käännettä sairaudessani. Kukaan ei osaa sanoa, kauanko hyvä vaihe kestää. Mutta jos läiskät palaavat, en enää häpeä niitä. En ole aiheuttanut sairauttani itse.
Lue myös:
Harvinainen sairaus muutti Saran elämän: ”Iholleni alkoi nousta kyhmyjä”
Psoriasis – krooninen iho-ja nivelsairaus