Mitä Suomen EU-eron vaatijat haluavat? Markan palauttamista, Lukashenkon vaalivoiton hyväksymistä ja Pariisin rauhansopimuksen noudattamista, noin aluksi

Helsingissä tiistaina 1.9. järjestetty Fixit-euroeromielenosoitus oli hämmentävä kokemus. Paikalla olivat useimmat suomalaiset pienryhmät ja yhteisöt, jotka haluavat maamme eroavan vähintään eurosta ja mieluummin koko Euroopan unionista.

Kokoonkutsujien mukaan paikalle hyväksyttiin vain tilaisuuden luonteeseen sopivia julisteita ja banderolleja, joten ilmeisesti eturivissä olleet näyttävät Q-Anon-uskonlahkon plakaatit edustavat järjestäjille mieluista mielenmaisemaa.

Odinin soturien liivejä näkyi muutamilla, ja kielletyn Pohjoismaisen vastarintaliikkeen uusnatsit saivat jakaa esitteitään rauhassa. Uskonnollista hurmosta oli ilmassa: moni puhuja kirvoitti yleisön keskeltä spontaaneja ”kiitos Herra” tai ”Jeesukselle kiitos” -toteamuksia, samoin maanläheisempiä ”Sanna Marin on sika” -kiljahduksia.

Jos kaikkia eduskunnan rappusilta kuultuja puheita olisi ajanut faktantarkastuskoneen läpi, laitteen hurr-durr-suodatin olisi tukkeutunut jo alle tunnin jälkeen.

Mutta yritetään: tässä muutamia hajanaisia havaintoja tilaisuuden annista.

© Otavamedia

Juutalainen rikollisjoukko sanelee budjettiohjeita?

Kun tilaisuuden aloittava puhuja, sometähti Ari ”Bono” Alén kehuu miten ”MTV:n pääjohtaja Jorma Karhuvaara” oli pahoitellut vuoden 1994 EU-kansanäänestyksen aikaisia uutisointeja, tietää jo mistä tuulee.

Bonon mukaan Euroopan keskuspankit ovat ”yksityisten pankkiirien” vallassa ja tämä salaisten porhojen salaseura sanelee Suomen virkamiehille, missä raameissa budjettimme pitää pysyä. Valtiovarainministeriö tilaa hänen mukaansa joka kerta budjetinlaadintaan ohjeistukset amerikkalaiselta ”kabaaliorganisaatiolta Kingsley & Companylta”.

(Faktaa: MTV:llä ei ollut 1994 pääjohtajaa, toimitusjohtajana oli Eero Pilkama. Pekka Karhuvaara oli toimitusjohtajana MTV:lla vasta vuodesta 2001 alkaen.

Kingsley-yhtiötä ei löydy esimerkiksi julkisesta Hankintailmoitukset-rekisteripalvelusta. Oletettavasti Alen tarkoittaa konsulttiyhtiö McKinsey & Companya.
Vuonna 2009 Matti Vanhasen (kesk.) hallitus tilasi McKinseylta 15000 euroa maksaneen arvion terveydenhuoltojärjestelmän  ja kilpailupolitiikan uudistamisesta. Vuonna 2011 Jyrki Kataisen (kok.) hallitus käytti McKinseyn raportteja apunaan hallitusohjelmansa laatimisessa.
Työnantajajärjestö EK on turvautunut tänä keväänä McKinseyn analyytikkoryhmään laatiessaan elinkeinoelämälle ”tiekarttaa” koronasta selviämiseksi.
Kabaalilla tarkoitetaan vaihtoehtoisten totuuksien maailmassa juutalaisten rikollista salaseuraa, joka pyrkii tässä tapauksessa varmaan taloudelliseen maailmanherruuteen.
Suomen budjetti laaditaan valtiovarainministeriössä sen perusteella, mihin ministeriö olettaa valtiolla olevan varaa, eikä siinä työssä tiettävästi ole nähty erityisesti minkään uskontokunnan talousviisasryhmiä.)

Eliittipettureita odottaa tuomiopäivä, ihan vain sattumalta samalla tavalla kuin Q-Anon julistaa

Paikalla ollut joukko ei vieläkään ole sulattanut sitä, että Suomi liittyi 1995 Euroopan unionin jäseneksi. Markan menetys viimeistään on valtiopetturuutta, esiintyjät ilmoittivat.

Suomen Q-Anon-uskonlahkossa vaikuttava Jukka Davidsson ilmoitti, että Suomea salaa jo 1980-luvulta alkaen Euroopan unionin suuntaan vieneitä päättäjiä odottaa tuomiolle joutuminen ”rikoksista ihmisyyttä vastaan”.
Oikeutta tullaan käymään jossain luotettavassa, ylikansallisessa tuomioistuimessa.

