Voiko syöpälääke estää influenssan?

1. Miten lääkelöytö käytännössä tehtiin?

Kehitimme Suomen molekyylilääketieteen instituutissa (FIMM) menetelmän, jolla pystyttiin etsimään viruksiin tehoavia lääkeaineita soluviljelyolosuhteissa. Tutkimme lääkkeitä, jotka ovat jo Yhdysvaltain elintarvike- tai lääkeviraston hyväksymiä, sekä testattavia lääkkeitä, joita ollaan parhaillaan kehittämässä syövän, diabeteksen, sydän- ja verisuonitautien tai muiden sairauksien hoitoon.

Havaitsimme, että useat syöpälääkkeet estävät influenssa-A-virusta ja muutamia muita viruksia. Lisäksi näyttää siltä, että virukset eivät pystyneet kehittämään vastustuskykyä näitä lääkeaineita vastaan. Mikä vielä tärkeämpää, lääkkeet toimivat virusta vastaan pienempinä annoksina ja kuureina kuin syövän hoidossa, jolloin sivuvaikutuksetkin saattaisivat jäädä lievemmiksi.

2. Mitä lääkkeelle tapahtuu seuraavaksi?

Tutkimuksemme tuloksia on julkaistu useissa kansainvälisissä vertaisarvioiduissa tiedejulkaisuissa, ja niistä on kerrottu myös tiedeyhteisön tapaamisissa eri puolilla maailmaa. Tulevaisuudensuunnitelmiimme kuuluu lisärahoituksen hankkiminen, varhaisvaiheen tutkimusten saattaminen päätökseen ja patentin hakeminen lääkkeille. Tämän jälkeen lupaavimmilla lääkeaineilla aloitetaan kliiniset kokeet yhteistyössä lääketeollisuuden kanssa.

3. Onko toivoa, että lääke päätyisi joskus apteekin hyllylle?

Joillakin näistä lääkeaineista on jo havaittu erittäin hyviä ominaisuuksia, jotka takaavat sen, että niiden kehittämistä viruslääkkeiksi tullaan varmasti jatkamaan. Toivomme, että löydöstä voisi tulevaisuudessa olla apua vakavien influenssainfektioiden paremmassa hallinnassa. Toivottavasti nämä lääkkeet vähentävät tulevaisuudessa myös lääkkeille vastustuskykyisten virusmutaatioiden syntymistä.

4. Mikä tekee löytämistänne lääkkeistä erityisen kiinnostavia?

Meidän löytämämme lääkeaineet vaikuttavat viruksen sijasta isäntäsoluun. Uskomme, että osa niistä saattaa hyvinkin osoittautua virusten hoidossa tehokkaammiksi kuin tällä hetkellä saatavilla olevat viruslääkkeet.

Viruksen isäntäsoluun vaikuttavat lääkkeet ovat alkaneet kiinnittää huo-miota ennen kaikkea siksi, että virus ei pysty muuntautumaan niille vastustuskykyisiksi. Tämä antaa toivoa siitä, että jonakin päivänä tästä lääkeaineryhmästä voisi löytyä apu myös muiden nopeasti muuntautuvien virusten, kuten HIV:n ja C-hepatiittiviruksen hoitoon. Monia muitakin virusinfektioita voitaisiin tulevaisuudessa kenties hoitaa näillä lääkkeillä.

5. Onko influenssaan kehitteillä muita lääkkeitä?

Parhaillaan ollaan kehittämässä moniakin lääkkeitä. Tutkimuksen kohteena on sekä virukseen suoraan vaikuttavia lääkkeitä, kuten jo käytössä olevat Tamiflu ja zanamiviiri, että viruksen isäntäsoluun vaikuttavia lääkeaineita, kuten naprokseeni ja asetyylisalisyylihappo, joita käytetään tällä hetkellä tulehduskipulääkkeinä. Kun ottaa huomioon, miten laaja kirjo uusia mahdollisia influenssalääkkeitä on kehitteillä, toivomme, että ainakin osa näistä uusista lääkelöydöistä on jo hyvin pian käytettävissä virusinfektioiden hoitoon.

6. Suomessa on ollut influenssan pandemia viimeksi vuonna 2009. Mitä se aiheutti?

Vuoden 2009 influenssapandemian arvioidaan aiheuttaneen Suomessa 211 000 oireellista influenssavirustartuntaa. 1 580 ihmistä joutui oireiden vuoksi sairaalaan ja 44 ihmistä kuoli. Nämä luvut kasvoivat vielä entisestään merkittävästi, kun varsinainen pandemia oli jo ohi. Rokotteet ja lääkkeet maksoivat yhteiskunnalle miljoonia euroja.

