Perussuomalaiset hyökkää nyt roskapankki Arsenalia vastaan – sattumalta 1990-luvun talousrikollisten eduksi

Jaa kaverilleTilaa Seura
© Perussuomalaiset
Kansanedustaja Laura Huhtasaari (ps.) haluaa Suomeen totuuskomission selvittämään 90-luvun pankkikriisin uhrien kohtelua. Oikeasti valtaosa yhä jäljellä olevista tuon ajan veloista on tuomituilla talousrikollisilla.

Perussuomalaisten kansanedustaja Laura Huhtasaari ja puoluevirkailija Matti Putkonen haluavat perustaa totuuskomission 1990-luvun alussa velkaantuneiden yrittäjien ja yksityishenkilöiden maineen palauttamiseksi.

”Moni on menettänyt uskonsa Suomen oikeuslaitokseen”, Laura Huhtasaari sanoo.

Puolue pyysi helmikuussa 2018 yhteydenottoja kansalaisilta, jotka kokevat tulleensa väärin kohdelluiksi. Taustalla on vuonna 2015 oikeusministerinä toimineen Jari Lindströmin vaatimus 1990-luvun laman uhrien vapauttamiseksi veloistaan.

”Olemme saaneet ihmisiltä yhteydenottoja, tietoa ja dokumentteja kymmeniltä ihmisiltä. Kokoonnuimme tällä viikolla heidän kanssaan puoluetoimistolla. Mukaan oli kutsuttu hyppysellinen niistä, jotka ottivat yhteyttä. Pöytä oli täynnä, toista kymmentä henkeä”, Laura Huhtasaari kertoo Seuralle.

Arsenal perustettiin pankkikriisin ongelmaluottojen hoitamiseen

Perussuomalaiset ovat ottaneet tähtäimeensä erityisesti valtion omistaman Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin, joka perustettiin 1993 pankkikriisin ongelmaluottojen hoitamiseksi. Selvitystilaan yhtiö asetettiin vuonna 2003.

”Arsenalin historia pitää läpivalaista. On syytä tehdä erityistilintarkastus ja mahdollisesti käydä läpi, puuttuuko arkistoista dokumentteja joidenkin tapausten kohdalta. Tällöin selviää, missä määrin on sellaisia tapauksia, että peritty jo kertaalleen maksettuja velkoja, tai lainoja, jotka pankki on myöntänyt, mutta joita ei ole koskaan siirretty asiakkaan tilille”, Huhtasaari jatkaa.

Matti Putkonen muistuttaa, että 25 vuotta sitten väliaikaiseksi perustettu roskapankki Arsenal perii edelleen velkoja, vaikka sen lakkauttamisesta on päättänyt useampi Suomen hallitus.

”Kuinka paljon Arsenalin toiminnasta jätetään kertomatta pankkisalaisuuteen vedoten? Rahastustahan tuo on”, Matti Putkonen sanoo.

Perussuomalaiset jättävät kuitenkin itse kertomatta, että suurimmat Arsenalin velat ovat peräisin kohutuista 1990-luvun talousrikoksista. Esimerkiksi velkojen anteeksianto hyödyttäisi rahallisesti eniten näiden tekijöitä.

Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy

Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin kotisivu on ulkoasultaan karun pelkistetty, kuin suoraan 90-luvulta. © Ruuutukaappaus / Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy

Valtion saatavat myyntiin

Suuren osan saatavistaan Arsenal myi 2000-luvun alussa ulkomaisten sijoittajien omistamalle Aktiv Hansa Oy:lle ja C&A Finland Oy:lle. Hinta oli 100 miljoonaa euroa, noin viisi prosenttia saatavien nimellisarvosta.

Arsenalille jäi joukko haastavia asiakkaita, kuten entisiä suuria talousrikollisia, joiden saatavien myyminen perintäyhtiöille ei ollut mahdollista.

Vuonna 1994 Arsenalilla Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan noin 12 600 asiakasta. Perittäviä asiakkaita oli 8 500 eli 67 prosenttia kaikista asiakkaista.

Vuonna 2008 tuli voimaan laki, joka vapautti 20 000 yksityishenkilöä 90-luvun pankkikriisin aikaisista veloista. Kaikki eivät armahdusten piiriin päässeet.

”Saatavat vanhenevat, mutta velan voimassaoloa on mahdollista pidentää. Arsenalissa joidenkin velallisten osalta pidennyksiä on tullut”, kertoo Arsenalin selvitysmiehenä toimiva Jarmo Henriksson Sivenius, Suvanto & Co -asianajotoimistosta.

Nykyisen lain mukaan yksityishenkilön ulosotossa oleva velka vanhenee viidessä vuodessa, paitsi jos velkoja katkaisee vanhenemisen välillä muistuttamalla velallista.