(Faktaa: Vihjeet tulevasta suuresta eliitin epelien puhdistuksesta, tuomiopäivän tulemisesta ja mystisestä Donald Trumpin väen johtamasta kansainvälisestä oikeusistuimesta ovat keskeisiä Q-Anon -uskonoppeja. Tämä lienee vain sattumaa, sillä tilaisuuden teemana oli järjestäjien mukaan puhtaasti vain Fixit, Suomen euroero.)

© Otavamedia

Neuvostoliiton kanssa sopimukset yhä voimassa?

Vielä kovempaa oli luvassa. Valtiota vastaan moneen kertaan oikeudessakin kamppaillut entinen idänkaupan liikemies Jali Raita julisti, että Suomi ei koskaan ole ollut päivääkään EU:n jäsen.
Tämä johtuu kuulemma siitä, että Suomen ja Neuvostoliiton välillä 1947 solmittu Pariisin rauhansopimus on edelleen voimassa, ja se kieltää Suomea liittoutumasta itänaapuria vastaan.

Se pikkuseikka, että sopimusosapuoli Neuvostoliitto lakkasi olemasta jo kolmisenkymmentä vuotta sitten, ei Raitaa haittaa. Hän näkee EU-jäsenyyden Venäjää vastaan tähdättynä operaationa, ja EU-eron jälkeen Suomen pitää heti purkaa kauppapakotteet itään.

Myöskään Valkovenäjän hirmuvaltiaan Aljaksandr Lukashenkon toimintaan Suomi ei saa Raidan mukaan puuttua, ei pakotteilla eikä edes moittimalla.

”Suomelle ei kuulu arvioida Valkovenäjän presidentinvaaleja ja maan sanktioiminen on sotatoimi”, Raita julisti saaden yleisöltä spontaanit aplodit.

Jali Raidan mielestä Suomen pakotteet olisivat sotatoimi Lukashenkon Valkovenäjää vastaan. © Otavamedia

Useimpien esiintyjien mielestä markka pitäisi saada heti takaisin. Raidalla oli tähän toiveikkain perustelu:

”Kun Suomi irtaantuu eurosta ja alkaa painaa jälleen markkoja, niin valtio voi velkaantua sisäisesti ja rasitus voidaan tasata inflaationa. Kärsimystä jaetaan maan sisäisesti kaikille, emmekä ajaudu ulkomaille velkaorjiksi.”

(Faktaa: Suomi katsoi 1991, että Pariisin rauhansopimus on rauennut, ja ilmoitti ennen päätöstä aikeistaan Neuvostoliitolle ja Iso-Britannialle. Nämä eivät vastustaneet irtautumista. Suomen eduskunta hyväksyi EU-liittymissopimuksen kansanäänestyksen jälkeen 1994, laillisessa järjestyksessä.

Markka-aikana Suomi kärsi usein pahasta pääomavajeesta, joka esti kotimaisia investointeja. Rahan lisäpainatus ja inflaatio eivät estäneet velkaantumista tai rikastuttaneet kansantaloutta. Markka-aikana 1990-luvulla Suomen talous oli yhtä riippuvainen ulkomaisista luotottajista ja kansainvälisistä rahamarkkinoista kuin nyt, ja vielä alttiimpi valuuttakurssiin kohdistuneille ulkoisille vaikutusyrityksille ja paineille.)

(Se, että puhuja kantaa huolta Venäjän eduista, lienee vain sattumaa, sillä tilaisuuden teemana oli järjestäjien mukaan puhtaasti vain Fixit, Suomen euroero. Samoin kuin sekin, että järjestäjien Facebook-sivu on takavuosina ollut Itä-Ukrainan kapinallisalueella työskentelevän propagandistin Janus Putkosen viestintäkanavana. )

Fixit-miekkarin järjestäjäsivu levitti vielä muutama vuosi sitten toisenlaista totuutta Krimiltä. © Kuvakaappaus

Vuoden 1991 Anna-lehden tilausmaksuja peritään yhä?

Tavallisen kansankin ikävät eurotalouskokemukset pääsivät esille. Nykyhallitus kyykyttää etenkin perintäyhtiöiden armoille jätettyjä velallisia, kertoi aktivisti Hilkka Laikko, Velallisten tuki -FB-sivuston ylläpitäjä. *

Näistä kyykytysmuodoista Velallisten tuki -järjestökin kertoo enemmän kotisivuillaan: esimerkiksi koronapandemia on huijausta, ja taustalla on päättäjien halu rokottaa ihmiset mikrosiruilla, jotta heitä ja varmaankin myös velkojaan voitaisiin vastedes valvoa vielä paremmin.

Velallisten tuki epäilee koronaa huijaukseksi. © Kuvakaappaus

Laikon mukaan Suomessa peritään yhä velallisilta rästejä vuoden 1991 Anna-lehden tilausmaksuista, ja valtava määrä ihmisiä kärvistelee yhä lama-ajan velkataakkansa alla.

