Hajuhaitta ottaa päähän – Tuoksuyliherkkyys aiheuttaa ikäviä oireita

Jaa artikkeliTilaa Seura
Mistä tuoksuyliherkkyys johtuu ja mitä sille voi tehdä?
Mistä tuoksuyliherkkyys johtuu ja mitä sille voi tehdä?
Parfyymit, tuoksukynttilät ja hikisen kainalon haju aiheuttavat joissakin ihmisissä voimakkaita oireita. Tuoksuyliherkkyys on yleistä ja eri asia kuin hajusteallergia.

Tuoksuyliherkkyys aiheuttaa ikäviä oireita. Lue 12 kysymystä ja vastausta tuoksuyliherkkyydestä.

1. Mitä eroa on tuoksuyliherkkyydellä ja hajusteallergialla?

Tuoksuyliherkkyydellä tarkoitetaan hengitysilman välityksellä aistittujen tuoksujen aiheuttamia oireita, kuten nuhaa, yskää, päänsärkyä, pahoinvointia, väsymystä, keskittymiskyvyn heikkenemistä ja sydämen tykytystä. Tuoksuyliherkkyys ei ole sama kuin allergia. Tuoksuyliherkkyys on yleistä, ja siitä kärsii Allergia- ja Astmaliiton mukaan noin 10–40 prosenttia suomalaisista.

Hajusteallergialla tarkoitetaan kosmetiikan hajusteiden ihokosketuksen kautta aiheuttamaa allergista reaktiota. Oireet näkyvät ihottumana kosketuskohdassa. Toisin kuin tuoksuyliherkkyys, hajusteallergia aiheuttaa harvemmin limakalvo-oireita. Hajusteallergiasta kärsii Suomessa noin 2–3 prosenttia väestöstä.

2. Millaisissa tilanteissa ihminen herkistyy tuoksuille?

Arkiaamuna töihin lähtiessä suihkautettu tuoksu saattaa aiheuttaa oireita muille matkustajille ahtaissa joukkoliikennevälineissä, joissa on paljon ihmisiä ja huono ilmanvaihto.

Monet tuoksuyliherkät saavat oireita hien ja tupakan hajusta – ei ainoastaan savusta vaan hajusta, jota juuri tupakoinut ihminen levittää ympärilleen. Oireita voivat aiheuttaa myös homeen ja painomusteen haju, tuoksukynttilät, kosmetiikkatuotteet ja puhdistus- aineet.

3. Mistä tuoksuyliherkkyys johtuu?

Taipumus herkkyyteen on perinnöllinen, mutta herkkyys voi kehittyä myös silloin kun on altistunut kemikaaleille, homeille ja muille sisäilman pitoisuuksille. On mahdollista, että herkällä hajuaistilla varustetut ihmiset kehittävät altistuksen myötä helpommin yliherkkyyden tuoksuille.

4. Perustuuko hajuste-allergian diagnoosi kovempaan lääketieteelliseen näyttöön kuin tuoksuyliherkkyys?

Allergiasta on saatavilla parempaa lääketieteellistä näyttöä kuin tuoksuyliherkkyydestä, jonka syntymekanismi tunnetaan huonosti. Kosketusallergia tutkitaan lääkärin määräämillä lapputesteillä, joilla Allergia- ja astmaliiton mukaan pystytään selvittämään 85–90 prosenttia allergioista.

Mistä tuoksuyliherkkyys johtuu ja mitä sille voi tehdä?

Mistä tuoksuyliherkkyys johtuu ja mitä sille voi tehdä?

5. Onko tuoksuyliherkkyys korvien välissä?

Tuoksuyliherkkyyden on moitittu olevan psyykkistä oireilua, mutta tämä ei pidä paikkaansa. Allergia- ja astmaliiton mukaan nykytiedon valossa voidaan pitää mahdollisena, että oireissa on mukana sekä fysiologisia että psykosomaattisia tekijöitä, mutta molemmissa tapauksissa oireet ovat todellisia, ja ennen kaikkea yksilöllisiä.

Yliherkkä ihminen kärsii aidosti ympäristön tuoksuista. Tämä voi pahimmillaan johtaa sosiaaliseen eristäytymiseen. Tuoksuyliherkälle voi tehdä varsinaisen karhunpalveluksen vähättelemällä hänen oireitaan.

6. Naisten vaiva?

Tuoksuyliherkistä valtaosa on naisia, joista suurimmalla osalla herkkyys syntyy keski-iän kynnyksellä. On spekuloitu, että naisten herkistyminen olisi seurausta miehiä suuremmasta altistuksesta kemikaaleille. Naiset myös käyttävät enemmän tuoksuja kuin miehet, ja on arvioitu, että keskiverto nainen altistuu päivittäin 20 eri tuotteen tuoksuille.

