Donald Trump sai kannattajansa uskomaan vaalien vilpillisyyteen – Nähdäänkö Suomessa samaa epäluulon kylvämistä jo kuntavaaleissa?

Edes Donald Trump ei pysty kumoamaan rehellisten vaalien tuloksia pelkällä valehtelulla, mutta ihan riittävästi muuta pahaa sillä saadaan aikaan.

Yhdysvalloissa valtaansa takertunut presidentti on viime kuukausina osoittanut, miten huonosta häviäjästä tulee vastuuton, jopa väkivaltaan yllyttävä vaarallinen häviäjä.

Donald Trump sai marraskuisissa presidentinvaaleissa miljoonia ääniä vähemmän kuin vastaehdokkaansa Joe Biden.

Sen sijaan että olisi ylpeillyt sillä tosiasialla, miten hienosti hänen oma äänipottinsa kasvoi vuoden 2016 edellisvaaleista, hän alkoi syyttää vastustajia äänten väärentämisestä ja vaalikoneiden sabotoimisesta. Vaalivilppiväitteet on tutkittu Yhdysvaltain eri osavaltioissa ja monissa tuomioistuimissa perinpohjin.

Jopa Trumpin omaa puoluetta edustavat kuvernöörit ja paikallispäättäjät ovat yksi toisensa jälkeen todenneet puheet perättömiksi: millään huijauksilla ei pystyisi luomaan näin suurta eroa ehdokkaiden välille.

Kun luulit jo nähneesi kaiken: Donald Trump joutui Vatikaanin satelliittien uhriksi

Epätoivon määrää kuvaa, miten Trumpin leiri yritti vielä viime viikolla vaalituloksen vahvistamisen jälkeenkin jakaa sosiaalisessa mediassa yhä kovempaa hölynpölyä.

Eräänkin salaliittoteorian mukaan Vatikaanin hallitsemat Italian tietoliikennesatelliitit olivat levittäneet taivaalta virusta ääntenlaskukoneisiin.

(Oikeasti vaalikoneet eivät tietenkään ole missään kontrolliyhteydessä italialaisiin tai muihinkaan EU:n satelliitteihin. Väite lähti alun perin liikkeelle vitsinä, mutta muuttui Trump-väen keskuudessa nopeasti todeksi.)

Yhdysvalloissa vaalijärjestelmä on monimutkaisempi kuin Suomessa: äänestäjäksi pitää erikseen ilmoittautua, ja joissain osavaltioissa äänestys tapahtuu vaalikonetta äänestyspaikalla naputtamalla. © LEHTIKUVA / AFP Virginie Kippelen

Myös Suomessa Trumpin fanaattisimmat kannattajat ovat toistelleet papukaijamaisesti puheita ”vaalien varastamisesta”, vaikka faktat ovat kiistattomat: enemmistö amerikkalaisista äänestäjistä halusi vaihtaa presidenttinsä.

Jopa Vatikaani-väite lähti viikonloppuna leviämään meillä totena. Siitä kertoivat muun muassa erilaisten uskonnollisten lahkojen maallikkosaarnaajat, samat jotka varoittavat koronarokotteen sisältävän mikrosiruja tai muita Ilmestyskirjan mukaisia Pedon merkkejä. Heille Donald Trump on messias.

Mutta myös kotimaiset populistipoliitikot ovat viime viikkoina vihjanneet uskovansa täälläkin amerikkalaistyylisen vaalivilpin mahdollisuuteen – ja tämä on Suomessa uusi ilmiö.

Kuntavaaleihin kerätään tarkistuskaartia

Esimerkiksi perussuomalaisten uusmaalainen poliitikko Ossi Tiihonen kertoi loppiaisena keräävänsä tuleviin kuntavaaleihin vapaaehtoista tarkastajajoukkoa, joka kävisi vaalipäivän jälkeen laskemassa äänet uudelleen ja varmistaisi, että muun muassa annettujen äänien lukumäärä vastaa äänestäjien määrää.

Tiihosen mukaan ”vaalien väärentäminen” on aina ollut ”tyrannien taktiikka”.

Tiihonen kertoo Seuralle, että hän on saanut hankkeeseensa jo nelisenkymmentä vapaaehtoista, kaikkiaan 25:stä kunnasta.

”Meillä on kuntia, joiden vaalilautakunnissa tai toimitsijoina ei ole ainuttakaan konservatiivisten ryhmien edustajaa. Tämä on selvä riski esimerkiksi silloin, jos joudutaan tulkitsemaan epäselviä tilanteita”.

Tiihonen ehdotti jo viime elokuussa, että perussuomalaisten pitäisi joka kunnassa laskea itse kaikki äänet kuntavaalipäivän jälkeen uudelleen.

Kuntavaalit pidetään huhtikuussa. Tähän asti äänestäjät ovat luottaneet paikallisiin ääntenlaskijoihin, vaikka tulos ei aina miellyttäisikään. © Lehtikuva / Roni Rekomaa

Hän perustelee hanketta eri kuntien vaalisähläyksistä kuulemillaan tarinoilla sekä omilla kokemuksillaan. Edellisissä eduskuntavaaleissa hän sai 583 ääntä, joista kahdeksan löytyi vasta tarkistuslaskennassa.