Laikko ei eritellyt, miten EU:sta eroaminen vaikuttaisi näihin ennen EU-jäsenyyttä tapahtuneisiin velkaantumisiin.

(Faktaa: Valtaosa 1990-luvun laman veloista on jo annettu anteeksi. Velat vanhenevat yleensä 20 vuodessa, ellei velallinen ole esimerkiksi laittomilla tavoilla pimittänyt varojaan. Tällä hetkellä suurimmat laman aikaiset velat ovat enää muutamalla sen ajan tunnetuimmalla talousrikollisella. Seuran taannoisen jutun roskapankki Arsenalin tilanteesta voi lukea tästä linkistä.
Velallisten tuki on puolustanut voimakkaasti esimerkiksi vuosina 2001-2013 erilaisista rikoksista tuomittua Peter Fryckmania, joka on järjestön mukaan vallanpitäjien ajojahdin kohteena.
Yhtään Anna-lehden vuoden 1991 tilausmaksua ei näyttänyt olevan Otavamedian taloushallinnossa rästissä, kun Tolkun Henkilö pyysi kollegoitaan vilkaisemaan.)

Sanna Marinin talouspolitiikka on vaarallista?

Perussuomalaisten ja markankaipaajien suosikkiekonomisti Tuomas Malinen keräsi yleisöltä aplodeja kehumalla, miten hän jo 17-18-vuotiaana EU-kansanäänestyksen alla sabotoi kauppaopistolaisille jaettuja ”Kyllä EU:lle” -pinssejä ja sai siitä rehtoriltaan nuhteet.

Ekonomisti Tuomas Malinen sai raikuvat aplodit jo tullessaan puhujapönttöön. © Otavamedia

Muuten esitys oli joukosta loogisin ja selkein: Sanna Marinin (sd.) hallitus tekee kaiken pieleen ja vaarantaa talouspolitiikallaan Suomen tulevaisuuden.

Markan avulla olisimme pärjänneet paljon paremmin. EU:n elvytysrahasto on Malisen mielestä eteläisen Euroopan maiden lahjomista, ja se pitää kaataa.

”Elleivät kansanedustajat kuuntele meitä, me marssitaan hallitus kumoon.”

(Faktaa: Ekonomistien pitääkin esittää teorioitaan siitä, miten kansantaloudella menee. Malisen vaihtoehto nykymenolle eli elvytysrahastosta poistuminen sisältää omat vaaransa ja riskinsä koko eurotalousalueelle, mutta niitä Malinen ei hallituksen haukkumiseltaan ehtinyt lyhyessä puheenvuorossa ruotia.)

Ketä kiinnostavat faktat?

Tässä vaiheessa Tolkun Henkilölle tuli auringonpaahteessa mustan Seura-kasvomaskinsa takana kuuma, ja jalatkin väsyivät seisoskeluun.

Kansanedustaja Ano Turtiaisen (turt.) puheenvuoro jäi osin kuulematta, kun pari paikallaolijaa alkoi vieressä haukkua pahaa valtamediaa, joka ei uskalla kirjoittaa tästäkään tuhansien ihmisten spontaanista joukkotapaamisesta mitään, ainoastaan valehdella kaikesta.

Väkijoukon toisella laidalla kuvaajakollegalle ilmoitettiin, että hän edustaa mätämediaa.

Pikaisella laskutoimituksella näytti, että paikalla oli pari-kolmesataa ihmistä, eli yleisötilaisuuksien koronarajat eivät vielä tällä kertaa olleet vaarassa.

Mutta numeroista viis, näitä tilaisuuksia ilmeisesti tarvitaan. On hienoa, että ihmiset aktivoituvat keskustelemaan yhteiskunnallisista, itselleen tärkeistä aiheista.

On myös hyvä nähdä ja kuulla, millä argumenteilla tämänkaltaiset populistiset liikkeet kannattajilleen puhuvat, kuinka paljon väitteiden takana on faktaa, ja kenen muiden ulkopuolisten toimijoiden etuja nämä julistukset siinä sivussa palvelevat.

Muutama kansanedustaja kävi seuraamassa mielenosoitusta. © Kuvakaappaus Twitteristä

Juttua muokattu 2.9. 2020 klo 23:05, korjattu virhe: lisätty Pekka Karhuvaaran titteliin oikea MTV:n aloitusvuosi 2001.

* Lisäys juttuun 3.9.2020. klo 11:35. Hilkka Laikko otti yhteyttä toimitukseen ja kertoi, ettei hän ole enää mukana Velallisten tuki -yhdistyksen toiminnassa. Hän ylläpitää enää Velallisten tuki -nimistä Facebook-ryhmää. Hän korostaa puhuneensa tilaisuudessa velka-asiantuntijana, ei minkään järjestön tai yhteisön edustajana.