Naisilla on myös tutkimusten mukaan herkempi hajuaisti ja enemmän tuoksuhermopäitä kuin miehillä, mikä edesauttaa herkistymistä.

7. Voiko hajusteallerginen välttää oireita?

Allergisen on syytä vähentää kaikkien hajustettujen tuotteiden käyttöä. Allergiset reaktiot ovat yksilöllisiä, ja sopivat tuotteet löytyvät kokeilemalla.

8. Olisiko tuoksuton maailma parempi?

Tuoksuton ympäristö olisi tuoksuyliherkän kannalta paras, mutta käytännössä mahdoton, joten pyrkimys kohtuulliseen annosteluun on parempi kuin totaalikielto. Tuoksuihin liittyy myös paljon positiivisia mielleyhtymiä, muistoja ja tunteita.

Tutkimusten mukaan kuluttajat kokevat tuoksujen ja muun kosmetiikan parantavan elämänlaatua ja kohottavan itsetuntoa. Nuorelle ihmiselle kosmetiikka voi olla yksi keino kokea itsensä varmemmaksi muiden ihmisten edessä.

9. Voiko kosmetiikan tuoteselosteisiin luottaa?

Kosmetiikkavalmisteiden ja pesuaineiden tuoteselosteet ovat EU:ssa lakisääteisiä. Hajusteettomuus merkitään usein pakkaukseen. Jos tuotteessa käytetään hajusteita, tuote- selosteista löytyy kielestä riippumatta sana aroma, fragrance tai parfum.

EU:n lainsäädäntö määrää, että kosmetiikassa käytettävät 26 merkittävintä hajusteallergeenia on merkittävä tuoteselosteisiin. Kosmetiikan hajusteallergeeneista HICC, atranoli ja kloroatranoli tullaan kieltämään lähivuosina kokonaan.

Merkinnät ei-allergisoiva hajuste ja hypoallergeeninen ovat katteettomia lupauksia ja vain markkinointitekstiä, jolla pyritään vaikuttamaan mielikuviin. Hajuste on aina hajuste, ja se saattaa aiheuttaa allergisessa tai tuoksuyliherkässä ihmisessä reaktion, tai sitten ei. Altistuminen on yksilöllistä.

10. Allergisoivatko luonnolliset tuoksut vähemmän kuin synteettiset?

Luonnonkosmetiikkaa myydään väitteillä, että se on paremmin siedettyä. Tässä on kyse markkinoinnista. Sekä puhtaista luonnontuotteista että synteettisesti valmistetuista hajusteista löytyy allergeeneja. Kyse on molekyylirakenteesta.

Esimerkiksi eugenoli on synteettisesti valmistettu neilikantuoksuinen yhdiste ja vahva allergeeni, joka voi aiheuttaa iho- ja hengitystieoireita. Yleisiin luonnollisiin allergeeneihin taas kuuluu piparminttuöljystä eristetty mentoli.

11. Miten tuoksuyliherkkyyttä hoidetaan?

Täsmälääkettä ei ole, vaan yliherkkyyttä hoidetaan oireiden mukaan. Yksi saa apua päänsärkylääkkeestä, toinen antihistamiinista, kolmas kortisonipohjaisista nenäsuihkeista. Syystä tai toisesta monen oireet pahenevat talvisin, mutta helpottavat saunan lämmössä.

12. Mitä juuri minä voin tehdä tuoksukuorman keventämiseksi?

Allergia- ja Astmaliitto saa jatkuvasti yhteydenottoja, joissa pyydetään vaikuttamaan ihmisiin, jotta erityisesti joukkoliikenteen matkustajat huomioisivat toisensa hieman paremmin. Huomaavainen matkustaja huolehtii henkilökohtaisesta hygieniastaan eikä tupakoi juuri ennen joukkoliikennevälineeseen astumista tai työpaikan kokousta.

Käytettävien tuoksujen määrää voi vähentää ja vaihtaa voimakkaat tuoksut miedompiin. Parfyymeita ja partavesiä käyttävien on syytä muistaa niiden salakavaluus. Oma nenä tottuu oman hajusteen tuoksuun varsin nopeasti, joten ympäristön kannalta kohtuuton yliannostus saattaa tulla täysin tahattomasti.

Asiantuntijoina viestintäpalvelujen johtaja Niki Alanko ja kemikaaliasiantuntija Sanna Virtanen Allergia- ja Astmaliitosta, Eeva-Mari Karine Tekno- kemian Yhdistyksestä, ylitarkastaja Jarkko Loikkanen Tukesista ja kosmetiikkaneuvoja Merike Laine Helsingin Allergia- ja astmayhdistyksestä.

Kotilääkäri 11-12/2016

Lue myös: Hajusteyliherkkyys pahenee koko ajan

Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti

X