Aurinkolomilla vaarat vaanivat myös rantahiekassa ja uima-altaalla – Näin vältät visaiset virukset, ihotulehdukset ja vatsaoireet

Jaa kaverilleTilaa Seura
Matkailijoita koettelevat tavallisimmin ripuli sekä hengitystie- ja ihotulehdukset. Omilla valinnoilla tautien riskiä voi onneksi vähentää – lue infektio- ja matkailulääkäri Risto Pietikäisen neuvot.

1. Miten matkalla, esimerkiksi lentokoneessa, voi ehkäistä helposti iskevää flunssaa?

Sekä tavalliset flunssavirukset että influenssavirukset leviävät lentokoneessa nopeasti ahtaan tilan ja ilmastoinnin takia. Jos tietää olevansa herkkä ilmastoinnille, se kannattaa säätää itselle sopivaksi.

Virukset tarttuvat usein käsien kautta, minkä takia hyvä käsihygienia ehkäisee tartuntoja. Varsinkin ennen syömistä kannattaa pestä kädet tai käyttää käsien desinfiointiainetta.

Aasialaiset suosivat lentokoneessa hengitysmaskia. Se estää jonkin verran tartuntoja.

Influenssatartuntaa voi ehkäistä ottamalla rokotteen ennen matkaa. Varsinkin tropiikin maissa influenssakausi jatkuu ympäri vuoden, eli rokote on aina ajankohtainen.

2. Miten vatsavaivoilta voi välttyä?

Vatsavaivat johtuvat yleensä siitä, että on syönyt tai juonut jotakin, jossa on ulosteperäisiä bakteereja. Osa taudinaiheuttajista tarttuu käsien kautta, ja siksi on tärkeää pitää huolta käsihygieniasta.

Juoma- ja hampaidenpesuvedeksi kannattaa käyttää pullotettua vettä, mielellään tunnetuilta merkeiltä. Paikalliset pullovedet voivat olla tavallista hanavettä, jossa on mukana taudinaiheuttajia. Myös jääpaloja kannattaa välttää.

Ruoan suhteen perussääntö on, että mitä kuumempana se tuodaan pöytään, sitä turvallisempaa se on. Haitalliset bakteerit kuolevat kuumennettaessa. Kylmiin ruokiin liittyy ruokamyrkytyksen riski. Esimerkiksi majoneesia, voita, levitteitä, jäätelöä, hedelmäsalaatteja ja äyriäisiä kannattaa välttää.

3. Jos ripuli kuitenkin iskee, mikä on paras toipua siitä?

Jos olotila suinkin sallii, ripulointia hillitsevää lääkettä ei kannata ottaa, koska haitalliset aineet on hyvä ripuloida pois suolistosta. Sen sijaan on tärkeää juoda tarpeeksi, jotta keho ei kuivu.

Vesi, tee ja hiilihapolliset juomat sopivat ripuloivalle hyvin. Maitotuotteita sen sijaan kannattaa välttää, sillä ne saattavat ärsyttää suolistoa entisestään.

Jos ripuli iskee juuri ennen paluumatkaa, voi matkanteon helpottamiseksi ottaa loperamidia sisältävää ripulilääkettä korkeintaan parin päivän ajan. Sitä ei kuitenkaan suositella, jos on kuumetta ja tauti on ankara. Myös maitohappobakteereista voi olla jonkin verran apua. Lääkäriin on syytä lähteä, jos ripuli nostaa korkean kuumeen ja ulosteen seassa on verta.

4. Miten ihotulehduksia voi ehkäistä?

Ihotulehdukset ovat usein peräisin joko uimarannalta tai -vedestä. Uimarannalla kannattaa välttää avojaloin kävelyä, koska hiekassa voi olla taudinaiheuttajia. Esimerkiksi hietakirppu saattaa munia varpaan kynnen alle ja aiheuttaa kivuliaan tulehduksen, tungiaasin.

Kannattaa myös ottaa etukäteen selvää, ettei uimavedessä ole bilhartsiaa. Se on ikävä tulehdustauti, jonka aiheuttaa ihon läpi tunkeutuva loistoukka. Uidessa on myös hyvä tarkkailla, ettei vahingossa osu meduusaan. Osa meduusoista on myrkyllisiä, ja niiden kosketus voi aiheuttaa pahoja ihovaurioita.

5. Mitä sukupuolitauteja matkoilta tavallisesti saadaan?

Erityisesti tippuri, kuppa, HIV ja B-hepatiitti ovat yleisiä matkalla saatuja sukupuolitauteja. Eniten tartuntoja tulee Thaimaassa ja Länsi-Afrikassa.

Jotkin matkoilta saadut kuppa- ja tippurikannat voivat olla tavallista vastustuskykyisempiä antibiooteille, mutta niitäkin pystytään Suomessa hoitamaan. HIV on taudeista salakavalin, sillä se voi tartunnan jälkeen olla lähes oireeton.

