Hei alamaiset, meillä on luotettavat vaalit – koska MINÄ sanon niin

Jaa artikkeliTilaa Seura
Viranomaiset toistelevat itsestäänselvyyksiä, ja vaalidenialistit pohtivat netissä yksittäisiä konkreettisia outouksia. © Kuvakaappaus/ Otavamedia

Muistatteko, miten hyvin vuoden 2019 vaalit Suomessa sujuivat, ja eduskunta täyttyi ihmisistä jotka olivat tyytyväisiä valintaansa?

Etukäteen pelättyä ulkovaltojen some- ja trollausvaikutusta ei vaaleissa tapahtunut, koska valtioneuvoston kanslian, oikeusministeriön ja yleensäkin viranomaisten varautumistoimet olivat niin kovia.

Ehkä tähän vaikutti pelote. Vaalien alla muun muassa Tellervo Koivisto, korisvalmentaja Henrik Dettmann ja mediapersoona Jone Nikula ärähtivät valtioneuvoston videoilla, että Suomessa on maailman parhaat vaalit. 

Jone Nikula kertoi meille 2019, että Suomessa on maailman parhaat vaalit. © Kuvakaappaus, YouTube

(Jonen videon voi nähdä tämän linkin kautta YouTubessa, sitä on katsottu runsaat 2700 kertaa.)

Ja nyt mennään taas. Sama joukko viranomaisia käynnisti tällä viikolla hyvin samankaltaisen kuntavaalikampanjan, jonka tarkoituksena on valaa kansalaisiin uskoa vaalien luotettavuudesta ja oikean tiedon merkityksestä.

Ammattimaisesti tehdyillä, vuoden 2019 versioita lyhyemmillä videoilla puhuvat niin hyväntekeväisyyskonkari Heikki Hursti kuin näyttelijä Sara Parikkakin – sekä tietysti vaalimainosveteraani Henrik Dettmann.

Henrik Dettmann kertoo 2021 jälleen miksi Suomi on hyvä maa. © Kuvakaappaus YouTubesta

Ikävä kyllä he puhuvat komeasti ohi siitä, mitä vaalien rehellisyyttä epäilevät oppositioihmiset samaan aikaan väittävät.

Korkeat viranomaiset julistavat kampanjassa auktoriteetin äänellä, miten Suomessa on luotettavat vaalit, ja asia on niin itsestäänselvä totuus, ettei sitä tarvitse mitenkään erikseen perustella.

Onhan tätä samaa tyyliä nähty ennenkin.

Suomessa ei ole korruptiota.

Suomalaiset luottavat poliisiin.

Suomi on maailman paras paikka asua.

Siirretyt vaalit voidaan varastaa?

Kampanjan julistusten (ja toki vasta ensimmäisten tietoiskuvideoiden) sisällöstä tulee ainakin Tolkun Henkilölle epäuskoinen fiilis. Niissä puhutaan kauniita Suomen yhteiskunnan hienoudesta ja jokaisen oikeudesta sanoa oma mielipiteensä.

Ikään kuin viranomaiset eivät olisi lainkaan huomanneet, millaisia argumentteja ja epäilyjä kuntavaalien disinformaattorit ja pimeän puolen influensserit paraikaa vaaliaiheista kylvävät.

Näistä nousee esiin kaksi päälinjaa, jotka kaikki kietoutuvat suosittuihin salaliittouskomuksiin.

1. Kuntavaalien siirto pandemian nimissä oli hallituksen epätoivoinen juoni pysytellä vallassa vielä hetken pitempään, ja korona on huijausta.

2. Vaalituloksia voidaan väärentää, koska niin eliitti teki Yhdysvalloissakin.

Puheet vaalien varastamisesta tai peukaloinnista (stolen elections, rigged elections) levisivät tänne viime syksynä. Kun presidentti Donald Trump alkoi kailottaa niistä oman vaalitappionsa aikana, Trumpia fanittavat suomalaiset tarttuivat täkyyn.

Suomessakin on talven yli nähty väitteitä, miten meillä käytettäisiin samanlaisia ääntenlaskukoneita kuin Yhdysvalloissakin – joita sikäläisen narratiivin mukaan eliitti, Vatikaani tai EU pystyvät hakkeroimaan.

Tai että aiempien Suomen vaalien tuloksista löytyy selittämättömiä virheitä, yleensä vihreiden tai vasemmistoehdokkaiden hyväksi – koska kunnissa ääntenlaskusta vastaavat tavalliset ihmiset ovat hallituspuolueiden masinoimia.