Käytännössä viiden vuoden säännöllä on merkitystä vain paperilla. Todellinen vanhentumisaika on 15 vuotta, velkojan tekemistä katkaisuista eli muistutuksista riippumatta.

Mikäli velassa on kyse rikosperusteisesta vahingonkorvauksesta, vanhentumisaika on 20 vuotta, ja jos velkojana on yksityishenkilö, 25 vuotta.

Mikäli velallinen on vaikeuttanut velan perimistä, oikeusistuin voi pidentää velan voimassaoloaikaa kymmenellä vuodella. Tämä selittää osan edelleen perinnässä olevista 90-luvun alun veloista, mutta ei kaikkia.

Perussuomalaisten tikun nokkaan nostama Arsenal ei myöskään ole ainoa lama-ajan velkojen perijä Suomessa.

Rikollisillekin anteeksiantoa

Arsenalilla oli vuoden 2017 lopussa tilinpäätöksen mukaan 63 perittävää asiakasta ja nimellisarvoltaan 120 miljoonan euron saatavat. Työntekijöitä oli kaksi. Voittoa viime vuodelta tuli 1,2 miljoonaa euroa.

Tällä hetkellä velallisia on selvitysmies Jarmo Henrikssonin mukaan 60. Henkilövelallisia on 38, joista 26:n avoinna olevat saatavat muodostuvat rikosperusteisista vahingonkorvauksista.

”Joidenkin talousrikoksista tuomittujen osalta omaisuutta on vielä viime vuosina ulosmitattu ja omaisuutta on edelleen velallisten lähipiirien nostamien kanteiden johdosta oikeudenkäyntien kohteena”, Henriksson kertoo.

Entä missä määrin perussuomalainen puolue ajaa talousrikoksista tuomittujen asiaa? Matti Putkosen mielestä ihmisellä pitää olla oikeus päästä takaisin normaalien kansalaisten joukkoon.

”Ketkä näistä pitkän linjan velallisista olivat oikeasti rikollisia ja ketkä sellaisia, jotka ajettiin rikollisgenreen? On helkkarin iso työ käydä läpi, mitä oikeasti on tapahtunut ja erottaa mahdollisesti rikoksia tehneet muista velallisista. Ne, joilta karhutaan velkoja väärin perustein, pitää vapauttaa siitä”, Putkonen vastaa.

Huhtasaaren mukaan totuuskomissiolla haetaan nimenomaan oikeutta, joka koskee kaikkia.

”Totta kai me halutaan käydä asiat totuudenmukaisesti läpi. Henkilökohtaisesti kannatan samanlaista ajattelutapaa kuin Yhdysvalloissa, että jos olet tehnyt konkurssin, olet oppinut jotain. Meitä kiinnostaa, mitä ihminen on tänään”, Huhtasaari vastaa.

Vuonna 2008 säädetystä armahduslaista ja velkojen vanhenemisesta huolimatta Suomesta löytyy edelleen myös tavallisia yrittäjiä ja yksityishenkilöitä, joilta eri velkojat ovat perineet 90-luvun laman aikaisia pitkälti kolmatta kymmentä vuotta.

Ylen 2017 haastattelema 74-vuotias entinen kauppias kertoi maksavansa reilun 700 euron eläkkeestään velkojaan 278 euroa kuussa.

Iltalehti kertoi 2016 Velallisten tuki ry:n saaneen yhteydenottoja noin 200 ihmiseltä, jolta perittiin edelleen 90-luvulta peräisin olevia velkoja, joista huomattava osa muodostuu kuluista ja koroista.

Arsenalin saatavien pääoma jumittui

Keväällä 1993 perustettu Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal täytti tänä vuonna 25 vuotta. Kun yhtiö asetettiin selvitystilaan 2003, sen arvioitiin tulouttavan valtiolle vielä 15 miljoonaa euroa. Arviosta poiketen valtiolle on tuloutettu jo 207 miljoonaa euroa.

Vuonna 2017 Arsenal peri saatavia noin 2,6 miljoonaa euroa. Suurimman osan yhtiön pääomasta muodostavien saatavien nimellisarvo kuitenkin aleni edellisestä vuodesta vain noin miljoona euroa. Tämä kertoo jotain kulujen ja korkojen suuresta osuudesta.

Yhtiön hallintokulut 2017 olivat 1,1 miljoonaa euroa, ja ne sisälsivät kahden työntekijän 251 000 euron henkilöstökulut. Liiketoiminnan muita kuluja oli 573 000 euroa, johon sisältyi asiantuntijapalkkioita 332 000 euroa.

Voittoa Arsenal teki viime vuonna 1,2 miljoonaa euroa, joka tuloutetaan aikanaan Suomen valtiolle.

