Voiko maallikko pelastaa hengen?

Jaa artikkeliTilaa Seura
Monesti uhrin voisi pelastaa kuolemalta jo se, että joku muuttaisi hänen päänsä asentoa. Ei kannata pelätä, että aiheuttaa lisävahinkoa; pahinta on olla auttamatta.

1. Millaisissa tilanteissa ensiaputaitoinen maallikko voi pelastaa toisen hengen?

Esimerkiksi silloin, kun auto-onnettomuuden uhrilla ei ole kuolemaan johtavaa vakavaa vammaa, mutta hän istuu tajuttomana, pää retkottaen istuimellaan. Tällöin veltto kieli tukkii ylimmät hengitystiet. Ellei kukaan muuta uhrin pään asentoa ja avaa hengitysteitä, hän tukehtuu. Tutkimusten mukaan tällaisessa tilanteessa 50–80 prosenttia auto-onnettomuuden uhreista menehtyy. Nämä ihmiset voitaisiin pelastaa, kun joku nostaisi ja taivuttaisi pään taaksepäin asentoon, jossa ilma pääsee kulkemaan vapaasti.

Suuret verenvuodot ja sairauskohtaukset ovat myös tilanteita, joissa nopea apu voi pelastaa uhrin. Sairauskohtaukset voivat olla hankalia tunnistaa, sillä uhri ei välttämättä tuuperru maahan. Hän voi esimerkiksi muuttua sekavaksi ja puhua kangerrellen. Tällaiselta ihmiseltä voi aina kysyä, tarvitseeko hän apua.

Jos itse epäilee, että joku kaipaa apua, voi soittaa hätänumeroon 112. Soitto onnistuu kännykällä silloinkin, kun siinä ei ole puheaikaa tallella, saati SIM-korttia. Hätäpuhelu ei maksa mitään.

2. Mitä teen, jos tulen ensimmäisenä liikenneonnettomuuspaikalle?

Estä lisäonnettomuudet. Pysäköi oma autosi paikkaan, jossa kukaan ei ole vaarassa törmätä siihen ja laita hätävilkut päälle. Vedä yllesi autostasi toivottavasti löytyvä huomioliivi. Tarkista loukkaantuneiden määrä ja soita hätänumeroon.

Seuraavaksi selvität, ovatko loukkaantuneet hereillä. Hereillä olevan henkilön peruselintoiminnot toimivat, mutta tajuton voi olla vaarassa tukehtua, ja hänen hengitystiensä on avattava nostamalla pää oikeaan asentoon. Tyrehdytä suuret verenvuodot. Jos joku on lentänyt ajoradalle, siirrä hänet turvaan.

3. Entä jos näen kadulle tuupertuneen ihmisen?

Pysähdy ja kysy, tarvitseeko ihminen apua. Ellei hän vastaa, ota kiinni hänen hartioistaan ja jaloistaan ja ravistele. Jos mitään ei tapahdu, soita hätänumeroon 112. Selvitä, hengittääkö uhri. Se sujuu, kun käännät hänen selälleen ja laitat kämmenselän tai poskesi uhrin suun ja nenän eteen ja tunnustelet ilmavirtaa. Jos uhri hengittää, käännä hänet kyljelleen: nappaa kiinni loukkaantuneen hartiasta ja koukistetusta polvesta ja käännä hänet itseesi päin kylkiasentoon. Jää odottamaan apua.

Ellei uhri hengitä, aloita painelu-puhalluselvytys. Oikea tahti on 30 painallusta ja kaksi puhallusta. Jatka, kunnes saat paikalle ammattiapua. Tarkista elvytysohjeet osoitteesta www.punainenristi.fi/materiaali/elvytysohjeet.

4. Kuinka tyrehdytän suuren verenvuodon?

Jos veri ruiskuaa ulos, tuki sen kulkureitti painamalla vuotokohtaa voimakkaasti käsillä. Vasta sen jälkeen mietit onko lähettyvillä mitään, josta voisit tehdä painesiteen. Ellei ole, paina käsillä vuotokohtaa, kunnes paikalle saadaan ammattiapua.

Voit tehdä painesiteen vaikka sukasta tai hansikkaasta, jonka litistät mytyksi. Kiinnitä mytty paikoilleen tiukasti esimerkiksi kaulahuivilla tai pitkävartisella sukalla. Jos haava painesiteestä huolimatta vuotaa, paina käsillä sidoksen päältä.

