Voinko suojella lasta kiusaamiselta?

Jaa artikkeliLähetä vinkki
Kiusaaminen on henkistä tai ruumiillista väkivaltaa, joka jättää lapseen jälkensä pahimmillaan loppuelämäksi. Yhdenkin toverin tai aikuisen tuki vähentää vaurioita.

1. Mikä on koulukiusaamista?

Kiusaaminen ei tarkoita kahden likimain tasaväkisen lapsen nahistelua tai suunsoittoa, ei myöskään vahingossa tapahtuvaa tönimistä. Koulukiusaaminen on jatkuvaa ja tahallista pahan mielen aiheuttamista toiselle. Se on henkistä tai ruumiillista väkivaltaa, jonka kohteena on toistuvasti yksi ja sama lapsi. Lasta voidaan nimitellä ja uhkailla tai hänet voidaan sulkea ryhmästä.

Kyse on vallankäytöstä: kiusaaja pyrkii tekemisellään lisäämään valtaansa ja parantamaan asemaansa ryhmässä. Tätä on tapahtunut varmaan kautta aikain, mutta ilmenemismuodot muuttuvat ajan ja kulttuurin mukana. Kiusaaminen voi ulottua myös koulun ulkopuolelle.

2. Millaiset taidot suojaavat lasta kiusaamiselta?

Taito asettaa rajat ja puolustautua saattavat suojata lasta. Kiusaaminen on kuitenkin aina ryhmäilmiö, jonka hyväksyminen ja seuraaminen pitävät kiusaamista yllä. Kiusaaminen ei ole kiusatun syy eikä hänen vastuullaan.

3. Kuinka vanhempi voi ehkäistä kiusaamista?

Vanhempien tulisi antaa lapselle kokemuksia siitä, että lapsi on hyvä ja arvokas omanlaisenaan. Kiusattu lapsi uskoo monesti, että kiusaamisen syy on hänessä itsessään. Tämän vuoksi hän ei halua puhua siitä tai hän ei halua huolestuttaa vanhempiaan. Lapsen kaverisuhteita ja sosiaalisia taitoja kannattaa tukea. Kouluikäisen lapsen vanhemman on hyvä tietää, missä ja kenen kanssa lapsi viettää aikaa. Kodin ovet kannattaa pitää avoimina lapsen ystäville ja itse tutustua heidän vanhempiinsa.

Yhteys lapseen säilyy vain viettämällä hänen kanssaan aikaa. Kun vanhempi tuntee lapsensa ja on tottunut havainnoimaan tämän mielialaa, hän tietää, milloin lapsen asiat eivät ole hyvällä tolalla ja pystyy puuttumaan niihin.

4. Miten puhua lapsen kanssa kiusaamisesta?

Lapsen on voitava kertoa vanhemmilleen, tapahtui hänelle mitä tahansa koulussa, koulumatkalla tai harrastuksissa. Tätä kannattaa muistutella lapselle aika ajoin ja myös näyttää se hänelle.

Lapselle on turha pitää luentoa kiusaamisesta. Jos asia nousee esiin lapsen kertomuksissa, siihen tulee toki tarttua – olipa lapsen rooli tai osuus tilanteessa mikä tahansa. Aiheesta on kirjoitettu monta hyvää, yhteiseksi iltalukemiseksi sopivaa lastenkirjaa, kuten tarinat Pekka Töpöhännästä. Kirjoissa korostetaan oikealla tavalla sitä, ettei kiusatuksi joutuminen ole koskaan kiusatun oma syy.

5. Ketä kiusataan koulussa?

Kiusaaminen kohdistuu sellaiseen lapseen, jonka on jostain syystä vaikea puolustaa itseään. Mitään tiettyä, kiusaamiseen houkuttelevaa ominaisuutta ei ole. Lapsi voi tulla kiusatuksi mistä tahansa: vaatteista, murteesta, ulkonäöstä ja vaikka harrastuksista. Tosiasiassa näillä seikoilla tuskin on väliä: jokaisessa meissä on jotain, mihin tarttua ja josta kiusaaja keksii inhottavuuksia.