”Viime vuonna yhtiön tulos oli voitollinen, eli talousrikollisilta saatiin perittyä rahaa enemmän kuin mitä meni kustannuksiin, eli lisätuloutuksia valtiolle on vielä tulossa”, selvitysmies Jarmo Henriksson kertoo.

Tällä hetkellä Arsenalin saatavien nimellisarvo on edelleen noin 120 miljoona euroa, eli sama kuin vuoden 2017 tilinpäätöksessä.

”Rikosperusteisten saatavien osuus tuosta on noin 69 miljoonaa. Kun mukaan lasketaan vielä kertyneet viivästyskorot, kaikki avoinna olevat saatavat ovat yhteensä noin 450 miljoonaa euroa”, Henriksson jatkaa.

Muita kuin rikosperusteisia saatavia yksityishenkilöiltä on Henrikssonin mukaan 8,3 miljoonan edestä. Nämä saatavat muodostuvat lähinnä vahingonkorvaussaatavista ja takausvastuista liittyen omaan tai lähipiirin yritystoimintaan.

Arsenalin saatavien nimellisarvo on käytännössä pysynyt 120 miljoonan tuntumassa vuodesta 2015. Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV julkaisi 2015 Arsenalin toiminnasta selvityksen, josta käy ilmi, että perittävien saatavien kehitys selvitystilan aikana hyytyi jo vuonna 2011.

© Ruutukaappaus / VTV

VTV toteaa raportissaan myös, että Arsenalin selvitysmiesten palkkioiden määrä pysyi vuosina 2008-2013 suunnilleen samana, 220 000 – 250 000 euroa per vuosi. Kaikki muut kulut taas keskimäärin laskivat selvitystilan alusta vuoteen 2013.

© Ruutukaappaus / VTV

Valtiontalouden tarkastusvirasto totesi jo 2015 ilmestyneessä tarkastuskertomuksessaan , että Arsenalin tavoitteena on ollut valtion talouden tappioiden minimoiminen.

”Toimintaa on ohjannut selvittämisintressi, jonka mukaisesti velallisten toimintaan liittyvien epäselvyyksien tutkiminen voidaan tarvittaessa asettaa taloudellisten näkökohtien edelle”, Henriksson kertoo.

Toimeksiantoja selvitysmiehen omalle lakifirmalle

VTV on huomioinut jo 2015 raportissaan, että Arsenalin selvitysmiehenä tuolloin toiminut juristi oli tehnyt selvitystilan aikana asianajotoimeksiantoja osittain omistamalleen Sivenius Suvanto & Co -asianajotoimistolle – jota edustaa myös nykyinen selvitysmies Jarmo Henriksson.

Selvitysmiehen omalle yhtiölleen tekemiä toimeksiantoja oli raportin mukaan 67 kappaletta. Niiden osuus lakitoimiston liikevaihdosta oli neljä prosenttia ja Arsenalin oikeudenkäyntikuluista 15 prosenttia.

VTV:n raportissa mainittiin, että tässä tilanteessa on voinut nousta esiin julkisuudessakin esillä ollut kysymys siitä, onko omaisuudenhoitoyhtiön ja kyseisen selvitysmiehen välillä intressiristiriita.

”Arsenalista on vuosien varrella esitetty erinäisiä väitteitä, jotka eivät ole perustuneet tosiasioihin. On muun muassa esitetty Arsenalin lopettamista ja väitteitä selvitysmiehen esteellisyydestä. Kaikki nämä väitteet on tutkittu”, Jarmo Henriksson sanoo.

Raportissa kerrottiin myös selvitysmiehen yhtiökumppanin toimineen pesänhoitajana konkurssipesässä, jossa Arsenal oli ollut huomattava velkoja. Konkurssiasiamies oli todennut pesänhoitajan olleen konkurssilain perusteella esteellinen. Pesänhoitajan vaihtamista ei kuitenkaan vaatinut kukaan siihen oikeutetuista asianosaisista kymmeneen vuoteen, joten vaihtoa ei pidetty tarkoituksenmukaisena.

Vastaava asetelma löytyy myös Seuran hankkimasta, hovioikeudelle osoitetusta valituksesta vuodelta 2016. Sivenius, Suvanto & Co:n juristin allekirjoittamassa valituksessa vaaditaan vastaajalle käräjäoikeudessa määrätyn tuomion koventamista. Juristin edustamiksi valittajiksi on merkitty Arsenal ja kaksi konkurssipesää.

Valtiontalouden tarkastusviraston Arsenal-selvityksistä vastannut ylijohtaja Marko Männikkö vahvistaa Seuralle, että Arsenalin ja selvitysmiesten toiminta ei ole ollut esteellistä.

”Virasto ei ole ottanut kantaa siihen kysymykseen, mille asianajotoimistolle Arsenalin tulee ohjata toimeksiantoja. Asian ohjaaminen ei ole VTV:n tehtävä”, Männikkö vastaa.

X