Turvaseksiasioita kannattaa miettiä jo ennen matkaa ja varata kondomeja mukaan Suomesta. Joissakin lomakohteissa niitä voi olla vaikea löytää.

6. Mitä perusrokotuksia matkailijat tarvitsevat?

Jäykkäkouristus-kurkkumätä-rokote kannattaa olla aina voimassa. Mielellään siinä saa olla myös hinkuyskä mukana. Hinkuyskää pidetään lasten tautina, mutta rokotteesta on hyötyä myös aikuisille. Erillistä hinkuyskärokotetta ei ole, vaan se on yhdistettynä jäykkäkouristus-kurkkumätärokotteisiin. Sen voi ottaa turvallisesti uudelleen, jos edellisestä rokotuksesta on vähintään kaksi vuotta.

Toinen perusrokote, tuhkarokko-vihurirokko-sikotauti-rokote, kannattaa ottaa, jos rokotteita ei ole saanut tai tauteja ei ole sairastanut.

Matkalla on hyvä olla voimassa myös A- ja B-hepatiittirokotteet, jotka suojaavat ikävää maksatulehdusta vastaan. Lisäksi jos ei ole sairastanut vesirokkoa, kannattaa ottaa vesirokkorokote. Muita rokotuksia on hyvä pohtia yhdessä lääkärin kanssa.

7. Uskaltaako tuhkarokkoepidemia-alueelle matkustaa?

Viime vuosina tuhkarokkoepidemiat ovat Euroopassa lisääntyneet rokotevastaisuuden takia.

Valtaosalle suomalaisista epidemia-alueille matkustaminen on kuitenkin turvallista. Jos on kerran sairastanut taudin, sitä ei juuri koskaan saa uudelleen. Rokotteen antama suoja ei ole aivan sataprosenttinen. Jos tauti kuitenkin tulee, se on huomattavasti lievempi kuin rokottamattomalla. Varsinkin osa 1960–70-luvulla syntyneistä ei ole sairastanut tautia tai saanut rokotetta, ja heidän olisi hyvä ottaa rokote ennen reissua.

8. Mitä hyttysten levittämiä tauteja tropiikissa voi saada?

Malaria on hyttysten levittämistä taudeista yleisin, ja sitä vastaan kannattaa hakea malarianestolääkitys hyvissä ajoin ennen matkaa. Sen lisäksi hyttysten levittämiä tauteja ovat denguekuume, zikavirus, keltakuume ja japaninaivokuume.

Keltakuumetta ja japaninaivokuumetta vastaan voi ottaa rokotteen. Zikavirukseen ei ole rokotetta, eikä länsimaissa käytetä myöskään dengue-rokotetta.

Matkalla hyttysten pistoja kannattaa yrittää välttää pukeutumalla suojaavasti ja levittämällä paljaille ihoalueille hyttysmyrkkyä. Vaaleita vaatteita on hyvä suosia, koska tummat vaatteet houkuttelevat enemmän hyttysiä. Malaria-alueella majoituspaikassa kannattaa käyttää malariaverkkoja.

9. Pitääkö antibioottiresistenttiä superbakteeria pelätä?

Antibiooteille resistenteistä eli vastustuskykyisistä superbakteereista on viime aikoina kirjoitettu paljon. Kyse ei ole mistään tietystä bakteerista, vaan monesta hyvin erilaisesta suolistobakteerista. Tavallisesti ne saadaan ruoan tai uima-altaan veden välityksellä. Arvion mukaan Intiassa käyneistä jopa puolet ja Thaimaassa käyneistä kolmasosa saa tällaisen bakteerin suolistoonsa. Yleensä ne häviävät suolistossa muutamassa kuukaudessa Suomeen paluun jälkeen ilman, että ne aiheuttavat oireita. Vakavat tulehdukset ovat hyvin harvinaisia.

10. Mitä terveystarvikkeita reissuun kannattaa pakata mukaan?

Matkaan on hyvä ottaa ainakin laastareita, sidetarpeita, ripulilääkettä ja hyttysmyrkkyä. Etukäteen on kuitenkin hyvä tarkistaa, saako hyttysmyrkkyä viedä maahan.

Jos jotakin sattuu, on tärkeää, että mukana on myös tarvittavat asiakirjat. Vakuutuskortin lisäksi on hyvä ottaa mukaan valokopio passista. Jos sairastaa kroonista tautia, kannattaa pyytää lääkäriltä englanninkielinen selostus sairaudesta ja lääkityksestä. Sairauskohtauksen sattuessa se voi olla elintärkeä.

Asiantuntijana infektio- ja matkailulääkäri Risto Pietikäinen Lääkärikeskus Aavasta.

X