6. Mitä tehdä, jos lastani kiusataan?

Vanhemman tulee kuunnella lasta, vaikka hän kertookin kamalia asioita. Sen lisäksi vanhemman on ryhdyttävä toimeen ja otettava yhteyttä lapsen opettajaan. Vanhempi ei voi itse mennä tapahtumapaikalle eikä hänen tarvitsekaan. Suomessa vanhempi voi luottaa siihen, että koululla on keinonsa ja se puuttuu aina kiusaamiseen – ja tätä kannattaa korostaa myös lapselle. Perusopetuslaki määrää koulut huolehtimaan siitä, että lapsen oppimisympäristö on turvallinen. Kouluilla on vastaava velvollisuus puuttua kiusaamiseen kuin vaikka huolehtia siitä, että lapsi oppii laskemaan.

7. Millaisia keinoja kouluilla on estää kiusaamista?

Laki määrää huolehtimaan koulurauhasta, koulut itse päättävät sen toteuttamistavoista. Kouluille on kehitetty erilaisia kiusaamisen vastaisia toimenpideohjelmia, joista Turun yliopiston ja Oppimistutkimuskeskuksen yhteinen KiVa Koulu -toimenpideohjelma on tunnetuin. Yhdeksän kymmenestä perusopetuksen koulusta on rekisteröitynyt sen käyttäjäksi. Tutkitusti tehokas ohjelma sisältää tietoja kiusaamisesta, sitouttaa koko kouluyhteisön sen ehkäisyyn ja antaa eväät puuttua siihen. Ohjelmassa on oma materiaalinsa vanhempainiltoja varten. Ohjelman tarkoituksena on saada aikaiseksi kouluyhteisöjä, joissa ei kiusata.

8. Miten kiusaaminen vaikuttaa lapsen mielenterveyteen?

Kiusaaminen vaarantaa kaikkien osallisten kehityksen, niin kiusaajan, kiusatun kuin sivusta seuraajienkin. Kiusatun kannalta huonoa on se, että hän saa koko ajan itsestään huonoa palautetta. Hän saa jatkuvasti kuulla olevansa ei-toivottu. Kokemus heikentää luonnollisesti käsitystä itsestä ja voi altistaa mielenterveyden ongelmille.

Ihmisellä on perustava tarve kuulua ryhmään ja tulla muiden hyväksymäksi. Kamalinta kiusatusta on tunne, ettei hän kelpaa kenellekään eikä kukaan välitä hänestä. Yhdenkin toverin tai aikuisen tuki ja puolustus vähentää vaurioita. Puolustaminen ei aina tarkoita konkreettista väliintuloa eikä se välttämättä lopeta kiusaamista. Se tarkoittaa sitä, että toinen ihminen näyttää teoillaan tai kertoo, että kiusattu on ihan kiva kaveri ja toisten teot ovat tyhmiä. Puolustava teko voi olla vaikka se, että nostaa maasta kiusatun sinne heitetyn pipon.

9. Voiko koulukiusaaminen altistaa myöhemmille mielenterveyden häiriöille?

Kiusatuksi joutuminen voi vaikuttaa kielteisesti ihmisen käsitykseen itsestään ja muista. Sitä kautta se voi aiheuttaa muun muassa ongelmia vuorovaikutuksessa vielä aikuisena. Kun luottamus toisiin ihmisiin puuttuu, ihmissuhteiden solmiminen ja itsensä toteuttaminen on vaikeaa.

10. Onko koulukiusattu aikuisena työpaikkakiusattu?

Koulukiusatusta ei tule automaattisesti työpaikkakiusattua eikä kiusatuksi joutuminen tarkoita huonoa tulevaisuutta. Ratkaisevaa on se, miten toverit ja aikuiset puuttuvat asiaan. Toisten ihmisten osallisuus tuo kiusatulle kokemuksen, että vaikeistakin asioista voi selvitä.

Asiantuntijana Annarilla Ahtola, erikoistutkija, psykologian tohtori, Turun yliopisto.

Seura 34/2013

X