Laskentadenialisteista tunnetuimpia lienee perussuomalaisten kuntavaaliehdokas Ossi Tiihonen, joka kertoi Seuralle jo talvella keräävänsä vaaleja varten omia tarkistuspartioitaan.

Myös monet pienpuolueiden edustajat ovat uumoilleet, ettei heitä tulla näkemään kuntavaalien tuloslistojen kärjessä kaikkien mahdollisten suhmurointien takia. Se mahdollisuus, että ihmiset eivät vain halua äänestää hörhöporukoita, ei tietenkään kelpaa syyksi.

Suomessa vaalidisinformaation levittäjät puhuvat nyt hyvin konkreettisista asioista, pahantahtoisista tempuista äänestäjien tahdon kumoamiseksi.

Näihin viranomaisten kampanja vastaa ylätason hymistelyllä – eli käytännössä valtio ei torju mitenkään juuri sitä täsmädisinfoa mitä sen pitäisi vastustaa.

Rautalangasta vääntäen:

Jos sanot jollekin vastaantulijalle ”Suomalaiset luottavat poliisiin”, se on toki monessa mielipidemittauksessa tutkittu fakta. Valtaosa meistä luottaakin.

Mutta siihen ihmiseen, joka näkee jokaisessa poliisissa joko Jari Aarnion, tai uskoo että poliisi pahuuttaan kaasuttaa rauhanomaisia ekoaktivisteja, tuo julistus ei sellaisenaan tehoa.

Sama pätee vaaliepäilijöihin.

Höhlätkin uskomukset voisi torpata tiedolla

Tietysti pöhköimpien vaalivilppiväitteiden julkinen torppaaminen toisi riidankylväjille lisää julkisuutta. Mitä tiukemmin oikeusministeriö väittäisi näille vastaan, sitä varmemmin se nähtäisiin merkkinä siitä, että huhuissa on jotain perää.

Silti nyt eletään vuotta 2021. Vihamielisestä vaali- ja verkkovaikuttamisesta sekä yhteiskuntarauhan murentamisesta on puhuttu varmaan Krimin valtauksesta asti, keväästä 2014.

Edelleenkin tuntuu siltä, että viranomaiset vastaavat kaikkeen vaikuttamiseen vuoden 2014 keinoilla: vanhanaikaisilla lineaarisen telkkarin tyyliin tehdyillä tietoiskuvideoilla, kapulakielellä, iskulauseilla ja julistuksilla.

Entä jos valtio valjastaisi nyt kampanjointiinsa mukaan nuorisolaisten seuraamat somevaikuttajat? Tätähän se toivoi myös vuonna 2019 ja nyt koronan tullen jopa kokeili yhteistyödiileillä.

Luulen, että nyt pääviestiksi valittu Suomessa on luotettavat vaalit -slogan vaikuttaisi epäilijöihin yhtä huonosti, vaikka sen lukisi paperista joku miljoonayleisöä keräävä TikTok-tähtikin.

Mutta rautalankatiedon jakamista voisi kokeilla.

Toivoisin, että viranomaiset näin alkajaisiksi kertoisivat mahdollisimman vetävästi ja selkeästi, miten kunnallisvaalit Suomessa toimitetaan, miten äänet lasketaan, tarkistetaan ja miten varmistetaan ettei kukaan pääse pilaamaan juuri sinun ehdokasvalintaasi.
Miten vältetään inhimillisiä laskentavirheitä?
Millaisia ääntenlaskentalaitteita meillä käytetään?

Näyttää nimittäin siltä, että ihan perustuntemus suomalaisen vaalikoneiston toiminnasta on monelta uusavuttomalta aikuiseltakin hukassa – siksi ulkomailta tuodut hörhöteoriat vaalien kulusta uppoavat keski-ikäisiinkin ihmisiin niin hyvin.

En tiedä, auttaisiko tämä ihmisiin jotka ovat jo päättäneet etteivät halua uskoa vallanpitäjien sanomaan, mutta pelkät kauniit iskulauseet eivät ainakaan heidän päätään käännä.

Joten, kiltit oikeusministeriö, valtioneuvosto ja huoltovarmuuskeskus, kokeilkaa nyt edes harjoitusmielessä jotain muutakin kuin noita Dettmann-videoita.

Ai niin, ennakkoäänestys alkaa 26. toukokuuta. Kannattaa käyttää ääntään silloin tai varsinaisena vaalipäivänä 13.6.

X