7. Millainen tuon pandemian aiheuttanut virus H1N1 on?

Se aiheutti maailmanlaajuisen influenssaepidemian vuonna 2009, ja tämän jälkeen se on ollut osasyyllisenä kaikissa kevään ja talven influenssaepidemioissa. Viruksesta on tullut hallitseva influenssa A-virus influenssaepidemioissa. On oletettavissa, että se korvaa pian H3N2-viruskannan, joka on kiertänyt ympäri maailmaa viimeiset 41 vuotta.

Suurin osa H1N1-viruksen saaneista kärsii lievistä oireista, mutta jotkut sairastuvat vakavammin. Viruksesta voi seurata keuhkokuume, keuhkoputkentulehdus tai korvatulehdus varsinkin lapsille. Iäkkäämmillä ihmisillä krooninen sydän-, keuhko- tai verisuonitauti yhdessä influenssan kanssa voi olla jopa kohtalokas.

Virus on valtava maailmanlaajuinen sosiaalinen ja taloudellinen taakka. Se tartuttaa vuosittain miljoonia ihmisiä ja tappaa tuhansia. Näin tulee jatkumaan vuodesta toiseen, ellei virusta vastaan löydetä tehokkaita puolustautumiskeinoja.

8. Eikö tätä virusta vastaan ole jo lääke. Miksi se ei riitä?

Maailman terveysjärjestö WHO suosittelee oseltamiviiriä eli Tamifluta sekä zanamiviiriä riskiryhmiin kuuluvien potilaiden hoidossa, vakavissa influenssatapauksissa sekä sairaalahoitoon joutuville. Näiden lääkkeiden ongelma on kuitenkin se, että ne suuntautuvat viruksen omia proteiineja vastaan. Koska virukset ovat muuntautumiskykyisiä, ne kehittävät hyvin nopeasti vastustuskyvyn näille lääkkeille. Ensimmäiset Tamiflulle resistentit viruskannat ovat löytyneet jo Suomestakin. Uusien lääkkeiden kehittämiselle on siis kova tarve.

9. Tuleeko pandemioita myös tulevaisuudessa?

Influenssavirukset kehittävät erittäin nopeasti uusia mutaatioita. Noin 10–40 vuoden välein ilmaantuu viruskantoja, jotka ovat hyvin erilaisia kuin sillä hetkellä vallitsevat virukset.

Koska ihmiskunnalta puuttuu vastustuskyky näitä uusia virusmuotoja vastaan, syntyy maailmanlaajuisia pandemioita – kuten aasialainen vuonna 1889, espanjantauti vuonna 1918, toinen aasialaiseksi kutsuttu influenssa-aalto vuonna 1957, hongkongilainen vuonna 1968 ja vuoden 1977 moskovalaiseksi kutsuttu influenssa. Uusien virusmuotojen ilmaantuessa saatavilla ei välttämättä olekaan tehokkaita rokotteita ja lääkkeitä. Tulevaisuuden influenssat muodostavat merkittävän tartuntatautiuhkan, joka ei koske pelkästään Suomea, vaan koko maailmaa.

10. Kuinka usein vanhasta lääkkeestä löytyy apu uuteen vaivaan?

Vanhoille lääkkeille on löydetty ja löydetään kaiken aikaa runsaasti uusia käyttötarkoituksia. Esimerkiksi sydämen vajaatoimintalääke digoksiinin on havaittu pienentävän eturauhassyövän riskiä, verenpainetta laskevaa Viagraa käytetään seksuaaliterveyden häiriöissä, ja antimikrobilääke minosykliinistä on havaittu olevan apua aivohalvausten hoidossa.

Syövän hoitoon kehitellään puolestaan bryostatiini-nimistä lääkeainetta, joka saattaa vaikuttaa myös Alzheimerin tautiin ja HI-virukseen.

Uusien, hyväksyttyjen lääkkeiden määrä on vähentynyt. Siksi jo olemassa olevien lääkkeiden uudet käyttötavat ovat yksi hyvä keino lääkekehittelyssä. Uusien käyttöaiheiden löytyminen vanhoille lääkkeille voi osoittautua hyvin edulliseksi ja nopeaksi verrattuna perinteiseen lääkekehittelyyn.

Asiantuntijana löydön tehneen tutkimusryhmän johtaja Denis Kainov Suomen molekyylilääketieteen instituutista.

Seura 21/2014