”Vastaavia tapauksia selitetään usein inhimillisillä virheillä, mutta epäselvyyksiä on silti liikaa.”

Toisaalta Tiihosenkin omassa tapauksessa tarkistuslaskenta mitätöi vahingot ja osoitti, että nykyjärjestelmän virheenkorjaus tarvittaessa toimii.

Tervettä epäilyä vai epäluulon kylvämistä?

Kansalaisten itse tekemissä uusintatarkistuksissa ei olisi mitään väärää, ja tuskinpa vaaleja valvovalla oikeusministeriölläkään on mitään niitä vastaan.

Silti monen politiikan tutkijan mielestä vaalien rehellisyyttä jo etukäteen kyseenalaistavat puheet ovat suoraa lainaa yhdysvaltalaisen laitaoikeiston toimintamalleista.

”Pyrkimyksenä on usein epäluottamuksen kylväminen poliittisia instituutioita, oikeus­laitosta, mediaa, yliopistoa ja muita vakiintuneita yhteiskunnallisia instituutioita kohtaan,” sanoo Tampereen yliopiston tohtoritutkija Johanna Vuorelma.

Mutta onnistuuko se meillä yhtä hyvin kuin Donald Trumpin Yhdysvalloissa, onkin ihan herrassaan.

Kansanedustaja Anders Adlercreutz (r.) sanoo olevansa vielä suhteellisen optimistinen. Suomalaiset tuntevat oman vaalijärjestelmänsä, ja hänenkin kohtaamansa salaliittoihin uskovat somehahmot kiihkoilevat vielä lähinnä muista asioista kuin tulevista vaaleista.

”Salaliittoteoreetikkojen päähuomio meillä kohdistuu mediaan, oikeuslaitokseen ja vaikkapa terveydenhuoltoon – ja politiikkaan yleensä. Traditiota tai taipumusta äänestysten kyseenalaistamiseen meillä ei toistaiseksi tuntuisi olevan. Enkä usko että ainakaan kovin pian tällaista epäluottamusta syntyy. Tosin luottamusta voidaan joltain taholta yrittää tietoisesti horjuttaa – tällöin kysymys on yleisestä luottamuksesta instituutioihin, mikä Suomessa on vielä toistaiseksi korkea suhteessa moniin muihin maihin.”

Nyt provosoiva puhe palkitaan sometykkäyksillä ja näkyvyydellä – vaikka se olisi kuinka vastuutonta läpänheittoa

Adlercreutzinkin mielestä politiikantekijöillä voi silti nyt olla houkutus kärjistää keskustelua raflaavilla väitteillä, seurauksista välittämättä.

Provosoiminen uppoaa juuri nyt hyvin otolliseen yleisöön, kannattajiin ja vastustajiin, koska sosiaalisen median keskusteluilmapiiri on Washingtonin tapahtumien aiheuttaman järkytyksen takia sopivasti pöyristymishalua täynnä.

”Meilläkin politiikan mittarit ovat pielessä: menestystä mitataan yhä enemmän sosiaalisen median tykkäyksillä, ja algoritmit ohjaavat herättämään tunteita ja erityisesti pelkoa ja vihaa,” Adlercreutz huomauttaa.

Kovimmin vaalivilpistä vihjailevat aina kaikissa maissa ne toimijat, jotka katsovat hyötyvänsä kaaoksesta ja eripurasta. Yhdysvalloissa valeet vaalien varastamisesta johtivat Trumpin kannattajien hyökkäykseen kongressitaloon. Seurauksina oli viisi vainajaa ja kymmeniä loppuiäkseen vammautuneita ihmisiä.

”Ei pidä tietenkään unohtaa poliitikkojen ja muiden julkisuuden henkilöiden henkilökohtaista vastuuta kehityksestä. Se, miten me puhumme asioista ja toisistamme luo suuntaa ja muokkaa ilmapiiriä. Tästä vastuusta puhutaan ehkä liian vähän”, sanoo Anders Adlercreutz.

Samaa sanoo Johanna Vuorelma. Puheilla ja provosoivilla heitoilla on väliä, koska höyrypäisimmät kannattajat voivat ottaa ne todesta.

Suomessakin Iltalehden mukaan entinen pääministeri Juha Sipilä (kesk) joutui viime viikolla eduskunnan edessä tönimisen ja haukkumisen kohteeksi.

”Poliittiset puheet voivat saada aikaan toimintaa, joka uhkaa merkittävällä tavalla demokratiaa, vakautta ja turvallisuutta. Demokratian puolustaminen vaatii jatkuvaa neuvottelua siitä, missä kulkevat poliittisen puheen rajat”, Johanna Vuorelma sanoo.

Lue myös: Kuka haluaisi räyhävaltuustoon? Kuntapolitiikan puhetyyli menee yhä rumemmaksi