5. Mitä jos joku meinaa tukehtua?

Grillimakkaran tai pihvin pala jää herkästi kurkkuun, jos syö ja puhuu yhtä aikaa. Kun näin käy, ihminen tarttuu yleensä kurkustaan kiinni eikä pysty puhumaan. Autat, kun taivutat hänen ylävartalonsa etukenoon, pää kohti polvia, ja isket napakasti kämmenselällä viisi kertaa lapaluiden väliin.

Ellei tämä tehoa, kokeile Heimlichin otetta: seiso henkilön takana ja kierrä toinen, nyrkissä oleva kätesi hänen palleansa yläpuolelle. Kierrä toinen kätesi toista kautta henkilön ympäri ja nappaa sillä omasta nyrkistäsi kiinni. Nykäise voimakkaasti käsillä itseäsi kohti. Tarkoituksena on saada aikaan nopea liike, joka työntää palleaa ylöspäin. Tällöin keuhkoissa oleva jäännösilma työntää hengitysteissä olevan vierasesineen ulos.

6. Voiko auttaja saada aikaan lisävahinkoa?

Tämä vaihtoehto kannattaa unohtaa kokonaan. Suurin vahinko on jättää auttamatta, sillä pahimmassa tapauksessa autettava kuolee. Aina pitää yrittää auttaa.

7. Pärjääkö kymmenen vuoden takaisilla ensiaputaidoilla?

Varmasti pärjää, jos taitoja on pidetty yllä. Esimerkiksi elvytystaitoja suositellaan harjoiteltaviksi vähintään kolmen kuukauden välein.

8. Missä ensiapua voi opetella?

Punaisen Ristin piirit järjestävät ensiapukursseja.

Liikkeelle lähdetään 16 tunnin mittaisesta Ensiapu 1 -kurssista. Se sisältö on seuraava: elvytys, suurten verenvuotojen tyrehdyttäminen, tajuttomalle annettava ja shokista kärsivän ensiapu. Lisäksi kurssilla käsitellään haavoja, palovammoja, raajamurtumia, myrkytyksiä ja nivelvammoja ja sitä, miten tyypillisissä sairauskohtauksissa toimitaan.

Myös kansalaisopistot kurssittavat ensiaputaidoissa.

Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajia huolehtimaan työpaikan ensiapuvalmiuksista, ja siksi työpaikoillakin on ensiapukursseja.

Ensiaputaitoja voi pitää yllä jatkuvasti, kun tulee mukaan Punaisen Ristin vapaaehtoisiin.

9. Voiko taitoja hioa kotona?

Punainen Risti myy 40 euron hintaista MiniAnnea. Se on painelu- puhalluselvytyksen harjoitteluun tehty nukke, joka on tarkoitettu henkilökohtaiseen tai perheen käyttöön.

Nuken rintakehän jousto on säädettävissä, joten sillä voi harjoitella sekä lapsen että aikuisen elvytystä. Nuken mukana tulee opetus-DVD.

Koululaisten parissa on tehty tutkimuksia, joiden mukaan he oppivat nuken avulla painelu-puhalluselvytyksen puolessa tunnissa.

Ensiaputaitoja tulisi opettaa myös lapsille. Jokainen vanhempi näyttää koulualokkaalle, kuinka koulutie kuljetaan turvallisesti. Samalla tavoin vanhemman tulisi kertoa lapselle, mitä tehdä, jos vaikka vedenkeittimestä lorahtaa tulikuumaa vettä iholle.

10. Kuinka hyvin suomalaiset taitavat ensiavun?

Suomalaiset tietävät, mitä onnettomuustilanteissa pitää tehdä. Mutta taidot tahtovat harjoittelun vähyyden vuoksi unohtua ja uskallus tarttua toimeen puuttua.

Punaisen Ristin ensiapukursseille osallistuu vuosittain noin 120 000 henkilöä. Tämä luku sisältää sekä ensimmäistä kertaa kurssille tulevat että taitojaan kertaamaan saapuvat henkilöt. Luvusta puuttuu noin 50 000 varusmiestä, joille puolustusvoimat antaa vuosittain ensiapukoulutusta. Myös monen oppilaitoksen opetusohjelmaan kuuluu ensiapua.

Noin 27 prosenttia suomalaisista ei ole saanut koskaan ensiapukoulutusta.

Asiantuntijana Kristiina Myllyrinne, ensiavun asiantuntija, Suomen Punainen Risti.

Seura 13/2014

X